Kiusaamiseen puuttuminen ja tilanteen seuraaminen koulussa

Kiusaamistilanteet ovat usein monimutkaisia selvitettäviä. Eri osapuolilla voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, mitä on tapahtunut. Lapset saattavat syytellä toisiaan ja aikuiset pohtia, kenen vastuulla tilanteen selvitteleminen on. Pääsääntö on, että tilanteeseen puuttuu se aikuinen, joka tilanteen huomaa. Seuraavaksi hän varmistaa, keitä muita aikuisia tarvitaan mukaan asian selvittämiseen. Kouluilla on oltava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Kiusaamiseen liittyvissä keskustelutilanteissa tulee huomioida, että lapsilla on mahdollisuus kertoa näkemyksiään omin sanoin. Erityisesti kiusaamista kokeneen lapsen pitää voida turvallisesti kertoa asiasta – myös niin, että häntä kiusanneet lapset eivät ole paikalla. Kiusanneiden ja kiusatuksi tulleiden kohtaaminen aikuisten läsnäollessa on tärkeää ja siinä keskustelussa aikuisilta tarvitaan herkkyyttä. Pikaratkaisuja ei ole. Ei riitä, että pidetään yksi palaveri, jossa pyydetään anteeksi, kätellään ja palataan arkeen.

Haluaisin nostaa esiin kolme asiaa kiusaamiseen puuttumisessa: nopeus, keskittyminen ja seuranta. Nopeus: yksittäisten tilanteiden selvittely on helpompaa kuin pitkään jatkuneen uhkailun, painostaminen, väheksyvän kohtelun, ulkopuolelle jättämisen tai väkivallan. Keskittyminen: kaikki aina ole sitä, miltä ensin näyttää. Osapuolia täytyy kuulla. Seuranta: jokaisen pitää voida jatkaa arkeaan turvallisesti.

Nopea ja keskittynyt puuttuminen kiusaamiseen

Kiusaamistilanteen selvittely vie aikaa. Kokosin tähän muutamia ajatuksia siitä, mitä kannattaa huomioida, kun aloittaa kiusaamistilanteen selvittelyn.

  1. Ota tilanne vakavasti. Keskity kuuntelemaan eri osapuolten versiot tapahtuneesta. Osoita heille, että olet nyt mukana selvittämässä tilannetta.
  2. Pyri ymmärtämään, mitä tilanteessa tapahtui. Kuka sanoi tai teki kenelle mitä? Miten toinen vastasi? Mitä muut tekivät? Mitä henkilöiden välillä on tapahtunut aikaisemmin? Millaisia väärinymmärryksiä tilanteeseen liittyi?
  3. Kuuntele ja ymmärrä kiusatun kokemus. Mieti, miltä hänestä saattaa tuntua? Kysy ja kuuntele, älä oleta. Pyydä häntä kertomaan omin sanoin, mitä tapahtui? Mikä häntä pelotti tilanteessa? Koeta saada käsitys siitä, kuinka ahdistavana hän kokee tilanteen, ja mitä voimavaroja tai ratkaisuajatuksia hänellä on. Näin hahmotat, millainen apu voisi auttaa eteenpäin tästä tilanteesta ja tunnetilasta.
  4. Pysy kiusatun lähellä. Osoita kiusatuksi tulleelle, että olet hänen tukenaan ja aiot auttaa kiusaamisen lopettamisessa ja tilanteen selvittämisessä. Kerro, mihin asioihin voit vaikuttaa ja mihin et, sekä mistä voitte yhdessä saada apua. Kerro, että hänellä on oikeus kertoa heti aikuiselle, jos kokee, että kiusaaminen jatkuu.
  5. Älä syyllistä kiusattua. Varo, ettet huomaamattasi anna ymmärtää, että kiusattu olisi ollut väärässä paikassa, pukeutunut väärin tai hänen fyysisissä ominaisuuksissaan, syntyperässään tai muussa olisi selitys kiusaamiselle. Ulkoiset tekijät tai edes toisen ärsyttävät tavat eivät oikeuta kohtelemaan toista tahallisesti loukkaavasti.
  6. Keskustele kiusaajien kanssa. Mihin he pyrkivät kiusaamisella? Joskus lapset kiusaavat ajattelemattomuuttaan, mutta usein kyse on tahallisesta vallankäytöstä puolustuskyvyttömämpää kohtaan. Muistuta, ettei heillä ole oikeutta kohdella loukkaavasti muita lapsia. Kysy, miten heidän mielestään voit auttaa heitä siinä, että he saisivat lopetettua kiusaamisen. Mitä he itse mielestään voivat tehdä eri tavalla, että eivät tulisi kiusanneeksi
  7. Läsnä olleet ja läheiset aikuiset mukaan selvittämään. Mitä ajatuksia muilla aikuisilla on tilanteesta? Ovatko he huomanneet loukkaavaa kohtelua lasten välillä? Tietävätkö lasten vanhemmat tilanteesta? Ota heidät mukaan selvittämään asiaa. Lapset tarvitsevat vanhempiensa tukea käyttäytymismallinsa muuttamiseen.

