Harrasta harkintaa 

Arjessa voi tehdä monia pieniä valintoja, jotka ovat hyväksi ympäristölle.

Oli sitten kyse hankintojen tekemisestä tai vaikka veden käytöstä, pieni tuumaustauko ei tee pahaa kenellekään. Yleensä omia tapojaan voi muuttaa ympäristöystävällisemmiksi. Ja mitä aikuiset edellä, sitä lapset perässä: vanhempien esimerkki tehoaa, ja monia ekotekoja voi miettiä yhdessä lasten kanssa. Poimi seuraavista vinkeistä ne, jotka saat sovellettua omaan arkeesi sopiviksi.

Lämpö, sähkö ja vesi

Lämpö, sähkö ja vesi ovat meille arjen perusjuttuja. Usein niiden käyttöön liittyy tapoja, joita ei enää tule edes ajatelleeksi. Melko pienillä muutoksilla pystyy sekä säästämään omia rahojaan että luonnonvaroja.

  • Pidä huoneissa sopiva lämpö: oleskelutiloissa 20–22 astetta, makuuhuoneessa 18–20 astetta.
  • Sammuta valot huoneesta poistuessasi.
  • Sammuta elektroniset laitteet yöksi – valmiustilakin kuluttaa sähköä. Jos laitteessa ei ole on/off-kytkintä, laite kannattaa kytkeä katkaisimella varustettuun jatkojohtoon ja sammuttaa yöksi.
  • Puhdista ja sulata jääkaappi ja pakastin säännöllisesti ja säädä lämpötilat sopiviksi: jääkaapin sopiva lämpötila on +5, pakastimen -18 astetta.
  • Pese täysiä koneellisia ja käytä säästö- ja vajaatäyttöohjelmia, kun se on mahdollista.
  • Sammuta suihkuhana saippuoinnin ajaksi. Pitkät suihkurupeamat kuluttavat paljon vettä: jo viidessä minuutissa sitä hulahtaa viemäriin noin 60 litraa. Kylpy vie vettä vielä enemmän, sillä ammeeseen mahtuu noin 150 litraa vettä.
  • Käytä hammasmukia, niin et tule juoksuttaneeksi vettä turhaan.
  • Käytä altaassa tulppaa, kun peset astioita käsin. Juoksevan veden alla peseminen kuluttaa hurjasti vettä.

Ruoka

Jos ruoka päätyy roskikseen, se on tuotettu turhaan. Ruokahävikillä onkin isot ympäristövaikutukset. Jokaisen suomalaisen arvioidaan heittävän pois vuosittain noin 20–30 kiloa syömäkelpoista ruokaa. Nelihenkisen perheen rahoissa se merkitsee noin viittäsataa euroa.

Ostaminen ja säilytys

  • Kurkista jääkaappiin ennen kauppareissua ja tee itsellesi kauppalista: näin on helpompi välttää heräteostoksia.
  • Osta sen verran kuin tarvitset. Isompi pakkaus ei tuo säästöä, jos osa sisällöstä päätyy jätteeksi.
  • Tutki tuotteiden päiväyksiä: parasta ennen on eri asia kuin viimeinen käyttöpäivä.
  • Sijoita nopeimmin pilaantuvat ruoat jääkaapin etuosaan, jotta ne eivät jää käyttämättä.
  • Inventoi pakastin aika ajoin.

Ruoanlaitto

  • Suosi kasviksia ja kasvisruokaa, mutta älä tee asiasta numeroa – näin kasvisateria on normaali juttu, ei epäilyttävä poikkeus.
  • Kun lämmität uunin, valmista samalla lämmityskerralla useampi ruoka, vaikkapa laatikkoruoan lisäksi sämpylöitä.
  • Jos oikean ruokamäärän tekeminen askarruttaa, käytä annoslaskuria.
  • Pakasta ylijäänyt ruoka tai ota mukaan vaikka seuraavan päivän lounaaksi töihin.
  • Opettele käyttämään tähteitä. Reseptejä ruoan tähteiden hyödyntämiseen löytyy keittokirjoista ja netistä.

Siivoaminen ja puhdistus

Kaupan hyllyillä on kodin puhdistustarpeita varten monenlaisia tuotteita. Usein selviää vähemmilläkin aineilla.

  • Kokeile perinteisiä ekoaineita eli etikkaa ja ruokasoodaa myös puhdistukseen. Vinkkejä löydät muun muassa Marttojen sivuilta.
  • Hanki siivoustarpeisiin käsitiskiaine, neutraali yleispuhdistusaine (pH 6–8), hapan puhdistusaine (pH 3–5) kalkkisaostumiin ja heikosti emäksinen aine (pH 8–10) rasvalikaan. Niillä pääsee pitkälle.
  • Suosi ympäristömerkittyjä tuotteita.
  • Suosi fosfaatittomia pesuaineita, sillä fosfaatit rehevöittävät vesistöjä.
  • Käytä hyvin harkiten kloorattuja desinfiointiaineita, antibakteerisia aineita ja liuottimia sisältäviä aineita. Ne ovat haitallisia sekä terveydelle että ympäristölle.

Vaatteet

Kun kotona on kasvavia lapsia, on isompien vaatteiden ja kenkien tarve jatkuva. Uudelleen käyttö on hyvä konsti, ja jos innostusta ja aikaa riittää, myös itse tekeminen.

Ostoksilla

  • Hinta on yleensä viite laadusta: halpa vaate ei ole juuri koskaan kestävä.
  • Opettele tunnistamaan materiaaleja: esimerkiksi polyesterisekoite puuvillatrikoovaatteessa tarkoitta usein sitä, että vaate nyppyyntyy ja harmaantuu nopeasti. Tutustu erilaisten kuitujen ominaisuuksiin.
  • Kurkkaa kaupassa ja kirpparilla saumat ja kiinnitykset, tarkista materiaali ja hoito-ohjeet. Jos saumat kiertävät, vaate kannattaa jättää hankkimatta. Tarkista, toimivatko vetoketjut ja ovatko napit tallella. (Napinkiinnityskone ei osaa tehdä solmuja.)
  • Mieti mihin tarkoitukseen vaate tulee: luonnonmateriaalit ovat yleensä tekokuituja varmempia valintoja, mutta esimerkiksi teknisissä urheiluvaatteissa tekokuidut kestävät.
  • Hanki alle kouluikäiselle yksi ja tai kaksi kokoa isompi vaate.
  • Kuuntele lasta. Lapset lähestyvät vaatteita useimmiten mukavuus edellä. Ole armollinen itsellesi: tärkeintä on, että lapsella on puhtaat, sopivat ja ehjät vaatteet.

Pesu ja huolto

  • Pese ohjeen mukaan ja lajittele vaatteet pyykkiin tummuuden mukaan.
  • Pese silloin, kun on tarve, älä varmuuden vuoksi.
  • Jos vaatteeseen tulee tahra, erityisesti tomaatti, porkkana tai suklaa, tee tahrankäsittely niin pian kuin mahdollista esimerkiksi sappisaippualla.
  • Ota huomioon, että useimmat vaatteet kutistuvat ensipesussa. Paukauta ja venytä hieman collegehousuja ja farkkuja, ennen kuin laitat ne kuivumaan.
  • Vältä rumpukuivausta, se kuluttaa ja kutistaa vaatteita.

Korjaukset

  • Pienet korjaukset kannattaa tehdä itse, esimerkiksi polvipaikat, jalkalenksujen vaihdot ja nappien ompelut.
  • Kokoa kotiin peruskorjauspakki, jonka sisältö voi olla esimerkiksi tällainen: silmäneuloja, lankaa, nuppineuloja, sakset, tarrarulla, nyppykone, kirjontalankaa (paikkojen ompelu käsin), valmiita polvipaikkoja, joko kaupasta ostettuja tai itse liimaharson avulla tehtyjä, tasapäiset pihdit löystyneiden vetoketjunvedinten kiristämiseen, napinreikäkuminauhaa, heijastimia (liimattavia ja nauhoja).

Lapsiperheen ostokset ja lahjat

Ostosten teossa voi ottaa nyrkkisäännöksi Kierrätyskeskuksen ohjeen: Hanki harkiten, luota laatuun, käytä kierrätettyä.

  • Vauvatarvikemarkkinoilla on tarjolla tarpeellista ja turhaa: kysy vinkit jo lapsen saaneilta tutuilta, mitä arjessa todella tarvitaan.
  • Tutustu myyntiryhmien, kirppareiden, Kierrätyskeskusten ja Konttien valikoimiin ja totuta lapsikin siihen, että tavaroita voi hankkia myös käytettynä.
  • Suosi uudelleen käyttöä myös lahjoissa: esimerkiksi hyväkuntoinen käytetty vaate, peli tai lelu voi olla lapselle hyvinkin mieleen. Lahjavinkkejä kyseleville voi myös vinkata, että käytettykin käy hyvin.
  • Anna aineeton lahja: leffalippu, retki tai vaikka yhteinen kurssi lapsen kanssa.

Liikkuminen ja matkustelu

Lapsiperheen arjessa pyörii usein varsinainen logistiikkarumba: pitää ehtiä töihin, päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin.

  • Kulje lapsen kanssa myös kävellen, pyöräillen ja julkisilla liikennevälineillä. Näin lapsi oppii käyttämään liikennevälineitä monipuolisesti.
  • Vältä turhaa autoilua: hoida samalla reissulla useampi asia.
  • Hyödynnä liityntäpysäköintiä ja tee osa matkasta julkisilla liikennevälineillä.
  • Kokoa harrastuskuljetuksiin kuljetusrinki.
  • Suosi lähimatkailua. Lapsen elämys syntyy pienestä, se ei vaadi matkaa kauas ulkomaille.

Jätteet ja niiden lajittelu

Paras keino vähentää jätettä on estää jätteen syntyminen: miettiä ostoksia ja niiden pakkauksia.

  • Jos on mahdollista, käytä kestovaippoja ainakin osittain.
  • Opeta lapsille, että vessanpönttö ei ole roskis. Pieni roskis vessassa auttaa.
  • Lajittele mahdollisuuksien mukaan paperit, kartonki- ja pahvipakkaukset, lasi, metalli ja muovipakkaukset. Vinkkejä lajitteluun: https://www.kiitoskunlajittelet.fi/
  • Ota lapsi mukaan lajittelemaan ja kerro, miksi lajittelua tehdään: jätteistä saadaan käyttökelpoista raaka-ainetta uusiin tuotteisiin.
  • Mieti, onko esimerkiksi pakkauksille vielä käyttöä omassa taloudessa vaikkapa askartelumateriaalina tai keväällä taimien kasvatuksessa.
  • Vaaralliset jätteet kuuluvat niille tarkoitettuun keräyspisteeseen. Vanhentuneet lääkkeet viedään apteekkiin

Asiantuntijat: ympäristöasiantuntija Päivi Vaisto (HSY), ympäristökasvattaja Elena Lehtimäki (Kierrätyskeskus), Anu Kaarina Hämäläinen ja Kristiina Tergujeff (Korjaussarjakollektiivi).

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 4/2018 -lehdessä.

Merja Räty

Kirjoittaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *