Siirry sisältöön

Lasten ja nuorten puhelin 45 vuotta lasten tukena

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin sai alkunsa vuonna 1980 tarpeesta kuulla ja auttaa lapsia heidän omissa arjen huolissaan. Vuosikymmenten aikana tärkein tehtävä on pysynyt: tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada tukea silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Lasten ja nuorten puhelin käynnistyi MLL:n Uudenmaan piirin hankkeesta Helsingin Kannelmäen alueella. MLL:n tavoitteena oli vahvistaa lapsen omaa toimijuutta ja osallisuutta: ”Lapsi ja perhe on nähtävä aktiivisina omaan elämäänsä myönteisesti vaikuttavina tekijöinä, joiden omatoimisuutta on kaikin tavoin rohkaistava.” Vapaaehtoisilta päivystäjiltä edellytettiin mm. empaattisuutta, avoimuutta, häkeltymättömyyttä ja ongelmien kohtaamisen kykyä.

1980-luvun loppuun mennessä Lasten ja nuorten puhelin toimi pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta koko maassa.

-Vaikka vuosikymmenet ovat vaihtuneet ja maailma muuttunut monella tapaa, lapset ja nuoret ottavat aivan samoissa asioissa yhteyttä nyt 2020-luvulla kuin he ottivat 80-luvulla, sanoo auttavien palveluiden vastaava asiantuntija Anna Weckström.

– Jo 80-luvulla eniten ottivat yhteyttä yksin kotona olleet lapset. Edelleen arjessa koettu yksinäisyys, aikuisen kaipuu, on yleisin yhteydenoton aihe palveluumme. Seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ja pohdinnat, kaverisuhteet ja ongelmat perheessä ovat säilyneet aiheiden kärjessä vuosikymmenestä toiseen. Mielenterveyteen liittyvissä yhteydenotoissa on kuitenkin tapahtunut huomattava kasvu 2000-luvun alusta lähtien.

Jokaista aikakautta ja vuosikymmentä on leimannut toki myös omat ilmiönsä. Esimerkiksi 90-luvulla puhuttiin enemmän päihteidenkäytöstä, nyt yhteydenotoissa vilisee viittauksia sosiaaliseen mediaan. Samoin kiusaamiseen liittyvissä aiheissa kirjo on laajentunut, kun nettikiusaaminen on digitalisaation myötä yleistynyt.

1990-luvun aikana Lasten ja nuorten puhelin muotoutui yhden numeron alla toimivaksi valtakunnalliseksi, ilmaiseksi palveluksi. Jo 1990-luvun lopulla alettiin tehdä kansainvälistä yhteistyötä muiden maiden auttavien puhelinten kanssa, ja vuonna 2003 perustettiin globaali verkosto Child Helpline International, jonka jäsenenä Lasten ja nuorten puhelin on ollut alusta alkaen. Verkoston tavoitteena on tukea lasten ja nuorten auttavien puhelinten kansallista roolia lastensuojelujärjestelmissä, luoda palveluille yhtenäisiä laatukriteereitä ja vaikuttaa esimerkiksi EU-tasolla lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen.

2008 Lasten ja nuorten puhelin otti käyttöön yleiseurooppalaisen numeron 116 111, jossa tuetaan lapsia ja nuoria kolmessakymmenessä Euroopan maassa.

-Nykyisessä eurooppalaisessa ja kansallisessa turvallisuuskeskustelussa Lasten ja nuorten puhelimen kaltaiset palvelut voisivat olla paljon keskeisemmässä roolissa ja niihin tulisi panostaa. Palveluissamme ollaan aivan lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen ja tulevaisuususkon vahvistamisen ytimessä, kriisien aikana mutta myös päivittäisessä arjessa, toteaa Weckström.

Alkuun päivystystoiminta oli muutaman ammattilaisen työtä, mutta palvelun osoittauduttua suosituksi, se laajeni ensin muualle Helsinkiin ja Uudellemaalle ja joka viikonpäivälle.

Teknologian nopea kehitys on 2000-luvulla tuonut Lasten ja nuorten puhelimen kylkeen nettikirjepalvelun (2002) ja chatin (2010). Vuonna 2020 avattiin ruotsinkielinen Barn- och Ungdomstelefonen samt nätbrevtjänst. Nykyään 116 111-numerossa vastataan puoleen yöhön asti, kun Nuorten tukilinjan ammattilaiset päivystävät iltakahdeksasta alkaen.

Puhelimeen, chatiin ja nettikirjeisiin vastaavat koulutetut, vapaaehtoiset päivystäjät, joilla on aina MLL:n ammattilainen tukenaan.

-Edelleen tärkeintä on, että lapsi ja nuori tulee kuulluksi ja kohdatuksi, oli se sitten chatissa tai puhelimessa. Turvallinen aikuinen antaa aikaa ja välittää. Vapaaehtoisillemme kuuluu kiitos siitä, että voimme toimia nykyään tällä laajuudella, sanoo Weckström.

Tutustu Lasten ja nuorten auttaviin palveluihin

Tekstin lähteet: Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportit 2004-2024.
Kotioja, E. 2020. Hyvän lapsuuden rakentajat. Mannerheimin lastensuojeluliitto 1920-2020.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös