MLL-blogi

Blogissa MLL:n asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista asioista, ottavat kantaa ja herättävät keskustelua.

Onko vapaaehtoistyöllä tulevaisuutta Sote-Suomessa?16.5.2017 09:33


Jos kysyy päättäjältä, tai melkein keneltä tahansa kansalaiselta, mitä hän ajattelee vapaaehtoistyöstä, vastaus on lähes aina sama: onhan se valtavan tärkeää työtä. Vapaaehtoistoiminnan, talkootyön ja naapuriavun on sanottu jopa kannattelevan koko yhteiskuntaa.

Valitettavasti arvostus ei läheskään aina näy teoissa. Viimeisin esimerkki puheiden ja tekojen ristiriidasta on järjestöjen auttamistyön huomiotta jättäminen sote- ja maakuntauudistuksessa.    

Tutkimustenkin mukaan yhteiskunta, jossa on laajaa vapaaehtoistoimintaa, on vakaampi ja toimivampi. Kaikille avoin toiminta, jota tehdään palkatta ja omasta vapaasta tahdosta muiden hyväksi, edistää ihmisten luottamusta omaan yhteisöön. Se lisää kykyä toimia yhdessä ja ottaa vastuuta, antaa mahdollisuuksia tehdä jotain merkityksellistä ja lisää tunnetta siitä, että on tärkeä ja pystyvä, täysivaltainen kansalainen.

Tunne osallisuudesta tai avun saamisesta tuottaa hyvinvointia, mutta siinä ei ole vielä kaikki. Toinen puoli on valtava kansantaloudellinen merkitys. Se syntyy siitä, että vapaaehtoistyö koskee niin laajaa joukkoa. Yli kolmannes suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä. Panostuotossuhdekin on kohdallaan: vapaaehtoistoimintaan sijoitetut eurot palautuvat noin 6,5-kertaisina. Pelkästään sosiaali- ja terveysalalla on mukana noin puoli miljoonaa vapaaehtoista, joiden työpanos vastaa 21 000 henkilötyövuotta. Vapaaehtoistyö on erittäin kustannustehokas tapa lisätä hyvinvointia.

Edellä sanotussa ei ole mitään uutta, joten ei voi kuin ihmetellä, miten on mahdollista, että järjestöjen auttamistyö pystyttiin sote- ja maakuntalakiesityksiä kirjoittaessa ohittamaan? Siitäkin huolimatta, että järjestöt ovat asiasta aktiivisesti sekä valmistelijoita että päättäjiä muistuttaneet. 

Jos asia etenee tämän hetken suunnitelman mukaan, se tarkoittaa, että järjestöjen nykyisin tarjoama vertaistuki ja muu matalan kynnyksen apu voivat supistua merkittävästi. Jotkut toiminnot voivat loppua kokonaan.

Syynä on se, että vapaaehtoistyötäkään ei voi ylläpitää ilman resursseja. Jotta vapaaehtoistoimintaan on helppo osallistua, tarvitaan ohjausta, koulutusta ja rakenteita. Varmistaakseen vapaaehtoisille riittävän tuen, järjestöt tarvitsevat julkisia avustuksia. Tähän asti sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat saaneet rahoitusta paitsi STEA:lta (aikaisemmin RAY) myös kunnilta. Koska sote-palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle, kunnissa ei enää varauduta sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvän järjestötyön tukemiseen.

Maakunnalta taas ei ole odotettavissa rahoitusta, koska lakiesityksen mukaan maakunnan tehtäviin ei kuulu yhteistyö järjestöjen kanssa. Hyvinvointia tukevaa, ennaltaehkäisevää työtä tekevät järjestöt uhkaavat siis pudota kuntien ja maakuntien väliin ja jäädä ilman rahoitusta. 

Jos näin käy, eli STEA:n avustusta täydentävää rahoitusta ei turvata, saattavat monet lapsiperheidenkin tukimuodot jäädä historiaan. Esimerkiksi lastenhoitajien välittäminen tai perhekummien ohjaaminen voi loppua.

Onneksi asia on vielä korjattavissa. Tarvitaan vain poliittista tahtoa tehdä lakitekstiin muutos, joka velvoittaa myös maakunnat yhteistyöhön järjestöjen kanssa.  Se on hyvä tilaisuus osoittaa, että vapaaehtoistyön arvostus ei ole vain löysää puhetta vaan konkreettisia tekoja, joilla varmistetaan, että ihmisten hyvinvointia lisäävä työ saa edelleen jatkua ja kehittyä.


Liisa Partio
johtava asiantuntija 
kansalaisyhteiskunta- ja hyvinvointipolitiikka  


Kommentoi (0 kommenttia)

Äidissä tärkeää on se, että se tykkää12.5.2017 15:17


Lähipiirissäni kerrotaan tarinaa vuosisadan alkupuolelta ulkosaaristoon leskeksi jääneestä kolmen pienen pojan äidistä, jonka piti sitoa lapset kiinni tuoleihin, kun lähti kokemaan verkkoja. Lähin kauppakin oli 5 merimailin päässä. Yksivuotiaita kaksospoikia ja heidän kolmevuotiasta isoveljeään ei voinut kaikilla keleillä ottaa veneeseen mukaan, eikä harvaanasutulla luodolla ollut liiaksi asti lapsenvahteja tarjolla. Äkkiseltään voisi ajatella, että lapsia kohdeltiin huonosti. Varmasti olikin niin, että lasten tarpeet eivät tulleet kuulluiksi lähimainkaan niin kuin tänä päivänä ajattelemme hyväksi. Lasten kannalta tilanne oli kamala. Asian voi nähdä myös niin, että niissä olosuhteissa äiti teki sen, mikä oli välttämätöntä lasten hengen säästämiseksi. Se puolestaan oli siinä tilanteessa tärkeintä.

Kasvuympäristöllä on merkitystä sen suhteen, millaisia aikuisia lapsista kasvaa, mutta olosuhteet vaikuttavat myös siihen, millaisia vanhempia me aikuiset voimme olla.

Pitääkö äidin sitten olla täydellinen? Geeniperimän ohella läheisten ihmissuhteiden laatu on tärkeimpiä aivojen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Riittävän hyviä ja turvallisia ihmissuhteita tarvitaan esimerkiksi oppimiseen, stressinsietokyvyn vahvistumiseen sekä sosiaalisten taitojen ja kielen kehittymiseen. Turvallisilla ihmissuhteilla on jossain määrin myös aivoja korjaavaa vaikutusta.

Robottiäiti, joka olisi teknisesti täydellinen ja suorittaisi kaikki huoltotoimenpiteet asianmukaisesti, ei siis voi korvata toisinaan epätäydellistä ihmisäitiä, jos mielii nähdä lasten aivojen kasvavan suotuisaan suuntaan. Aivot myös pitävät virheistä: sopiva määrä stressiä, joka aiheutuu esimerkiksi vanhemman erehtymisestä, on tärkeä tekijä lapsen omien ongelmanratkaisukeinojen kehittäjä.

Tiedustelin jälkikasvultani, mikä äideissä tai äitiydessä on tärkeää. Sain 11-vuotiaalta pitkän pohdinnan jälkeen vain yhden vastauksen: ”Äideissä on tärkeää, että ne tykkäävät.” Tämä kannattaa muistaa, jos suorituspaineet uhkaavat sumentaa ajattelua: tykkääminen on tärkeintä ja sitä paitsi usein riittävää.

Maailma ja elämän tempo on muuttunut nopeasti. Nykyään koko maailma on kännykässä ja käden ulottuvilla – sekä lapsilla että aikuisilla. Paljon on saatavilla tietoa ja epätietoa, faktaa ja fiktiota. Moni miettii, mitä voisi tehdä tai onko omalla toiminnalla mitään merkitystä. Uskon kuitenkin siihen, että elämässä pienet teot, kohtaamiset ja sanat ovat niitä tärkeitä elementtejä, joilla voi muuttaa maailmaa ja jotka tuovat järjen äänen levottomuuden keskelle.

Usein kuulee sanottavan, että elämä sai uuden suunnan, kun kohdalle osui joku, joka välitti, uskoi ja luotti. Lapsen kannalta on merkityksellistä, että jossain on se aikuinen, jolle lapsi kelpaa. Joku, joka katsoo hyväksyvästi juuri tätä lasta ja iloitsee juuri hänestä. Näistä tärkeistä katseista, sanoista ja tuen ja hyväksynnän osoituksista, kanssakulkemisesta on äitiys tehty. Näillä eväillä rakennetaan myös yhteiskuntaa, paikataan erilaisia vajeita ja otetaan niitä todellisia loikkia. Meillä on ihmisinä hallussamme tärkein ihmiskuntaa ja kehitystä suojaava resurssi: inhimillinen toisistamme välittäminen.
 

Linnea Karlsson 
MLL:n liittohallituksen puheenjohtaja 
lasten ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri 


Kommentoi (0 kommenttia)

Pieniä askeleita oikeaan suuntaan26.4.2017 15:25


Hallitus kokoontui alkuviikosta odotettuun puoliväliriiheensä. Vaikka yleisesti riihen tuloksia pidettiin vaatimattomina, lapsiperheiden kannalta riihessä tehtiin muutamia hyviä päätöksiä, jotka ansaitsevat huomiota. Lapset, nuoret ja lapsiperheet ovat aiemmin olleet hallituksen suurten leikkausten kohteina. Varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta ja opintotuesta on leikattu rajulla kädellä. Nyt näitä leikkauksia osin korjataan uusilla panostuksilla. Suunta on hyvä, vaikka eteneminen on vielä vaatimatonta.

Hallitus on aiemmin leikannut varhaiskasvatuksesta rajoittamalla kokopäiväistä varhaiskasvatusoikeutta ja suurentamalla kolme vuotta täyttäneiden lasten ryhmäkokoja päiväkodeissa. Vielä viime vuonna hallitus valmisteli rajuja korotuksia varhaiskasvatusmaksuihin. Kritiikin johdosta hallitus veti budjettiriihessä maksukorotusesityksen pois ja teki pieniä maksualennuksia yksinhuoltajien osalta.

Nyt puoliväliriihessä hallitus päätti alentaa varhaiskasvatusmaksuja pieni‐ ja keskituloisilta. Alennus tehdään muuttamalla maksujen perusteena olevien tulojen määräytymisperusteita. Toisesta lapsesta perittävää maksua myös alennetaan. Hallituksen tarkoituksena on kannustaa äitejä palaamaan nykyistä aiemmin työmarkkinoille, sillä hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta on karkaamassa kauas tavoittamattomiin. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen nähdään keinona nostaa työllisyysastetta. Hallituksen tavoitteena on nostaa varhaiskasvatukseen osallistumisastetta kohti muiden Pohjoismaiden tasoa. Varhaiskasvatuslain uudistamista on tarkoitus myös jatkaa.

Perhevapaiden uudistamisesta hallitus ei päässyt yhteisymmärrykseen. Asiaa jää siten seuraavalle hallitukselle. Merkittävä avaus sen sijaan on selvitystyön aloittaminen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Selvityksen on määrä valmistua helmikuussa 2019. Sote-uudistuksen jälkeen on siis tulossa sotu-uudistus.

Opintotuki on ollut hallituksen leikkausten kohteena. Leikkaukset vaikuttavat elokuussa voimaan tullessaan merkittävästi opiskelijaperheiden arkeen. Pienituloinen perheellinen opiskelija saa ensi syksynä lähes 90 euroa vähemmän opintorahaa kuukaudessa kuin tällä hetkellä. Asumistuki pienenee keskimäärin 10–20 eurolla kuukaudessa. Opintotuessa oli aiemmin huoltajakorotus, jolla tuettiin perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa ja mahdollisuuksia yhdistää opiskelu ja perhe-elämä. Huoltajakorotus poistettiin opintotuesta 1990-luvun alussa. Onkin hieno asia, että puoliväliriihessä hallitus päätti palauttaa huoltajakorotuksen opintotukeen. Opintotukeen tulee 75 euron suuruinen kuukausittainen huoltajakorotus. Se on tärkeä askel lapsiperheiden köyhyyden torjunnassa. Opiskelu muodostaa merkittävän köyhyysriskin. Korkeakouluopiskelijoista joka kuudennella on lapsi tai lapsia.

Hallitus on aiemmin päättänyt suurista ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksista. Leikkaukset vähentävät ammattioppilaitoksissa entisestään opetuksen määrää, jota on jo aiemmin vähennetty. Leikkausten takia monen ammatillisten oppilaitoksen toimipisteen ovet sulkeutuvat lopullisesti. Leikkaukset uhkaavat lisätä nuorten jäämistä vaille koulutusta ja sitä kautta syrjäytymistä. On myönteistä, että puoliväliriihessä päätettiin panostuksista ammatilliseen koulutukseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Panostukset ovat kuitenkin kovin vaatimattomia ammatillisen koulutuksen rahoituksen leikkauksiin nähden.

 

Esa Iivonen
johtava asiantuntija



Hallituksen puoliväliriihen aineistot 


Kommentoi (0 kommenttia)

Kuntapäättäjä, huomio lapsiin ja nuoriin10.4.2017 13:07


Onnea sinulle, joka tulit valituksi kunnanvaltuutetuksi. Samoin sinulle, jolle valtuuston ovi ei kampanjoinnista huolimatta tällä kertaa auennut, sillä yhteisten asioiden hoitajia tarvitaan myös lautakunnissa. Se ei ole yhtä näkyvää, mutta ehdottoman tärkeää vaikuttamista.

Päätökset, jotka eniten vaikuttavat kansalaisten arkeen, tehdään kunnissa. Tuleva valtuustokausi on poikkeuksellisen mielenkiintoinen, sillä kunnan tehtävät muuttuvat vuoden 2019 alusta sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät silloin maakunnille. Kuntien tehtäviä ovat jatkossa varhaiskasvatus ja koulutus, liikunta-, kulttuuri-, sekä nuorisotoimi, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja paikallinen elinkeinopolitiikka sekä maankäyttö ja rakentaminen.  Suurin osa kunnan tehtävistä koskee lapsia ja nuoria.

Päätettävät asiat ovat usein monimutkaisia ja vaativat huolellista perehtymistä. Viisas päättäjä kerääkin tietoa monesta lähteestä ja kuuntelee palvelujen käyttäjiä, myös lapsia ja nuoria.  Hän vaatii myös, että ennen päätöksentekoa arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutukset.

Lapset ovat kuntalaisia, joilla ei ole äänioikeutta. Heillä on kuitenkin kuntalaisina samat oikeudet kuin aikuisilla ja kunnan palvelut: päiväkoti, leikkipuisto, koulu, kirjasto ja liikuntapaikat ovat heille oleellisen tärkeitä jokapäiväisiä ympäristöjä.

Kiireellisimpiä ratkaistavia asioita ovat koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat. Korjausten viipyminen ja väistötilojen puute aiheuttavat oireita ja sairauksia tuhansille päiväkotilapsille ja koululaisille. Uhkana on jopa niin vakava sairastuminen, että se katkaisee koulupolun ja pahimmillaan estää työllistymisen aikuisena.

Toinen huomiota vaativa asia on lasten ja nuorten palvelujen taso sekä nykyisessä että uudessa tilanteessa. Mitä paremmin lasten nuorten ja perheiden palveluketjut saadaan kunnan ja maakunnan välillä toimimaan, sitä aikaisemmin ongelmia voidaan ratkaista. Tällä hetkellä esimerkiksi mielenterveyspalveluja tarvitsevat nuoret eivät saa riittävää ja vaikuttavaa apua ongelmiinsa ja tilanteet kriisiytyvät. Perusongelma on, että nuoret eivät tunne palveluja eivätkä osaa hakeutua niihin ajoissa. Palvelujen kehittämisessä on välttämätöntä kuunnella nuoria itseään, parantaa ammattilaisten ja nuorten kohtaamista ja tukea myös ammattilaisten jaksamista. 

Tehokas varhainen tuki, jolla voidaan määrätietoisesti estää eriarvoisuutta, on ennen kaikkea hyvinvointikysymys, mutta se on myös kuntatalouskysymys. Satsaus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa lapsiryhmät ovat riittävän pieniä, työntekijät koulutettuja ja työhönsä sitoutuneita ja kumppanuus vanhempien kanssa toimii, on lasten oikeus. Se on myös järkevää talouden hoitoa, sillä se kaventaa lasten kotitaustasta johtuvia eroja ja on erittäin tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä. Myös harrastusmahdollisuuksien turvaaminen kaikille vahvistaa lasten hyvinvointia. 

Jokaisessa kunnassa on oltava kuntastrategia, joka sisältää pitkän aikavälin tavoitteet asukkaiden hyvinvoinnin sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä sekä palvelujen järjestämisestä. Viimeistään sitä laadittaessa on syytä tutustua lapsen oikeuksien sopimukseen, jota kunnan on velvollisuus noudattaa ja edistää. 

Lapsiystävällinen kunta on elinvoimainen ja asukkailleen turvallinen, hyvä kaikenikäisille. Esimerkiksi liikkumisratkaisut, jotka toimivat koululaisille, tukevat usein myös vanhusten omatoimisuutta. Perheiden huomioiminen ja lapsiystävällisen kunnan maine on omiaan houkuttelemaan aktiivi-ikäisiä muuttajia, mikä taas vahvistaa kunnan taloutta. Lapsiystävällisyys syntyy lasten oikeuksien tuntemisesta ja niiden määrätietoisesta edistämisestä.

Kiitos, että käytät aikaasi yhteisiin asioihin ja huomioit kaikenikäiset kuntalaiset, etenkin ne lapset ja nuoret, joiden ääni helposti jää kuulumattomiin.
 

Liisa Partio
johtava asiantuntija
kansalaisyhteiskunta- ja hyvinvointipolitiikka 


Kommentoi (0 kommenttia)

Lasten oikeudet kuntastrategiaan5.4.2017 15:22


Kuntien uudet valtuutetut pääsevät päättämään kuntalain mukaisesta strategiasta, joka ohjaa kunnan päätöksentekoa ja toimintaa. Jokaisessa kunnassa on oltava kuntastrategia, joka sisältää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Strategiaan on muun muassa kirjattava, miten kunnan asukkaiden hyvinvointia edistetään, palveluita järjestetään ja tuotetaan sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet turvataan.

Kunta ja sen palvelut ovat lapsille ja nuorille tärkeitä. Lapsen oikeuksien sopimus on kuntia velvoittavaa lainsäädäntöä ja tärkeä väline lasten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseen. Lasten oikeudet eivät toteudu kunnassa itsestään. Ne vaativat aktiivista täytäntöönpanoa. Oikeuksia pitää toteuttaa joka päivä lasten ja nuorten kaikissa kasvuympäristöissä ja heihin vaikuttavassa päätöksenteossa.

Kuntastrategiaan on kirjattava lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien nykytila ja keskeiset toimet sen parantamiseksi. Strategiassa on myös kuvattava keinot, miten lapset ja nuoret voivat osallistua ja vaikuttaa kunnan toiminnan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuutta on tärkeä hyödyntää myös kuntastrategian valmistelussa ja seurannassa. Kun strategiaa aletaan kirjoittaa, on hyvä kerrata lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet: syrjinnän kielto, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen.

Syrjinnän kielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää kunnalta aktiivisia toimenpiteitä lasten eriarvoisuuden vähentämiseksi. On monia lapsiryhmiä, jotka ovat muita lapsia haavoittavammassa asemassa ja joiden oikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita. Näitä ovat esimerkiksi vammaiset lapset, etniseen tai kielelliseen vähemmistöön kuuluvat lapset, maahanmuuttaja- ja pakolaislapset, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja köyhissä perheissä elävät lapset.

Lapsia koskevissa päätöksissä on ensisijaisena perusteena huomioitava lapsen etu. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen. Lapsivaikutusten arviointi on otettava säännönmukaiseksi osaksi kunnan päätöksentekoa ja valmistelua. Tämä on syytä kirjata kuntastrategiaan, kuten myös se, että lapsia ja nuoria kuullaan vaikutusten arvioinnin yhteydessä.  

Sote-uudistuksen jälkeenkin varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan palvelut ovat kuntien vastuulla. Ne ovat perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöt. Kehittyminen on laaja käsite, joka sisältää lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen eri osa-alueet, kuten fyysisen, henkisen ja sosiaalisen kehityksen. Kyse ei ole vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten.

Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin. Näkemysten kuuleminen koskee sekä yksittäistä lasta että lapsiryhmää, kuten esimerkiksi päiväkodin lapsia, koululuokkaa, kunnan vammaisia lapsia tai kunnan lapsia yleisesti. Kuntastrategiassa on huolehdittava, että kaikkien lasten ääni tulee kuuluviin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä heikommassa asemassa olevien lasten kuulemisen ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen.


Esa Iivonen
johtava asiantuntija
lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen ja lasten oikeuksien edistäminen

 

Lisää aiheesta:
Lapsen oikeuksien sopimus 
Kuntalaki
MLL:n kuntavaaliohjelma
Lapsi- ja perhejärjestöjen yhteinen vaaliohjelma 
Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulu  


Kommentoi (0 kommenttia)

Lisää kirjoituksia