Siirry sisältöön

Oppivelvollisuus ja lasten oikeudet

Oppivelvollisuuden tavoitteena on turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys sekä edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää itseään kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti. Lisäksi oppivelvollisuuden tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja lisätä koulutuksellista yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja lasten ja nuorten hyvinvointia.

Oppivelvollisuuslaissa (1214/2020) säädetään oppivelvollisuuden suorittamisesta, oppivelvollisuuden suorittamisen ohjaus- ja valvontavastuusta sekä koulutuksen maksuttomuudesta. Oppivelvollisuuteen kuuluvan opetuksen ja koulutuksen tavoitteista säädetään perusopetuslaissa, lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa.

Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen. Lapsi katsotaan tätä lakia sovellettaessa Suomessa vakinaisesti asuvaksi, jos hänellä on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Oppivelvollisen huoltaja huolehtii siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi.

Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen.

Jos perusopetuksen tavoitteita ei voida lapsen vamman tai sairauden vuoksi saavuttaa yhdeksässä vuodessa, lapsi voi kuulua pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta ja perusopetuksen suorittaminen kestää 11 vuotta.

Oppivelvollisen on perusopetuslaissa tarkoitetun perusopetuksen oppimäärän suoritettuaan suoritettava lukiolaissa (714/2018) tarkoitettua lukiokoulutuksen oppimäärää taikka ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa tai ammattitutkintoa. Oppivelvollinen voi suorittaa myös ylioppilastutkinnosta annetussa laissa tarkoitettua ylioppilastutkintoa.

Oppivelvollisuutta voi suorittaa myös muun muassa tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) tarkoitetussa koulutuksessa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetussa työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa sekä  kansanopistossa järjestettävässä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisessa oppivelvollisille suunnatussa koulutuksessa enintään yhden vuoden ajan, vaikeasti vammaisille järjestettävässä koulutuksessa kuitenkin kyseisen koulutuksen keston ajan.

Oppivelvollisen on hakeuduttava perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan tai aikuisten perusopetuksen päättymistä valtakunnallisten hakumenettelyiden kautta tai muutoin. Perusopetuksen järjestäjän tehtävänä on ohjata ja valvoa, että sen oppilaana oleva oppivelvollinen täyttää hakeutumisvelvollisuutensa.

Aiheeseen liittyvät

Takaisin ylös