Siirry sisältöön
LAPSEMME-LEHDEN KUVA, EI KÄYTETÄ MUUSSA YHTEYDESSÄ.

Paljonko leluja lapsi tarvitsee?

Lapsi ei kehityksensä vuoksi tarvitse yhtään kaupasta ostettua lelua, mutta lelupaljouskaan ei tuhoa ketään. Arvopohdinta paljastaa, mikä on omalle perheelle sopiva lelumäärä.

Mikä on lelu? Tämän kysymyksen esittää kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen ensimmäiseksi. Joitakin leluja lapsi tarvitsee, mutta jokainen vanhempi tietää, että leikin saa irti pahvilaatikosta, kepistä, kivestä tai keittiökulhosta. Ne ovat Kumpulaisen mielestä leluja siinä missä leikkihella tai legopalikkakin.

– Leikillä ja lelujen avulla lapsi mallintaa oikean elämän tilanteita, joten se, millaisia leluja milloinkin suositaan, liittyy ympäristöön ja kulttuuriin. Esimerkiksi majojen rakentelu heijastaa sitä, että ihmisillä on aina ollut jokin majapaikka, Kumpulainen sanoo.

Mikään tutkimus ei kerro, että jokin lelumäärä olisi toista oikeampi, eikä lapsi tarvitse välttämättä jotakin tiettyä lelutyyppiä. Vaahteramäen Eemelillä oli verstas täynnä puu-ukkoja, mutta oliko niitä liikaa, professori kysyy.

– Tärkeintä on, että lapsella on hyvä ja turvallinen koti, jossa hän saa opetella motorisia taitoja, tiedollisia taitoja ja tunneilmaisua. Perheen arvoista riippuen kotona voi olla paljon ostettuja leluja tai sitten ei ollenkaan.

Niin, ne arvot. Lelujen ympärille kietoutuu monia arvokysymyksiä. Niitä Kristiina Kumpulainen toivoisi jokaisen vanhemman miettivän, sillä toimintamme välittyy lapsille arvostuksina, halusimme tai emme.

– Kysymys on siitä, millaiseen maailmaan ja kulutuskäsitykseen haluamme lapsia kasvattaa. Aikuisen esimerkki on tärkeä, koska lapsi peilaa sitä, mitä aikuinen tekee.

Konmaritus ja muut järjestelytrendit innostavat kantamaan kodista ulos jätesäkkikaupalla juuri leluja. Mutta siitäkään ei ole hyötyä, jos tavaraa poistetaan vain poistamisen vuoksi. On mietittävä, mitä taustalla on. Halutaanko omassa perheessä vaalia tilan tuntua, rauhaa, leikin mahdollisuuksia tai tietynlaista estetiikkaa – ja miten se oikeastaan tapahtuu? Miten arki sujuu parhaiten, ja mitä mieltä lapset lelujen tehtävistä ovat? Heidät on tärkeää ottaa mukaan keskusteluihin, sillä nämä ovat arvopohdintoja, joissa täytyy ottaa huomioon kaikkien perheenjäsenten ajatukset, mieltymykset ja tarpeet.

– Kasvatuskysymykset ovat aina hyvin paljon arvoihin ja eettisiin valintoihin liittyviä eivätkä vain mekaanisia pohdintoja lelujen määrästä, Kumpulainen muistuttaa.

Ympäristökuormitus on lelujenkin kohdalla iso kysymys. Kristiina Kumpulaisen tutkimukset osoittavat, että lapsilla on ympäristöasioista huolehtimista kohtaan luontaista mielenkiintoa. Hänestä sitä kannattaisi hyödyntää tulevaisuuden kansalaisten kasvattamisessa.

– Nyt tuntuu pikemminkin, että me vanhemmat opetamme lapset pois ympäristöasioiden ajattelusta, hän toteaa.

Kumpulainen ehdottaa keskustelemaan lasten kanssa siitä, millaisen jalanjäljen mikäkin lelu jättää. Mistä muoviauto on tullut, voiko sitä korjata ja minne se menee, kun perheessä ei ole sille enää käyttöä? Samalla tulee ehkä katsottua omiakin kulutustapoja kriittisin silmin.

– Keskustelu lelujen materiaaleista ja kestävyydestä on tässä ajassa välttämätöntä ekologisen ajattelun opettamista, professori sanoo.


  1. Pakkaa osa pois. Jos leluja tuntuu olevan liikaa tai lapsi ei pysty keskittymään leikkiin, kokeile pakata osa leluista varastoon. Sieltä niitä on helppo kierrättää käyttöön, eikä uutta tarvitse aina ostaa. Psychology Today kertoi vuonna 2017 University of Toledon tutkimuksesta, jossa 1,5–2,5-vuotiaille lapsille annettiin joko 4 tai 16 lelua ja seurattiin heidän leikkiään. Tulos oli, että 4 lelua saaneet lapset leikkivät keskittyneemmin ja pitempiä aikoja kuin 16 lelua saaneet.
  2. Vedä raja. Neuvottele perheen kanssa siitä, mikä on teille sopiva määrä leluja. Vähentäisikö arkisia riitoja, jos ne saisi siivottua 10 minuutissa paikoilleen? Vai olisiko kaapin tai laatikoston koko hyvä rajoittaja? Ammattijärjestäjät sanovat, että säilytyskalusteessa pitää olla noin neljännes tyhjää, jotta sitä olisi helppo käyttää.
  3. Puhu siitä, mikä on tärkeää. Keskustelkaa perheen kanssa siitä, millaista arkea haluatte elää ja millaisia kulutusvalintoja tehdä. Mitä se merkitsee lelujen kannalta? Millaisista tavaroista lapset nauttivat ja miten ne saisi kauniisti esille? Onko lastenhuoneessa sellaisia leluja, joilla kukaan ei enää leiki, ja mitä niille olisi paras tehdä? Isommat lapset voivat itsekin motivoitua taskurahojen tienaamisesta lelujen myynnillä tai he voivat valita niille sopivimman lahjoituskohteen.

Juttu on julkaistu Lapsemme 3/2021 -lehdessä Kuluttavia kysymyksiä -palstalla.

Laura Pörsti

Kirjoittaja

Laura Riihelä

Valokuvaaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös