Siirry sisältöön

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen perusteltua

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle 14.8.2017      

Hallituksen esitysluonnos varhaiskasvatusmaksulain 5 ja 8 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan alennettavaksi pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja. Myös lapsen sisaruksesta perittäviä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja ehdotetaan alennettavaksi.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 5 §:n 2 momenttia muutettaisiin siten, että maksujen määräytymisen perusteena olevia tulorajoja korotetaan. Tulorajoja ehdotetaan korotettavaksi niin, että perheen koon mukaan määräytyvään pienituloisuuden rajaan lisätään 500 euroa. Samalla maksuprosentteja ehdotetaan muutettavaksi siten, että se olisi aina 10,70 prosenttia riippumatta perheen koosta.

Lain 8 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että toisen lapsen asiakasmaksu olisi nykyisen 90 prosentin sijaan 50 prosenttia nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Kun enimmäismaksu ensimmäisestä lapsesta on tällä hetkellä 290 euroa, enimmäismaksu toisesta lapsesta olisi jatkossa 145 euroa nykyisen 261 euron sijaan.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) pitää esitettyjä maksualennuksia varhaiskasvatuslain asiakasmaksulakiin kannatettavina ja perusteltuina. Varhaiskasvatukseen osallistumista on perusteltua edistää. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen vertaissuhteiden muodostumiselle ja ylläpitämiselle sekä sosiaalisten taitojen kehittymiselle.

Asiakasmaksujen taso on keskeinen varhaiskasvatuksen saatavuuteen vaikuttava tekijä. Noin puolet Euroopan maista tarjoaa maksutonta varhaiskasvatusta kolme vuotta täyttäneille lapsille oppivelvollisuuden alkuun saakka. Maksuttomuudella pyritään edistämään lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen maksujen taso vaikuttaa perheiden valintoihin.

Varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen parantaa pieni- ja keskituloisten, yksinhuoltaperheiden ja monilapsisten perheiden taloudellista selviytymistä. Erityisesti pieni- ja keskituloisille perheille, yksinhuoltajaperheille ja monilapsisille perheille maksujen suuruudella on huomattava merkitys. Jos maksut ovat liian suuret, lapsia, jotka hyötyisivät ja tarvitsisivat varhaiskasvatusta, jää varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.

Varhaiskasvatukseen osallistuu Suomessa muita Pohjoismaita, EU-maita ja OECD-maita selvästi vähemmän lapsia. 4–6-vuotiaista lapsista 84 prosenttia osallistui Suomessa varhaiskasvatukseen vuonna 2013 (ISCED 2011 luokitus). Tämä oli selvästi vähemmän kuin EU-maiden keskiarvo, joka oli 94 prosenttia.

EU:n asettamana tavoitteena on, että neljästä ikävuodesta oppivelvollisuuden alkuun lapsista 95 prosenttia osallistuisi varhaiskasvatukseen. Myös Suomen kansallisena ja valtion talousarvioon sisältyvänä tavoitteena on, että neljä vuotta täyttäneistä lapsista 95 prosenttia osallistuu vuonna 2020 varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen tukee tavoitetta lasten osallistumisasteen nostamiseksi varhaiskasvatuksessa.

Jorma Sipilä ja Eva Österbacka laativat vuonna 2013 valtiovarainministeriölle selvityksen lasten ja perheiden palveluista.  Selvityksessään (Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua?) he korostavat varhaiskasvatuksen merkitystä lasten kouluvalmiuksien tukemisessa. Sipilä ja Österbacka vaativat, että Suomessakin on aika huomioida kansainvälinen tutkimus, joka korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä lapsille.

Euroopan komission varhaiskasvatusta koskevassa tiedonannossa (17.2.2011) korostetaan varhaiskasvatuksen merkitystä elinikäisen oppimisen perustana ja yhteiskunnalle taloudellisesti kestävänä investointina. Varhaiskasvatuksella voidaan pienentää muun muassa koulunkäynnin keskeyttämisriskiä ja sillä on vaikutuksia, joita ei ole mahdollista saada aikaan myöhemmin toteutettavilla toimenpiteillä.

EU:n komissio on antanut jäsenmaille lapsia koskevan suosituksen Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre (20.2.2013). Komission suosituksen mukaan onnistuneimmiksi strategioiksi lasten huono-osaisuuteen puuttumisessa ovat osoittautuneet ne, joiden perustana on kaikkien lasten hyvinvoinnin parantaminen kun samalla otetaan huomioon erityisen heikossa tilanteessa olevat lapset. Tässä universaalilla, kaikille lapsille suunnatulla kasvatusjärjestelmällä on tärkeä tehtävänsä ja tästä syystä kaikilla lapsilla tulee olla oikeus osallistua varhaiskasvatukseen vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta.

OECD:n Pisa-tutkimusten (Education Today 2013) mukaan pidempiaikainen varhaiskasvatukseen osallistuminen näkyy selvästi 15-vuotiaiden oppimistuloksissa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen investointi on julkiselle taloudelle hyvin tuottavaa. Esimerkiksi talousnobelisti James Heckmanin mukaan varhaiskasvatus on erittäin tuottava investointi julkiselle taloudelle.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa lasten ja perheiden matalan kynnyksen palveluita ja varhaista tukea. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista. Varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen tukee hallituksen lapsi- ja perhepolitiikan tavoitteita ja lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteuttamista.

Varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen lisäksi MLL toivoo, että hallitus ottaa elokuun lopun budjettiriihessä uudelleentarkasteluun varhaiskasvatukseen aiemmin tehdyt leikkaukset.

Vuoden 2016 elokuussa tuli voimaan päivähoitoasetuksen muutos, jolla mahdollistettiin kasvattajien määrän vähentäminen ja ryhmäkokojen suurentaminen päiväkodeissa. (kasvattajien ja lasten suhdeluku 1/7 muutettiin 1/8:ksi kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta). Yli 3-vuotiaiden ryhmässä saa olla aiemman 21 lapsen sijasta 24 lasta. Jos päiväkotiryhmässä on osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevia lapsia, ryhmäkoko voi olla vielä tätä paljon suurempi.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut (2011) Suomea lisäämään varhaiskasvatuksen kattavuutta ja parantamaan sen laatua muun muassa lisäämällä hoitohenkilöstön määrää ja korjaamalla henkilöstön ja lasten määrän välistä epäsuhtaa siten, että ryhmien kokoja rajoitetaan ja hoitosuhteiden jatkuvuus turvataan nykyistä paremmin.

Kasvattajien määrän vähentäminen ja ryhmäkokojen suurentaminen heikentävät varhaiskasvatuksen laatua. Epäily varhaiskasvatuksen laadusta nostaa vanhempien kynnystä laittaa lapsi päiväkotiin. THL:n perhevapaatutkimuksen (2015) mukaan äidin arvio päivähoidon laadusta on yhteydessä siihen, miten pitkään hän on kotona kotihoidon tuen turvin. Jos päivähoidon laatu ei vastaa äidin toiveita, hän on lähes kolme kertaa todennäköisemmin kotona hoitamassa lasta kotihoidon tuen turvin vielä kuopuksen ollessa parivuotias. Näin ollen korkea varhaiskasvatuksen laatu palvelee paitsi lasten hyvinvointia ja kehitystä, niin myös tavoitetta nostaa äitien työllisyysastetta.

Elokuussa 2016 tuli myös voimaan varhaiskasvatuslain muutos, jolla mahdollistettiin, että kunta saa rajata kokopäiväistä varhaiskasvatusoikeutta. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen toi perheille kynnyksen hakea lapselle kokopäiväistä paikkaa, vaikka lapsi hyötyisi osa-aikaista laajemmasta varhaiskasvatuksesta. Muutos lisäisi lasten keskinäistä eriarvoisuutta ja kärsijöinä olisivat erityisesti heikommassa asemassa olevat lapset, kuten työttömien vanhempien ja maahanmuuttajataustaisten vanhempien lapset.

Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen myös suurentaa päiväkotien ryhmäkokoja, kun osapäivätoiminnassa olevien lasten määrä kasvaa. Osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa henkilöstömitoitus on huomattavasti pienempi kuin kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa. Päivähoitoasetuksen mukaan hoito- ja kasvatustehtävissä tulee olla vähintään yksi henkilö 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Näin ollen päiväkotiryhmässä, jossa on vain osa-aikaisia lapsia, voi olla peräti 39 lasta.

Joustamattomammat varhaiskasvatuspalvelut nostavat myös työllistymiskynnystä. Rajaamisen myötä vanhempien ja erityisesti äitien työllisyysaste uhkaa laskea. Työmarkkinoiden muutos on lisännyt työsuhteiden epävakautta. On entistä tärkeämpää, että varhaiskasvatuspalvelut vastaavat joustavasti perheiden tarpeisiin.

MLL esittää, että hallituksen budjettiriihessä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen lisäksi päätetään

  • palauttaa kasvattajien ja lasten määrää koskeva suhdelukua ja ryhmäkokoa koskeva sääntely entiselleen (1 kasvattaja 7 lasta kohden ja ryhmässä enintään 21 lasta) sekä
  • palauttaa lapsen subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatusoikeuteen. 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) pitää esitettyjä maksualennuksia varhaiskasvatuslain asiakasmaksulakiin kannatettavina ja perusteltuina. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen vertaissuhteiden muodostumiselle ja ylläpitämiselle sekä sosiaalisten taitojen kehittymiselle.

Varhaiskasvatuspalveluiden edullisuus on keskeinen niiden saatavuuteen vaikuttava tekijä. Noin puolet Euroopan maista tarjoaa maksutonta varhaiskasvatusta kolme vuotta täyttäneille lapsille oppivelvollisuuden alkuun saakka. Maksuttomuudella pyritään edistämään lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen maksujen taso vaikuttaa perheiden valintoihin.

Varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen parantaa pieni- ja keskituloisten, yksinhuoltaperheiden ja monilapsisten perheiden taloudellista selviytymistä. Erityisesti pieni- ja keskituloisille perheille, yksinhuoltajaperheille ja monilapsisille perheille maksujen suuruudella on huomattava merkitys. Jos maksut ovat liian suuret, lapsia, jotka hyötyisivät ja tarvitsisivat varhaiskasvatusta, jää varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.

Varhaiskasvatukseen osallistuu Suomessa muita Pohjoismaita, EU-maita ja OECD-maita selvästi vähemmän lapsia. 4–6-vuotiaista lapsista 84 prosenttia osallistui Suomessa varhaiskasvatukseen vuonna 2013 (ISCED 2011 luokitus). Tämä oli selvästi vähemmän kuin EU-maiden keskiarvo, joka oli 94 prosenttia.

Varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen lisäksi MLL toivoo, että hallitus ottaa elokuun lopun budjettiriihessä uudelleentarkasteluun varhaiskasvatukseen aiemmin tehdyt leikkaukset. MLL esittää, että hallituksen budjettiriihessä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen lisäksi päätetään

  • palauttaa kasvattajien ja lasten määrää koskeva suhdelukua ja ryhmäkokoa koskeva sääntely entiselleen (1 kasvattaja 7 lasta kohden ja ryhmässä enintään 21 lasta) sekä
  • palauttaa lapsen subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatusoikeuteen.

 

Helsingissä 14.8.2017

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Milla Kalliomaa
pääsihteeri

Esa Iivonen
johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitikka ja lasten oikeudet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös