Miten puhua eri-ikäisille lapsille drooniuhista? 

Maailmantilanne on muuttunut ja myös Suomessa joudutaan tekemisiin erilaisten varautumistoimien kanssa. Yksi tällainen on mahdollinen drooniuhka. Näihin uhkiin liittyviin varotoimiin kannattaa varautua ennakkoon pohtimalla sitä, miten ja mitä keskustella lapsen tai nuoren kanssa. Ennakointi auttaa ja rauhoittaa, jos tilanne konkretisoituu toimenpiteiksi. 

Osaa aikuisista maailmantilanne voi ahdistaa. Asiasta ja sen vaikutuksista kannattaakin keskustella ensin toisen aikuisen kanssa. Tarvittaessa on hyvä hakea itselleen keskustelutukea. Lasta tai nuorta ei ole hyvä ajatella tasa-arvoisena keskustelukumppanina, jolle suodattamatta jakaa omat pelot ja huolet tilanteeseen liittyen.

Vaikka esimerkiksi nuoret ovatkin ajattelu- ja päättelykyvyltään jo hyvin taitavia, ovat he samanaikaisesti vielä tunne-elämän kehityksessään keskeneräisiä. Nuorilta puuttuu myös elämänkokemuksen tuoma suojaava perspektiivi ja tapahtumat voivat aiheuttaa voimakastakin ahdistusta. Jatkuvaa uutisvirtaa kotona sekä toistuvia lasten korviin kantautuvia keskusteluja uhista kannattaa välttää.

Kun juttelet lapsen kanssa, pyri välittämään tietoa rauhallisesti ja selkeästi sekä välttämään voimakkaita tunneilmaisuja. Parasta huolenpitoa lapsesta ja nuoresta on pysyä itse rauhallisena.

Alle kouluikäiset lapset eivät lähtökohtaisesti tarvitse tarkkoja tietoja tapahtumista. Jos pienen päiväkoti-ikäisen lapsen päiväkotipäivä perutaan drooniuhan vuoksi, aikuinen voi sanoa, että päivään tuli yllätysmuutoksia ja nyt mummi jääkin hoitamaan lasta tai vanhempi jää kotiin lapsen kanssa. Pienet lapset eivät tarvitse yksityiskohtaisia selityksiä sille, miksi päivän suunnitelmat muuttuivat. Pienille tärkeintä ja turvallisuutta tuovaa on se, että aikuinen ennakoi päivän kulkua ja kertoo, mitä päivän aikana tapahtuu ja kuka häntä hoitaa.

Koululaiselle, jonka koulupäivä ehkä peruuntuu tai siirtyy, voi kertoa, että nyt joudumme pysymään sisätiloissa. Lapselle voi selittää, että vaikka me emme ole sodassa kenenkään kanssa, käydään sotaa lähellä Suomea. Ja koska maamme päättäjät haluavat varmistaa kaikkien Suomessa asuvien turvallisuuden, on varmuuden vuoksi tehty päätös, että kouluun ei mennä tai koulupäivä alkaa myöhemmin.

Jos lapsi kysyy drooneista ja niiden merkityksestä, voi kertoa, että ne ovat pieniä lentolaitteita, joissa ei ole ihmisiä sisällä. Sotatilanteissa niissä voi olla aseita ja sen vuoksi niiltä on hyvä suojautua. Suomi ei ole sodassa, mutta joskus kun lähellä olevilta alueilta lähetetään drooneja, täytyy varmuudeksi varautua, vaikka meihin ei ole tarkoitettu osoittaa mitään vahingoittavaa. Tällaisia varotoimia, kuten sisällä oloa, tehdään varmuuden vuoksi.

On tärkeää korostaa, että meihin ei tällä hetkellä kohdistu uhkaa!

On tärkeä kysyä lapsen ajatuksia ja tunteita, koska lapsen huoli tai pelko saattaa liittyä johonkin aivan muuhun ja aikuiselle vaikeasti hahmotettavaan huoleen. Lapsi saattaa esimerkiksi pelätä tilannetta, jossa hälytys varotoimiin tulisi hetkellä, jolloin kukaan ei ole hänelle kertomassa asiasta. Hän saattaa pohtia käytännön asioita, kuten luvattua lemmikin ulkoiluttamista tai sovittuja tapaamisia.

Kannattaa kertoa lapselle, että jos tilanne tapahtuu esimerkiksi koulun tai päiväkotipäivän aikana, asiasta tiedotetaan heti ja silloin on tärkeä noudattaa koulun aikuisten antamia ohjeita.

Vanhempi voi myös sopia lapsen kanssa, että muissa tapauksissa hän saa tarvittaessa tietoa omalta vanhemmaltaan puhelimen tai kellopuhelimen kautta.

Jos lapsi vaikuttaa mietteliäältä, kannattaa kysyä uudelleen: mietityttääkö sinua jokin tai haluaisitko kysyä jotain.

Lapsen ja nuoren netinkäyttöä kannattaa myös seurata ja kysellä siitä. Liikkeellä saattaa olla paljon virheellistä tai valheellista tietoa sekä videoita, jotka voivat lisätä ahdistusta tai pelkoa. Nuoret voivat jakaa keskenään videoita ja keskusteluja, joissa tunteet helposti tarttuvat. Osa lapsista ja nuorista käy ehkä keskustelua tekoälyn kanssa, josta on hyvä pysyä kartalla.

Keskustelun jälkeen kannattaa tehdä lapsen kanssa jotain tavallista, arkista ja rauhoittavaa, kuten valmistaa yhdessä ruokaa, katsoa ohjelmaa tai pelata.

Osa lapsista ja nuorista voi reagoida hälytyksiin ja varautumiseen voimakkaasti. Tämä voi johtua yksilöllisistä taipumuksista: toiset huolestuvat herkemmin ja kokevat enemmän ahdistusta. Joillakin voi olla taustallaan vaikeita tai surullisia kokemuksia, jotka aktivoituvat uudelleen yleisen uhkatason noustessa. Näiden lasten ja nuorten kohdalla on tärkeää huolehtia turvallisuuden tunteesta, ylläpitää arjen rutiineja, säädellä netinkäyttöä ja tarvittaessa keskustella ja konsultoida esimerkiksi koulun opiskeluhuollon ammattilaista.

Myös aikuisesta omituiselta ja kiusalliseltakin vaikuttavat reaktiot ovat normaaleja. Lapsi tai nuori saattaa pilailla ja vitsailla; käsitellä asiaa huumorin kautta. Asian käsittely lapsen kehitykseen sopivalla tavalla on keino selvitä mahdollisesta ahdistavasta informaatiosta ja siitä ei pidä lasta syyttää tai moittia.

Tatjana Pajamäki

Auttavien palvelujen päällikkö, psykoterapeutti