Siirry sisältöön

Nettiystävyys on nuorelle aitoa

Nuorille nettiystävyys on yhtä merkityksellistä kuin elävän elämän ihmissuhteet. Nuoret itse toivovat avointa keskustelua netistä. 

Netti on iso osa nykynuorten maailmaa. Lähes 90 prosenttia 18–22-vuotiaista käyttää nettiä yli 20 tuntia viikossa, kertoo Ebrandin koko Suomen kattava tuore Some ja nuoret -katsaus.

MLL on selvittänyt, mitä nuoret tekevät uppoutuessaan someen ja nettiin. Tutustuminen, mielekkäät keskustelut, helppo tavoitettavuus ja toisten reagointi omiin nettipostauksiin olivat tärkeitä kyselyyn vastanneille ala- ja yläkoululaisille. Nuoret hoitavat usein netin kautta kaverisuhteitaan.

– Nuoret hengailevat kavereiden kanssa netissä. Kuulumisten vaihtaminen ja yhteisten kiinnostusten jakaminen on heille tärkeintä. Siksi nettituttavuus on nuorille yhtä aitoa kuin missä tahansa solmittu ystävyys, kertoo MLL:n Nuortennetin asiantuntija Hanna Iso-Metsälä. 

Nuoret ystävystyvät monilla eri nettialustoilla. Suosituimpia ovat pikaviestintäsovellus Discord, kuvien ja videoiden jakopalvelut Snapchat ja Instagram sekä videoalusta Tiktok. Lisäksi nuoret tutustuvat YouTuben, Spotifyn, Whatsappin kautta, samoin kuin peliyhteisöissä sekä fani- ja harrastuspalstoilla. Netissä voi löytää samanhenkistä seuraa kotipaikan sijainnista riippumatta.

Nettikaveruudessa on myös haasteensa. Palveluissa liikkuu myös väärennetyillä profiileilla esiintyviä, joiden tarkoituksena on vahingoittaa tai hyötyä toisesta. Myös kiusatuksi joutuminen on yleistä netissä.

MLL:n Nuoret ja nettikiusaaminen -kyselyssä noin puolet 12–17-vuotiaista kertoi joutuneensa kiusatuksi netissä ja yli 80 prosenttia kertoi nähneensä nettikiusaamista jossain muodossa. Kiusaaminen ilmenee ilkeinä kommentteina ja väärinä huhuina tai toisten kuvien levittämisenä ilman lupaa. Netissä tapahtuu myös uhkailua, painostamista ja kiristämistä sekä ryhmän ulkopuolelle jättämistä.

Erityisen ikäviä ovat ei-toivotut seksuaaliset yhteydenotot, kuten alastonkuvien pyytäminen. Omien rajojen tunnistaminen ja kunnioittaminen on nuorelle tärkeä taito. Vanhempien kannattaa tarkkailla, miten netissä olo vaikuttaa lapseen. Jos netistä tulee kurja fiilis, asiasta on syytä keskustella.

– Luottamuksellinen suhde nuoreen, hänen kiinnostuksen kohteidensa arvostaminen ja hyvistä käyttökokemuksista keskustelu luovat turvaa ottaa puheeksi myös haastavia kokemuksia, Iso-Metsälä muistuttaa.

Nettipalveluiden toimintalogiikkaan kuuluu usein koukuttavuus. Esimerkiksi Snapchatissa on streak-ominaisuus, joka palkitsee siitä, kuinka pitkiä viestiketjuja saadaan aikaan. Nuori voi kokea painetta olla katkaisematta viestintää, ettei aiheuttaisi pahaa mieltä kavereille. Painetta tuo myös niin kutsuttu ”frear of missing out” -ilmiö, jossa nuori pelkää jäävänsä pois jostain tärkeästä, ellei ole koko ajan somessa.

– Nuorelle on merkityksellistä viettää aikaa kavereiden kanssa niin virtuaalisesti kuin livemaailmassa. Tukeakseen nuorta vanhemman ei tarvitse olla digivelho, vaan positiivinen kiinnostus ja arvostus riittävät, Iso-Metsälä sanoo.

Tietoa ja vinkkejä siitä, mitä vanhemman olisi hyvä huomioida lasten ja nuorten media-arjessa, kerrotaan MLL:n Vanhempainnetissä.

Nuortennetissä nuorille puhutaan muun muassa siitä, mitä kannattaa huomioida verkon ihmissuhteissa, miten toimia häirintätilanteessa ja miten voi varmistua etukäteen, että seura on okei. 


 Miten lähiaikuisen kannattaisi puhua nettikavereista? 

  • Aikuisen tulisi kannustaa nuorta keskusteluun ja asioiden pohtimiseen kanssaan.
  • Keskustelemalla avoimesti.
  • Aikuisen tehtävä on varmistaa alaikäisen turvallisuus kertomalla, miten nettikavereihin kannattaa suhtautua.
  • Lapsi tarttee tuekseen aikuisen kriittisyyttä, sillä lapsen aivot eivät ole vielä niin kehittyneet, että hän ymmärtäisi asioiden vakavuuden.
  • Ruudun takana voi valehdella, joten kannattaa heti lopettaa keskustelu ja estää henkilö, jos kokee jotain epämukavaa tai väärää.
  • Ei IKINÄ saa suostua jakamaan alastonkuvia tai muuta haavoittavaa aineistoa itsestään.  EI asuinpaikkaa, henkilötunnusta, pankkikortin tunnusta, mitä koulua käy yms.
  • Hyvä tapa tietää, valehteleeko henkilö, on puhua puhelimessa tai videopuhelussa, jossa selviää, onko henkilö samanikäinen, kuin mitä väittää.
  • Jos nettiystävää haluaa tavata, kannattaa ottaa aikuinen mukaan, ei IKINÄ mennä yksin.
  • Kannattaa tavata  jossakin julkisella alueella. 

 Kyselyn toteuttivat Nuortennetin toimittajat. 

Maarit Piippo

Kirjoittaja

Antti Ranki

Valokuvaaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös