Mentalisaatio auttaa arjen kasvatuspulmien ymmärtämisessä

Vanhemmuuteen voi saada apua esimerkiksi Lapsi mielessä -ryhmistä. Rovaniemellä toimintaa toteuttavat muun muassa kaupungin varhaiskasvatuksen ja neuvolan työntekijät. Vanhemmat saavat ryhmissä vertaistukea sekä ymmärrystä siitä, millaisia tunteita ja ajatuksia vanhemman ja lapsen käyttäytymisen takana on.

Rovaniemellä ryhmät ovat kokoontuneet jo puolentoista vuoden ajan. Toiminnan taustalla on MLL:n kehittämä ja koordinoima malli, jossa kaupunki toimii yhteistyössä MLL:n Pohjois-Suomen piirin kanssa. MLL tarjoaa Lapsi mielessä -ryhmänohjaajien mentalisaatioon perustuvan menetelmäkoulutuksen sekä tukimateriaaleja, ja ryhmänohjaajat ovat kaupungin varhaiskasvatuksen ammattilaisia.

Mentalisaatiolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää, että oman ja toisen käyttäytymisen taustalla on tunteita, ajatuksia ja tarpeita.

Toiminta on Rovaniemellä lähtenyt hyvin alkuun, ja vanhempainryhmän ohjaajat Nina Flod-Halonen ja Riikka Koponen toivovat sen juurtuvan osaksi vanhemmuuden tukipalveluja. Seuraavat ryhmätapaamiset alkavat tammikuussa 2026. MLL:n toiminta on suunnattu alle kouluikäisten lasten vanhemmille, mutta paikallisen muokkauksen kautta Rovaniemellä on myös ykkösluokkalaisten ryhmiä sekä tarvittaessa yksilöohjausta. Ryhmätoiminta on kaikille avointa.

– Tällaiselle toiminnalle on selvästi ollut tarvetta. MLL:n ryhmätoiminnalle kehittämä sapluuna toimii hyvin. On tärkeää, että tapaamiset ovat turvallisia ja vanhemmat voivat vapaasti keskustella. He ovat olleet tyytyväisiä keskustelujen luottamukselliseen ilmapiiriin, Flod-Halonen kertoo.

– Yksi isoimmista asioista on ollut se, että ryhmäläiset ovat huomanneet toistenkin painivan samojen arjen pulmien, kuten hammaspesujen tai nukkumaan menemisen, kanssa. Tämä on matalan kynnyksen toimintaa, jossa voi toisten vanhempien kanssa pohtia ja pallotella arkisia asioita.

Jokaisella tapaamiskerralla on oma teemansa, kuten luonteenpiirteiden vaikutus tai lapsen tahdon harjoittelu ja voimakkaiden tunteiden käsittely. Keskustelun lisäksi tapaamisessa mietitään teemaan liittyviä tehtäviä.

Flod-Halonen kertoo, että tehtäviä annetaan myös kotiin, jolloin vanhemman toivotaan esimerkiksi leikkihetken yhteydessä miettivän, miksi minä toimin tässä tilanteessa näin ja millaiselta se tuntuu lapsesta. Vastaavasti on hyvä pohtia, miksi lapsi käyttäytyi tilanteessa tietyllä tavalla.

Koponen toteaa, että mentalisaation avulla vanhempi ymmärtää paremmin, millaisia tunteita, ajatuksia ja tarpeita lapsen käyttäytymisen takana on.

Päiväkotipäivän jälkeinen lapsen kiukuttelu voikin johtua nälästä, väsymyksestä tai vaikka päivän jännityksen purkautumisesta. Tällöin voi pysähtyä ja arvioida omaa reaktiotaan lapsen kiukkuun ja yrittää kohdata tilanne rauhallisesti ja toisen tunteita ajatellen.

– Mentalisaatiossa havainnoimme lasta ja sitä, mitä itse ajattelemme. Olemme saaneet kotitehtävistä vanhemmilta hyvää palautetta. Kiireisessä arjessa on hyvä välillä pysähtyä, Koponen toteaa.