Seuranta arjessa, keskustelun jälkeen

  1. Tilanteen seuranta. Kiusaaminen ja vallankäyttö voi jatkua aikuisten huomaamatta, tai muuttaa muotoaan. Miten valvonta toimii, esimerkiksi miten aikuisen läsnäoloa lisätään ja miten he seuraavat yhdessä tilanteen etenemistä? Mitä tukitoimia tarvitaan oppilashuollon kautta? Tarvitaanko selvittelyyn koulun ulkopuolisia asiantuntijoita?
  2. Tue, tsemppaa ja osoita lämpöä kiusatulle. Kiusaaminen voi aiheuttaa huonommuuden tunnetta. Kun arki taas lähtee käyntiin kiusaamisen selvittämisen jälkeen, osoita kiusatulle pienillä teoilla., että hän on mukava ja kiinnostava ihminen. Moikkaile hänelle, katso häntä silmiin, hymyile. Puhu hänelle usein osana ryhmää, näin teet hänet muille näkyväksi myönteisellä tavalla. On tärkeää, että hän voi olla yksi muista. Jos näyttää tarpeelliselta, ohjaa hänet keskustelemaan esimerkiksi kuraattorin tai psykologin kanssa.
  3. Suhtaudu asiallisesti kiusaajiin. Arjessa pitäisi jatkaa eteenpäin. Miten ohjata kiusanneet ulos roolista, jossa he käyttävät valtaa muita kohtaan, eivätkä noudata yhdessä sovittuja sääntöjä? Tilalle tarvitaan erilaisia rooleja. Voiko heille antaa oppituntien aikana pieniä vastuutehtäviä, joilla voivat tehdä jotain muiden hyväksi? He tarvitsevat nopean palautteen häiritsevästä toiminnasta, ja siitä, jos tekevät jotain myönteisesti.
  4. Pohdi omia asenteitasi. Mitä reaktiosi kiusaamiseen kertoivat sinulle omista asenteistasi? Miten aiemmat kokemuksesi näkyvät siinä, kuinka selvität tilannetta? Mitä samaa ja erilaista tässä tilanteessa on kuin aiemmissa kiusaamistilanteissa?
  5. Huolehdi jaksamisestasi. Kiusaamistilanteiden ratkominen on raskasta erityisesti jos aikuisetkin alkavat riidellä, tai eivät kuuntele lasten ja toistensa näkemyksiä. Ihmisillä voi myös olla erilaiset käsitykset siitä, mitkä keinot auttavat tilanteessa. Huolehdi jaksamisestasi ja hae apua tilanteeseen.
  6. Kuka auttaa sinua? Oppilashuollon tehtävä on tukea opettajaa kiusaamistilanteiden selvittämisessä. Keneltä koet saaneesi apua tai tukea tilanteen selvittämisessä? Tarvittaessa pyydä oppilashuoltoa selvittämään koulun ulkopuolisen tuen mahdollisuudet. Joskus täytyy harkita palvelutarpeen selvitystä tai lastensuojeluilmoituksen tekoa.

 

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Jenni Helenius

Jenni Helenius

Kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö

Aiheeseen liittyvät

Kommentit

  1. Koulukiusaaminen on väkivaltaa, henkistä ja fyysistä. Sillä on aikuisuuteen asti jatkuvat vaikeat ja pitkäaikaiset traumaattiset vaikutukset. Häpeä on siinä väkivallassa keskeinen elementti. Kasvatuksellisen häpeän käsittelyn merkitystä koulumaailmassa ei ole kyetty tiedostamaan liiallisen ymmärryksen kustannuksella.
    Olisiko tehokas keino kiusaamisen ehkäisyssä ottaa käyttöön toimintatapa, että koulussa kiusaajien nimet julkistetaan. Tästä tulisi tiedottaa jo etukäteen koulun säännöissä koululaisten ja vanhempien yleiseen tietoon, että koulu julkistaa kiusaajien nimet (esim koulu-ja luokkayhteisöissä, ilmoitustaululla, wilmassa yms.) Se tekisi kiusaamisesta jo etukäteen riittävän kiellettyä ja häpeällistä. Tiedän, että alaikäisten kohdalla tämä herättää monia kysymyksiä, mutta pidän sitä ennalta varoittavana, varteenotettavana toimintatapana. Kasvatuksessa kouluissa on liikaa yritetty pehmentää ja ymmärtää kiusaajien käyttäytymistä pitämällä sitä niin häpeällisenä, ettei sitä voi edes ääneen käsitellä. Kiusaajat kuitenkin tarvitsevat kasvatusta ja rajoja. Julkistamisella olisi myös viime kädessä kiusaajienkin kasvatusta ja tilannetta auttava vaikutus. Se voisi johdattaa epäinhimillisen toiminnan varomiseen jo etukäteen, väkivallan kaihtamiseen ja terveempiin suhtautumisiin toisia ihmisiä kohtaan. Häpeä on niin kipeä kokemus, että sillä on todella merkitystä ja vaikutusta jo etukäteen. Tässä tapauksessa varsinkin kun toiseen ihmiseen kohdistuu selvää sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Vanhempina ja kasvattajina meidän velvollisuus on löytää keinoja väkivallan ehkäisyyn. Ei vain kiusattu ole ”oikeutettu” häpeämään itseään vaan ennenkaikkea kiusaajat, joiden käytökseen on puututtava kasvattavalla, oikeasti tehoavalla tavalla.
    – psykologina ja psykoterapeuttina olen hoitanut lukuisia kiusattuja aikuisia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.