Lasten ja nuorten hyvinvointi turvataan koronakriisin jälkihoidossa

Koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja pärjäämisen haasteita. Kriisin kielteisten pitkäaikaisten vaikutusten torjuminen kuuluu hyvinvointialueiden merkittävimpiin tehtäviin lähivuosina. Korona-aikana palvelut ovat ohentuneet samaan aikaan kun niiden tarve on kasvanut. Tämä on aiheuttanut palveluvajetta ja -velkaa.

Riittävän tuen puuttuminen uhkaa heikentää lasten ja nuorten hyvinvointia ja lisätä eriarvoistumista. Eriarvoisuuden kaventamisen on oltava tavoitteellista ja systemaattista. Tämä edellyttää muun muassa tuen tarpeessa olevien lasten, nuorten ja perheiden tunnistamista ja heidän tilanteessaan tarpeenmukaisen tuen tarjoamista. Koronakriisin vaikuttava jälkihoito edellyttää koko palvelujärjestelmän keskinäisen yhteistyön ja moniammatillisuuden vahvistamista. Järjestöjen työ on huomioitava yhteistyössä.

Toimenpiteet hyvinvointialueella

• Koronakriisi on aiheuttanut palveluvajetta ja -velkaa sekä lisännyt tuen tarvetta. Varmistetaan riittävät voimavarat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen palveluissa.
• Koronakriisi on lisännyt eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Hyvinvointialueen toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota eriarvoisuuden kaventamiseen.
• Varmistetaan, että koronakriisin jälkihoidossa tehdään systemaattista lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Arvioinneissa hyödynnetään lapsilta ja nuorilta kerättyä tietoa.
• Vahvistetaan lasten ja nuorten tulevaisuuden uskoa ja turvallisuuden sekä osallisuuden kokemuksia arjessa. Lapsille ja nuorille mahdollistetaan kokemus siitä, että voi osallistua ja vaikuttaa.
• Monet koronakriisin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin tulevat esiin pidemmän aikavälin kuluessa. Koronakriisin vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin on kerättävä tietoa sekä hyödynnettävä sitä päätöksenteossa.