Siirry sisältöön
MLL:n logo

Varhaisen tuen toimivuuden ja resurssien varmistaminen koronakriisissä tärkeää

Eduskunnan sivistysvaliokunta on pyytänyt 21.10.2020 mennessä lausuntoa HE 146/2020 vp

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tahtotila on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.

MLL kiittää lausuntopyynnöstä. Varhaisen tuen toimivuuden ja resurssien varmistaminen koronakriisin aikana ja siitä toipumisessa on erityisen tärkeää. Koronakriisin vaikutuksia lasten ja nuorten asemaan selvittäneen työryhmän raportissa on tuotu esille huolta erityisesti kuntien kyvystä huolehtia lasten ja nuorten palveluista (Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa – Lapsistrategian koronatyöryhmän raportti lapsen oikeuksien toteutumisesta 24.6.2020). Em. raportissa esitetään, että ennaltaehkäiseviin palveluihin panostetaan nyt riittävästi, jotta lapsia ja perheitä ei poikkeusoloissakaan tarpeettomasti joudu raskaampien ja kalliimpien korjaavien palveluiden piiriin.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat pääosin kuntien vastuulla. Koronakriisin välittömimmät ja suorimmat vaikutukset osuvat erityisesti kuntiin, jotka tähän saakka ovat olleet taloudeltaan vahvimpia, eli kuntiin, joilla omien verotulojen osuus rahoituksesta on korkea. Näiden kuntien joukossa ovat maan väestöltään suurimmat kunnat, kuten pääkaupunkiseudun kunnat (Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän 2. vaiheen raportti, Valtioneuvoston julkaisuja 2020:17). Näissä kunnissa asuu erityisen paljon lapsia ja nuoria, joten kuntatalouden mahdollisen kriisiytymisen seuraukset ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen kannalta erityisen vakavia. Jotta lasten, nuorten ja perheiden palvelut voidaan toteuttaa, on välttämätöntä turvata riittävät resurssit palveluiden toteuttamiselle. Tämä edellyttää riittävän valtionrahoituksen turvaamista kunnille. Kuntien lisäksi myös kansalaisjärjestöillä ja seurakunnilla sekä yrityksillä on tärkeä rooli lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen palveluiden ja toimintojen toteuttamisessa. Koronakriisin vaikutukset järjestöjen ja seurakuntien sekä yritysten palveluiden ja toimintojen toteuttamiseen tulee ottaa huomioon ja palveluiden ja toimintojen jatkuvuus tulee turvata.

Varhaiskasvatuksen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen kehittäminen.
Oppimista ja sosiaalista kanssakäymistä vaikeuttavien tarkkaavaisuus- ym. neuropsykologisten häiriöiden ja mielenterveysongelmien varhaisen havaitsemisen ja niihin tarvittavan tuen ja hoidon kehittämistoimet vuonna 2021.

MLL korostaa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen alkuopetuksen vahvaa yhteyttä sekä niiden merkitystä lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle ja oppimisen polulle. MLL pitää tärkeänä, että kolmiportainen tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ulotetaan kokeiltavana olevaan kaksivuotiseen esiopetukseen. Kolmiportainen tuki ja oppilashuoltoa vastaava sääntely tulee sisällyttää myös varhaiskasvatukseen.

Oppilashuollon ulottaminen esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatukseen edistäisi ongelmien varhaista tunnistamista sekä lapsen ja perheen tukemista. Lisäksi tarvitaan moniammatillisen yhteistyön vahvistamista eri toimijoiden kuten neuvolan, lapsipsykiatrian, neuropsykologian, lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välillä. Alueellista eriarvoisuutta em. palvelujen saatavuudessa tulee vähentää.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus oli maassamme heikkoa jo ennen koronakriisiä, mikä on osaltaan kasvattanut lastensuojelun kuormitusta. Korona-aika on THL:n selvityksen mukaan lisännyt lasten ja nuorten mielenterveysongelmia. Kouluterveydenhuollon käyntejä ja tarkastuksia vähennettiin keväällä monissa kunnissa, mikä vaikeutti ongelmien varhaista tunnistamista ja avun saamista. Kouluterveydenhuoltoa ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tulee vahvistaa. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti oppilas- ja opiskelijahuollon sekä perusterveydenhuollon kautta tarjottavien mielenterveyspalvelujen saatavuuteen sekä eri toimijoiden yhteistyön sujuvuuteen. Perhekeskukset voivat tarjota matalan kynnyksen tukea ja vertaisverkostoja ja lisätä perheiden voimavaroja selvitä koronakriisistä. Järjestöt ovat perhekeskuksissa tärkeä yhteistyökumppani.

Oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelujen suhteen. Koulupsykologeja ja -kuraattoreita on liian vähän. Joissakin kunnissa oppilaat voivat joutua jonottamaan useita kuukausia päästäkseen psykologisiin tutkimuksiin, myös koululääkärille pääsyä joutuu jonottamaan. On tärkeää suunnata tukea erityisesti niille alueille, joissa tarvitaan lisäresurssia.

Tiedonkulkua kouluterveydenhuollon ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten välillä on tehostettava. Palvelujärjestelmän ongelmana usein on, että vaikka koulussa lasten erityistarpeet tunnistetaan, monet jäävät ilman tarvittavia jatkotutkimuksia ja tukitoimia. Syynä tähän ovat muuan muassa riittämättömät resurssit, pirstaleinen terveydenhuollon hallintorakenne ja asiakastietojärjestelmien välinen kuilu.

Sote-uudistuksessa on varmistettava, ettei psykologien ja kuraattorien yhteys koulun ja oppilaitoksen työhön heikkene. Sote-esitys mahdollistaa sen, että psykologit ja kuraattorit eivät ole enää koulujen ja oppilaitosten tiloissa. Tällöin vaarana on heidän työnsä etääntyminen kouluyhteisön päivittäisestä arjesta. Oppilaiden ja opiskelijoiden on tärkeä päästä helposti ja joustavasti psykologin ja kuraattorin vastaanotolle. Psykologin ja kuraattorin työstä huomattava osa on yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, jonka toteuttamisessa sijainti koulussa tai oppilaitoksessa on olennaisen tärkeää.

Sote-esitysluonnoksen perusteluissa (s. 268) todetaan, että sote-maakunnan sosiaali- ja terveystoimen organisaatiossa kuraattoreilla olisi tarvittaessa mahdollisuus tehdä sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen arviointeja ja päätöksiä, eikä oppilaiden tarvitsisi tämän vuoksi erikseen hakeutua sosiaalihuollon toimipisteisiin. Sosiaalihuollon palveluiden tarjoaminen koulujen ja oppilaitosten yhteydessä on hyvä ajatus, mutta siihen tulee osoittaa riittävät henkilöstövoimavarat. Jos palvelutarpeen arviointi ja päätöksenteko palveluista annettaisiin kuraattorien vastuulle eikä heitä palkattaisi merkittävästi lisää, kuraattorien nykyiset työtehtävät ja erityisesti yhteisöllinen opiskeluhuolto jäisi heiltä hoitamatta. Tämä vesittäisi koko nykyisen oppilas- ja opiskelijahuollon perusajatuksen, jossa yhteisöllinen opiskeluhuolto on perustana työlle.

Opettajien valmiuksia tunnistaa ja tukea erityistä tukea tarvitsevia oppilaita (myös mielenterveyspulmista kärsiviä) on vahvistettava. Lisäksi tarvitaan kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmallista kehittämistä varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Kiusaamisella on pitkäaikaisia haittavaikutuksia lasten ja nuorten kehitykseen, oppimiseen ja mielenterveyteen. Opettajat tarvitsevat koulutusta turvallisten ryhmien rakentamiseen ja ylläpitämiseen sekä lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja netin viestien mukaan moni koulussa kiusattu lapsi oli kokenut etäopetuksen helpottavana ja kouluun paluun pelottavana.

