Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli on tutkitusti hyödyllinen

Helsingin yliopistossa tehty tuore tutkimus (Sourander, Laakso, Kalland, 2021) osoittaa, että MLL:n kehittämä Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmämalli tukee vanhempia monin tavoin. Isien ja äitien mukaan ryhmästä saatuja hyötyjä olivat muun muassa vertaistuki ja oman lapsen ymmärtäminen paremmin.

Vanhemman hyvä mentalisaatiokyky on yhteydessä lapsen myönteiseen kehitykseen

Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmän tavoitteena on tukea vanhemman ja lapsen välistä myönteistä vuorovaikutussuhdetta sekä vanhempien mentalisaatiokykyä. Jälkimmäisellä tarkoitetaan vanhemman kykyä ja halua pohtia lapsen kokemusta ja tarpeita erilaisissa arjen tilanteissa.

Mentalisaatiota tapahtuu esimerkiksi silloin, kun taaperoikäinen lapsi vastustaa pukeutumista tunnekuohun vallassa ja vanhempi pohtii mielessään, millaisia ajatuksia tai tarpeita lapsen käytöksen taustalla mahtaa olla. Mentalisaatiokyvyn avulla vanhempi voi tunnistaa myös oman mielensä sisältöjä ja auttaa itseään pysymään rauhallisena haastavissa tilanteissa.

Vahva kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa, että vanhemman riittävän hyvä mentalisaatiokyky on keskeinen tekijä lapsen myönteisen kehityksen ja turvallisen lapsi-vanhempi-suhteen kannalta.

Perheryhmä antoi tukea ja auttoi ymmärtämään omaa lasta

Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäisen lapsensa saaneiden isien ja äitien kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmistä. Perheet osallistuivat ryhmään vauvan ensimmäisen vuoden aikana. Ryhmiä ohjasivat kuntien ammattilaiset, erityisesti neuvoloiden terveydenhoitajat, ja ryhmät oli suunnattu matalan kynnyksen tukimuotona kaikille ensimmäisen vauvansa saaneille perheille.

Ryhmän päätyttyä vanhemmat vastasivat kirjallisesti heidän kokemuksiaan kartoittaviin kysymyksiin. Tutkijat olivat kiinnostuneita vanhempien kokemista hyödyistä perheryhmään osallistumisen jälkeen sekä mahdollisista eroista isien ja äitien kokemissa hyödyissä.  Lisäksi he tarkastelivat, näkyykö vanhempien vastauksissa viitteitä heidän mentalisaatiokyvystään.

Vastauksissa oli runsaasti mainintoja erilaisista hyödyistä, joita äidit ja isät kertoivat saaneensa ryhmästä. Toisilta vanhemmilta saatu vertaistuki oli äitien useimmiten mainitsema hyöty. Vertaistuki korostui myös isien vastauksissa. Isille kuitenkin suurin hyöty oli oman lapsen ymmärtäminen paremmin ryhmään osallistumisen jälkeen. Vanhemmat kertoivat myös saaneensa tukea omaan vanhemmuuteensa ja näkökulmia lapsi-vanhempi-suhteeseen. Monille perheille perheryhmä oli perhettä yhdistävä ja ensimmäinen yhteinen harrastus.

Myös mentalisaatiosta oli viitteitä vanhempien kuvaamissa perheryhmän hyödyissä. Äidit ja isät kertoivat esimerkiksi kiinnostuneensa miettimään lapsensa kokemuksia arjen tilanteissa tai ymmärtävänsä sen, että vauva ei itke siksi, että haluaa ärsyttää väsynyttä vanhempaa, vaan itkun takana on jokin aito tarve.

Tutkitusti toimiville perheryhmille on tarvetta

Vanhempien kokema yksinäisyys korostui MLL:n Vanhempainpuhelimeen ja nettipalveluihin tulleissa yhteydenotoissa pandemiavuoden 2020 aikana. Vanhemmille suunnatuille matalan kynnyksen tukipalveluille onkin nyt iso tarve. Lasten myönteisen kehityksen turvaamiseksi vanhempien tukeminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tuoreiden tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että mentalisaatioon perustuvat Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmät tarjoavat vanhemmille sekä sosiaalista tukea että vanhemmuutta ja lapsen kehitystä vahvistavaa tukea.

MLL ja Folkhälsan ovat kehittäneet Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämallia ja kouluttaneet perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia ryhmien ohjaajiksi jo kymmenen vuoden ajan. Kehittämistyön alkuvaiheessa perheryhmät suunnattiin ennaltaehkäisevänä tukimuotona ensimmäisen lapsensa saaneille perheille. Sittemmin MLL on kehittänyt taaperoikäisten ja leikki-ikäisten lasten vanhemmille suunnatun Lapsi mielessä -vanhempainryhmämallin. Vuodesta 2015 ryhmätoimintaa ja siihen liittyvää ryhmänohjaajakoulutusta on kohdennettu myös perheille, joilla on erityisiä tuen tarpeita.


Artikkelissa mainittuun tutkimukseen osallistui yhteensä 183 isää ja 367 äitiä. Heidän vastauksistaan koostuvassa aineistossa oli kaikkiaan 1102 mainintaa isän tai äidin kokemista ryhmästä saaduista hyödyistä. Alla on linkki alkuperäiseen tutkimusartikkeliin tieteellisessä julkaisussa.

Aiheeseen liittyvät

Lisätietoa Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmästä

Tieteellinen artikkeli Souranderin ja kumppaneiden (2021) tutkimuksesta

MLL:n Vanhempainpuhelimen ja nettipalveluiden vuosiraportti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.