Mitä lapset kertovat kotien digilaitteiden käytöstä?

Millaisia median käytön rutiineja suomalaisissa perheissä on? Onko pelaaminen perheen yhteinen harrastus vai antavatko lastenohjelmat hengähdystauon kiireisessä arjessa? Kuka valitsee lapsille sopivat ohjelmat, sovellukset ja pelit? Entä ollaanko ruutujen äärellä yksin vai muiden kanssa?

Halusimme ymmärtää, miltä kotien media-arki näyttää lasten silmin, ja järjestimme toukokuussa 2025 kymmenen lasten kuulemisen työpajaa, jossa 4. luokkalaiset piirsivät tavallisia tilanteita oman perheensä media-arjesta. Piirtämisen jälkeen haastattelimme lapset ja he pääsivät kertomaan piirroksestaan ja ajatuksistaan lisää. Myös lasten vanhempia pyydettiin vastaamaan verkkokyselyyn, johon saatiin 27 vastausta.

Mitä lapset meille piirsivät ja mitä se kertoo suomalaisten perheiden median käytöstä? Tällä sivulla esittelemme kuulemisen keskeisimpiä havaintoja, joiden jokaisen perään on koottu vinkkejä tai tärkeitä huomioita vanhemmille.

Lasten kuulemisen työpajat ovat osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Kulttuurirahaston yhteistä Digitutkijat-mediakasvatushanketta ja ne toteutettiin yhteistyössä MLL:n piirijärjestöjen kanssa.

Lasten piirroksista yli 75 prosentissa medioita käytettiin itsenäisesti eli kukin piirroksessa oleva henkilö oli oman median äärellä. Piirroksia, joissa medioita käytettiin yhdessä, oli huomattavasti vähemmän, alle 10 %. Piirroksissa, joissa medioita käytettiin yhdessä, yleisimmin katsottiin yhdessä televisiota tai pelattiin. Piirroksia, joissa medioita käytettiin sekä yksin että yhdessä oli 14 % piirroksista.

Piirrosten perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä, että perheissä medioita käytettäisiin vain itsenäisesti, mutta ne kertovat jotain kotien ja perheiden median käytön kulttuurista, joka ei piirrosten valossa näyttäydy kovinkaan yhteisöllisenä.

1. Huolehdi siitä, että lapsen näkemät sisällöt ovat ikätasolle sopivia. On tärkeää, että lapsi ei altistu haitalliselle sisällölle käyttäessään mediaa itsenäisesti. Pidä huolta sarjojen, elokuvien ja pelien sekä sosiaalisen median ikärajoista.
2. Luo kotiin toimintakulttuuria, jossa vietetään aikaa medioiden äärellä myös yhdessä. Miten teidän perheessänne medioita voitaisiin käyttää yhdessä? Onko esimerkiksi yhteisen pelin pelaaminen tai elokuvan katselu ja siitä keskusteleminen luonnollisimpia tapoja? Ole myös läsnä ja kiinnostunut lapsen media-arjessa ja jaa sekä sanoita omia kokemuksiasi mediasta.
3. Sanoita omaa median käyttöäsi. Älä jätä lasta sivustakatsojan pimentoon vaan kerro, mitä teet median äärellä ja jaa kokemuksia ääneen. Näin näytät esimerkkiä siitä, miten toisen voi huomioida ja miten mediasisällöistä keskustellaan. Kun keskustelu on luontevaa ja arkista, on lapsen helpompi kertoa myös vaikeista asioista.
4. Ole läsnä ja kiinnostunut lapsen media-arjesta.Vaikka lapsi käyttäisi mediaa itsenäisesti, näytä että olet läsnä ja kiinnostunut hänen media-arjestaan. Kysele mitä hän tehnyt ja kenen kanssa. Varmista myös, että lapsi tietää voivansa tulla kertomaan mistä tahansa mediassa mietityttävästä asiasta.

Haastatteluissa lapsilta kysyttiin, mitä tunteita he liittäisivät piirtämäänsä tilanteeseen. Vaihtoehdot näytettiin lapuilla ja niitä olivat ilo, innostus, rentoutuminen, tylsistyminen, pelokas, suru, jännittynyt, ärsyyntynyt, rauhallinen, pettynyt ja kiukkuinen. Lapset liittivät piirustuksiin enimmäkseen positiivisia tunteita. Yleisimmät lasten valitsemat tunteet olivat ilo, rentoutuminen ja rauhoittuminen. Samat tunteet korostuivat vanhempien kyselyssä.

Piirroksista ja lasten haastatteluista voidaan päätellä, että medioiden parissa rauhoitutaan ja rentoudutaan. Median äärellä vietetyt olivat ikään kuin jokaisen perheenjäsenen oma hengähdystauko itselle mieluisan tekemisen tai sisällön äärellä. 

Lasten vastauksia haastattelusta, kun kysyttiin miltä piirtämäsi tilanne sinusta tuntuu: 

Rauhallinen olo kun jokaisella on mahdollisuus hengähtää.

Rentoutunut, koska voi vaan chillata ja olla eikä tarvitse sillä hetkellä ajatella mitään.

1. Opi tunnistamaan, minkälaista rauhoittumista lapsi tarvitsee. Vauhdikkaat ja intensiiviset digipelit voivat auttaa irtautumaan arjesta sekä tuoda iloa ja onnistumisia vaikeissa elämäntilanteissa. Toisaalta digipelit ja muut nopeatempoiset mediasisällöt, kuten lyhytvideot, tarjoavat usein paljon aistiärsykkeitä, mikä ei rauhoita, mikäliaivot ja mieli kaipaavat lepoa. Silloin äänikirjan tai musiikin kuuntelu voivat olla parempia vaihtoehtoja.Seuraile lastasi median käytön aikana ja sen jälkeen: miten virittynyt, väsynyt tai kiukkuinen lapsi on minkäkinlaisen tekemisen jälkeen sekä valitse sopivaa tekemistä sen mukaan.
2. Rauhoittukaa ja rentoutukaa myös ilman medioita. Rauhoittuminen median parissa on yksi tapa hengähtää kiireisen arjen keskellä. On kuitenkin hyvä, jos perheissä on muitakin rentoutumisen rutiineja. Näitä voivat olla esimerkiksi rauhallinen kävely, kirjan lukeminen tai kiireetön pötköttely ja jutteluhetki sohvalla.
   

Haastatteluissa lapsilta kysyttiin, ovatko he tyytyväisiä piirtämäänsä tilanteeseen vai haluaisivatko he muuttaa siinä jotain.  Suurin osa lapsista kertoi olevansa tyytyväisiä, mutta he ketkä mainitsivat jotain muutettavaa, olivat hyvin yhdenmukaisia toiveissaan. Lapset toivoivat enemmän perheen yhteistä aikaa, niin medioiden äärellä kuin niiden ulkopuolella.

Piirroksista havaittiin, että lapset usein myös piirsivät itsensä ja perheenjäsenet käyttämään digilaitteita yhteisiin tiloihin, kuten olohuoneeseen huolimatta siitä, että laitteita käytettiin itsenäisesti. Voisiko myös tämä viestiä lasten toiveesta perheen yhteiselle ajalle?

Sitaatteja lasten haastatteluista, kun heiltä kysyttiin, mitä muuttaisit piirtämästäsi tilanteesta:

Haluaisin pelata sisarusten kanssa.

Enemmän aikaa äidin kanssa oisi kiva.

Olisi kiva jos luettaisiin samaa kirjaa perheen kesken.

1. Anna aikaa ja ole läsnä. Alakouluikäinen avaa usein mielellään suosikkisisältöjään ja tekee asioita yhdessä vanhemman kanssa. Näihin hetkiin kannattaa tarttua. Hyvät suhteet perheenjäseniin, kavereihin ja muihin läheisiin ennaltaehkäisevät väärille poluille joutumista myös digitaalisessa maailmassa.
2. Median käyttö voi olla perheen yhteinen harrastus tai osa harrastusta. Mediasta voi tehdä perheen yhteisen harrastuksen. Esimerkiksi elokuvien, sarjojen tai urheilun katsominen, pelaaminen sekä musiikin kuuntelu luovat mahdollisuuksia yhteisille hetkille. Mediaa voi käyttää myös muiden harrastuksien täydentämiseen.  Tehkää lista asioista, joita te voisitte tehdä yhdessä.

Myönteisten tunteiden lisäksi lapset liittivät usein tylsistymisen kokemuksen piirtämiinsä tilanteisiin. Lapset kertoivat, että medioita käytetään, koska ei ole muutakaan tekemistä. Osa tilanteista liittyi erilaisiin odottelun hetkiin, kuten siihen, että vanhemmat tulevat töistä kotiin tai tekevät ruokaa. Osa kertoi kokevansa tylsyyttä myös siksi, että median käyttö, kuten somen selailu oli itsessään tylsää. Samankaltaisia vastauksia saatiin myös MLL:n Nuoret ja nettikiusaaminen kyselyssä, jossa vastaajat näkivät tylsyyden yhtenä syynä kiusaamiselle.

1. Tarjoa vaihtoehtoista tekemistä ja laita digilaitteet pois näkyvistä. Jos kotoa ei löydy muita vaihtoehtoja tylsiin hetkiin, on pöydällä makaavaan digilaitteeseen helppo tarttua. Pitäkää kotona esillä esimerkiksi leluja, pelejä tai lehtiä. Lapsia voi myös ottaa mukaan yhteisiin arkisiin puuhiin, kuten ruoan laittoon. Digilaitteet kannattaa puolestaan sijoittaa kotona niin, etteivät ne ole käden ulottuvilla.
2. Harjoitelkaa tylsyyden sietämistä. On tärkeää muistaa, että myös tylsät hetket ovat äärettömän tärkeitä eikä niitä kannata pyrkiä välttelemään. Päinvastoin tylsyyden sietämistä on hyvä välillä harjoitella. Tylsyys ruokkii mielikuvitusta ja luovuutta, tukee keskittymiskykyäja on tärkeä lepohetki aivoille. Haastakaa joskus koko perhe viettämään automatka ilman digilaitteita.
3. Sopikaa kotiin ruuduttomia hetkiä ja vyöhykkeitä. Kun on yhdessä sovittu, mitkä ovat sellaisia tilanteita ja paikkoja, joihin digilaitteet eivät kuulu, ei neuvottelua tarvitse käydä joka päivä erikseen. Esimerkiksi ruokailuhetket, iltatoimet ja makuuhuoneet voi pitää ruuduttomina hetkinä ja paikkoina. Muita olla johdonmukainen ja pitää kiinni sovituista säännöistä myös itse.