Siirry sisältöön

Onko pakko hyväksyä omien lasten elämään ylimääräistä aikuista?

Eroa pelkäävä

Hei, Onko pakko hyväksyä omien lasten elämään ylimääräistä aikuista? Voiko eron sattuessa sopia, että kumpikaan vanhemmista ei tuo uutta kumppania lasten elämään, ennen kuin nämä ovat täysi-ikäisiä tai kotoa muuttaneita?

Kysyn tätä siksi, että minua askarruttaa miksi lapsen parasta ei suojata? Miksi lapsen pitäisi jakaa arkeaan vieraan aikuisen kanssa? Eikö aikuinen voi hoitaa uutta parisuhdettaan silloin kun lapsi on toisella vanhemmallaan? Miksi näissä asioissa mennään aikuisen, eikä lasten etu edellä.

MLL:n vanhemmuuden tuen ammattilainen

Hei! Kiitos kysymyksestäsi, joka käsittelee oikeastaan koko bonusvanhemmuuden olemassaoloa: miksi bonusvanhemmuutta tarvittaisiin? Vastauksessani pyrin tuomaan esiin muutaman puolen tutkimusten ja lapsen sopeutumisen näkökulmasta.

Pohdit kysymyksessäsi lapsen etua suhteessa vanhemman uuteen parisuhteeseen eron jälkeen. Jokainen aikuinen saa päättää itse ihmissuhteistaan. Yksi vaihtoehto voi olla mainitsemasi tapa tavata kumppania silloin, kun lapset ovat toisen vanhemman luona. Toiset haluavat elää yhteistä elämää uusperheenä. Perheitä on monenlaisia, niin ensiperheissä kuin uusperheissä. Tutkimusten mukaan itse uusperheellisyys ei vaaranna lapsen hyvinvointia, mutta mm. perheen huono ilmapiiri ja selvittämättömät konfliktit tai pitkittynyt erokriisi ovat perhemuodosta riippumatta lapsen kehitykselle pahempia tekijöitä kuin uusperheellisyys.

Eron jälkeen on hyvä antaa lapselle aikaa surra ja sopeutua ensin vanhempien eroon ja sen tuomiin muutoksiin. Uuden kumppanin tutustuttamiseen ja lapsen suhtautumiseen vaikuttaa mm. lapsen temperamentti ja ikä. Nuoren voi olla vaikeampi suhtautua uuteen kumppaniin kuin taaperoikäisen. Lapsen tunteita ja ajatuksia on kunnioitettava.

Eron jälkeen osa lapsista saattaa hyötyä vanhemman uudesta parisuhteesta, kun he voivat hyvillä mielin olla toisen vanhemman luona tietäen, ettei toisenkaan vanhemman tarvitse olla yksin. Bonusvanhemman myötä perheen taloudelliset huolet voivat vähentyä mm. asumiskustannusten jakamisen myötä. Myös arjen vastuiden jakaminen voi positiivisella tavalla tukea biologisen vanhemman jaksamista. Yleisesti vanhemman hyvinvointi heijastuu positiivisella tavalla myös lapseen.

Uusperheessä suuri lasta koskettava muutos on sopeutuminen bonusvanhempaan. Lapsi voi kokea jäävänsä vanhemman uuden puolison varjoon, eikä hänelle jää tilaa. Osa lapsista kokee, että aluksi on vaikea sulattaa uutta ihmistä, mutta vähitellen yhdessäoloon tottuu. Lapsi tarvitsee usein aikaa uusien perheenjäsenten hyväksymiseen. Tutkimusten mukaan monet bonusvanhemmat solmivat läheisen ja myönteisen suhteen bonuslapsen kanssa. On kuitenkin mahdollista, ettei lapsi koskaan hyväksy uutta aikuista perheenjäsenekseen.

Biologisen vanhemman on tärkeää erottaa omat tunteensa lapsen tunteista, vaikka olisi vaikea hyväksyä uutta ihmistä lastensa elämään. Lapselle on tärkeä kertoa, että hän saa pitää toisen vanhemman uudesta kumppanista, vaikka itselle olisi vaikea sietää uutta suhdetta.

Voit lukea aiheesta lisää sivultamme ”Parisuhde eri perhetilanteissa”:

Parisuhde eri perhetilanteissa – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)

Alueelle ‘Kysy ammattilaiselta bonusvanhemmuudesta’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.

Takaisin ylös