Lisäksi on tärkeä vahvistaa etäopetuksessa tarvittavia pedagogisia ja teknisiä valmiuksia. Koronatilanne voi jatkua pitkään ja uusien pandemioiden ilmaantuminen on mahdollista. Kouluissa on kirjattava toimintamallit, joilla varmistetaan riittävä yhteydenpito oppilaisiin ja koteihin sekä tukitoimet etäopetuksen aikana.

Koronapandemia on koetellut erityisesti heikommassa asemassa olevia lapsia ja nuoria, joilla on oppimisen tai mielenterveyden pulmia tai vaikeita perhetilanteita. Osa lapsista ja nuorista on tippunut tukipalvelujen ulkopuolelle ja ongelmat ovat kärjistyneet. Osa on tippunut myös koulunkäynnistä, kun he eivät ole saaneet tarvitsemaansa tukea kotoa eikä koulusta. Näiden oppilaiden tunnistaminen ja tukeminen on nyt ensisijaista. Lasten ja nuorten tarvitsemat tukitoimet tulee kartoittaa ja järjestää. Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon palveluiden lisääntyneeseen kysyntään tulee pystyä vastaamaan. Peruskoulunsa päättävien oppilaiden kohdalla tulee varautua seuraavalla lukukaudella kymppiluokkien järjestämiseen ja lisäämiseen.

Koronapandemian vaikutukset tulevat näkymään vielä vuosien kuluttua oppimisen, mielenterveyden ja syrjäytymisen pulmina. Lasten hyvinvointi oli eriytynyt jo ennen korona-aikaa, ja poikkeusolot vahvistavat eriytymiskehitystä. On tunnistettava lapsiryhmät, joiden hyvinvoinnin turvaaminen vaatii erityistä panostusta. Tällaisia lapsiryhmiä ovat esimerkiksi lapset, joiden perheiden toimeentuloa kriisi on heikentänyt, vammaiset, pitkäaikaissairaat ja erityistä tukea tarvitsevat lapset, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, turvapaikanhakijalapset sekä lapset, joiden perheissä on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Poikkeusajat ovat kuormittaneet myös vanhempia, mikä lisää vanhemmuuden tuen tarvetta. Lasten eriarvoistumisen torjunta vaatii valtiolta ja muulta julkiselta vallalta aktiivisia toimia, joiden tulee jatkua riittävän pitkään.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluihin tarvitaan lisävoimavaroja, jotta koronakriisin haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää. Erityisesti tarvitaan lisävoimavaroja koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltoon, oppimisen tukeen, koulunkäynninohjaajien työhön, äitiys- ja lastenneuvolatyöhön ja perheneuvoloihin, perheiden kotiin vietäviin palveluihin kuten perhetyöhön, lastensuojeluun, lasten- ja nuorisopsykiatriaan sekä päihdepalveluihin ja aikuisten mielenterveystyöhön. Lapsiperheiden toimeentuloturvaan tarvitaan lisäpanostuksia. Näitä voisivat olla toimeentuloetuuksien lapsikorotusten nostaminen ja määräaikainen lapsilisän korotus.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ovat esittäneet, että koronatilanteen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi laaditaan kokonaisvaltainen kansallinen suunnitelma. Koronaviruspandemia ja sen myötä toteutetut rajoitustoimet ovat vaikuttaneet laajasti ja syvällisesti koko yhteiskuntaan. Vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat olleet erityisen suuret. Koronakriisin kielteisten vaikutusten minimoimiseksi tarvitaan kansallinen suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja edistämiseksi.

Helsingissä 21.10.2020
Milla Kalliomaa
pääsihteeri

Marie Rautava
ohjelmajohtaja

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös