Huittisten hullu onnistuminen

– Olihan se aika hullua, kommentoi Eija Mattila jälkeenpäin parissa kuukaudessa tehtyä laajaa lapsivaikutusten arviointia kouluverkon uudistuksesta. Urakka kannatti: arviointi kehitti koko kaupungin päätösten valmistelua.

Vuonna 2017 Huittisten suurin alakoulu toimi sisäilmaongelmien takia väistötiloissa, toinen odotti peruskorjausta. Kyläkoulujen oppilasmäärät näyttivät kehittyvän eri tahtia, luokkien koot samoin. Uusi koulu oli tarpeen, mutta nyt piti ratkaista, kuinka iso siitä pitäisi tehdä ja miten päiväkoti- ja kouluverkkoa pitäisi kehittää.

Kun kunnassa aletaan valmistella isoa investointia vaativaa päätöstä, tueksi tilataan usein ulkopuolinen selvitys. Näin tehtiin myös Huittisissa. Selvityksellä saadaan ratkaisuvaihtoehtoja, mutta sivistystoimen johtaja Eija Mattila näki, että se ei riitä, vaan päätöksen tueksi on kuultava lapsia ja nuoria.

Mattilalla oli ajatukselleen hyvä perustelu: Huittisissa oli samana vuonna sitouduttu lapsiystävälliseen hallintomalliin. Strategiassakin korostuu lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen.

– Sen jälkeen, kun keväällä oli sovittu lapsiystävällisyyden edistämisestä, mietin kovasti, mitä kaikkea se käytännössä tarkoittaa ja mistä pitäisi aloittaa, Eija Mattila kertoo. – Onneksi samana syksynä oli LAPE-hankkeen seminaari, jossa puhuttiin lapsivaikutusten arvioinnista. Sen jälkeen minulle oli selvää, mistä aloittaa.

LAPE on lapsi- ja perhepalvelujen valtakunnallinen muutosohjelma, jota on toteutettu vuosina 2016–19.

Pientenkin ajatukset huomioon

– Ensin puhuin asiasta varhaiskasvatusjohtajalle, joka oli hyvin helppo saada mukaan, Eija Mattila naurahtaa ja kiittelee työparinsa Johanna Kortessalo-Ainasojan isoa panosta arvioinnin toteutuksessa.

Uusia ideoita ei aina oteta avosylin vastaan, varsinkaan, jos hommia on muutenkin tarpeeksi. – Meillä oli perusopetuksessa tiukka syksy, koska opetussuunnitelma oli vasta uudistunut. Hetki ei ollut otollisin millekään uudelle, mutta kun asian varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteisessä suunnittelupäivässä esittelimme ja aloimme sitä edistää, siihen sitouduttiin tosi hyvin.

Lapsivaikutusten arviointi tarkoitti laajaa tiedonkeruuta. Näkemyksiä koottiin varhaiskasvatuksessa olevilta lapsilta, peruskoululaisilta ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilailta, huoltajilta, henkilöstöltä, kuntalaisilta ja nuorisovaltuustolta.

Kaupungin tilaama kouluverkkoselvitys esitti kolme vaihtoehtoa: 1) ei tehdä muutoksia, 2) osa alakouluista lakkautetaan, 3) alakoulut ja yläkoulu yhdistetään yhtenäiskouluksi. Arvioinnissa haluttiin tunnistaa jokaisen vaihtoehdon lapsiin kohdistuvat hyödyt ja haitat.

Tiedonkeruussa huomioitiin eri ikäryhmät. Päiväkoti-ikäiset piirsivät ja kertoivat, millainen on hyvä hoitopäivä. Vammaisten lasten kanssa selvitettiin eri menetelmin, mikä koulussa on heille tärkeää. Ala- ja yläkoululaiset keskustelivat oppilaskunnan vetämissä ryhmissä esimerkiksi siitä, millaisessa koulussa on hyvä olla ja miltä koulun vaihtaminen tuntuisi. Aikuiset ottivat kyselyssä kantaa kolmeen ehdotukseen ja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuun. Nuorisovaltuusto antoi vaihtoehdoista oman lausuntonsa.

Kaikki eivät Huittisissakaan olleet sitä mieltä, että lapsia pitäisi ottaa arviointiin mukaan. Keskustelua käytiin esimerkiksi siitä, miten paljon lasten kuuleminen aiheuttaa heille turhaa huolta. Lapset itse olivat enimmäkseen innostuneita ja kertoivat osallistuvansa arviointiin mielellään.

Kouluverkkoasiasta haluttiin tiedottaa avoimesti. Kunnan sivuille perustettiin Uusi koulu -blogi, jossa kerrottiin tiuhaan asian etenemisestä. Sitä luettiin ahkerasti ja se toimi tietolähteenä myös medialle.

Mitä arviointi tuotti?

Laaja arviointi tuotti paljon tietoa, jota käytettiin päätöksenteossa, mutta myös tärkeitä huomioita hyödynnettäväksi jatkossa koulun ja päiväkodin arjessa. Huittisissa huomattiin, että lapset olivat aikuisia avoimempia ja ennakkoluulottomia, he näkivät hyviä puolia myös muutoksissa. Aikuiset, henkilöstöä lukuun ottamatta sen sijaan halusivat enimmäkseen säilyttää nykytilan. Mihin sitten päädyttiin?

– Lopputulos oli, että mitään alussa esitetyistä kouluverkkoratkaisuista ei valittu sellaisenaan. Sen sijaan määriteltiin kriteerit, jotka ohjaavat ratkaisuja jatkossa.

Oppilasryhmän koko on tärkeä paitsi opetuksen laadun ja oppilaiden yhdenvertaisuuden, myös talouden näkökulmasta. Huittisissa päädyttiin siihen, että muutoksia ohjaa oppilasmäärä per opettaja. Lisäksi päätettiin, että uusi koulu rakennetaan sellaiseksi, että se voi olla vastaanottava koulu, kun kouluverkkoa muutetaan ja uuteen kouluun voidaan sijoittaa myös esiopetusta, aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä musiikkiopisto.

Merkittävin seuraus lapsivaikutusten arvioinnista kuitenkin oli, että se muutti kaupungin päätösten valmistelua.

– Nyt meillä on kaupunginhallituksen antama suositus ennakkovaikutusten arvioinnista, joka koskee kaikkia palvelukeskuksia. Esimerkiksi perusturvakeskus on tehnyt lapsivaikutusten arviointia perhekeskuksen kehittämisessä. Syksyllä toteutettiin ennakkovaikutusten arviointi tulevaisuuden kirjastopalveluista osana talousarvion laadintaa. Ja elinvoimajohtaja juuri pari päivää sitten mietti, että leikkipuistosuunnitteluun täytyy saada mukaan lasten mielipiteet, Mattila kertoo hymyillen.


Eija Mattilan vinkit muille kunnille

  • Lapsivaikutusten arviointi ei ole työlästä tai vaikeaa. On hyvä aloittaa pienestä ja laajentaa, kun kokemusta kertyy.
  • Valmisteluun kannattaa kerätä riittävän iso ja toimivaltainen ryhmä.
  • Tiedotus kuntalaisille ennen arvioinnin aloittamista on ehdottoman tärkeää. Päättäjät on pidettävä ajan tasalla.
  • Suunnitteluun ja toteutukseen on varattava aikaa. Kiire aiheuttaa mokia.
  • Tiedonkeruu on tehtävä ikäryhmälähtöisesti.
  • Tietoa kertyy paljon. Sitä voi hyödyntää jatkossa palvelujen kehittämisessä.
  • Arvioinnin tuloksista on raportoitava kaikille osallisille, myös lapsille.
  • Toimintakulttuuri muuttuu hitaasti.
  • Vaikutusten arviointi tekee asioiden valmistelusta mielenkiintoisempaa.
  • Yksin ei tarvitse selvitä. Hyviä malleja löytyy esimerkiksi THL:lta ja MLL:lta. Vinkkejä voi kysyä myös muista kunnista.

Koulussa oppii vaikuttamaan

Huittisissa on ollut nuorten aloitekanava jo useamman vuoden ja nuorisovaltuustokin toiminut 18 vuotta. Jokaiselle koululle on varattu osallisuusraha, jonka käytöstä oppilaskunta saa päättää.

Hyvältä kuulostaa, mutta mitä sanovat koululaiset itse. Aarni, Miro, Maks, Pihla, Aino, Viivi ja Masi edustavat alakoululaisia ja Nuutti ja Aatu yläkoululaista. Kuuleeko Huittinen lapsia ja nuoria?

– No joo, esimerkiksi kun suunniteltiin isompaa koulua, meiltä kysyttiin, mitä mieltä ollaan ja olisiko yhteiskoulu hyvä vaihtoehto, muistelee Nuutti.

No olisiko? – Ei, tuntuu olevan yhteinen mielipide.

– Mä olen ollut koulussa, jossa oli ala- ja yläkoulu samassa talossa ja ne isot ysiluokkalaiset tuntuivat silloin vähän pelottavilta, Aatu kertoo.

Aarni miettii asiaa myös käytännön, esimerkiksi ruokailujen kannalta. – Voi olla, että porrastus on aika vaikeata, jos on niin paljon oppilaita.

Lauttakylän koulun oppilaskunta on aktiivinen ja saa myös vaikuttaa koulun asioihin. Oppilaat ovat saaneet ehdottaa, mitä ulkoiluvälineitä koululle hankitaan ja suunnitella omassa käytössään olevan huoneen sisustuksen. Myös kouluruoasta on kysytty. Ruoka ei saa kaikilta kiitosta, mutta koululaiset tietävät myös, että muutoksia ei ole helppo tehdä.

– Kouluruoka voi olla budjetoitu pidemmälle ajalle eikä sitä ole niin helppo muuttaa, sanoo Aarni.

Enimmäkseen oppilaat ovat kouluunsa ja vaikuttamismahdollisuuksiinsa tyytyväisiä, mutta Pihla nostaa esiin yhden harmittavan asian.

– Ihmettelen, että kielikerhot otettiin pois. Siitä ei kerrottu etukäteen, vasta myöhemmin kuultiin, että se oli siksi, että kaupunki säästää. Olisi kiva saada ne takaisin.

Koululaisilla on myös hyvä käsitys, miten toivomuksia voi saada eteenpäin: pienemmistä asioista voi puhua rehtorille ja toteuttaa niitä oppilaskunnassa. Isompia asioita voi viedä nuorisovaltuustolle.

Nuutti on mukana myös nuorisovaltuustossa, jossa ikähaitari on 12–18 vuotta. Siellä on käsitelty muun muassa nuorisotilan tarvetta.

– Koska osa nuorista on hengaillut kauppojen edustoilla, on mietitty, että olisi hyvä olla joku paikka, jossa voisi olla, ja voisiko vanha VPK-talo, jota ollaan kunnostamassa olla jatkossa nuorten käytössä.

Päättäjiäkin koululaiset ovat lähestyneet. 5B-luokan oppilaat tekivät joulukuussa kuntalaisaloitteen, jossa ehdotettiin muun muassa koirapuiston rakentamista. Aloite käsiteltiin tammikuussa sivistyslautakunnassa.

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 1/2019 -lehdessä.

Liisa Partio

Liisa Partio

Viestintä- ja varainhankintajohtaja

Laura Vesa

Valokuvaaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.