Hyvinvointialueilla on varmistettava yhteistyön jatkuvuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien siirtyminen uusille hyvinvointialueille on iso rutistus. Edessä on tammikuussa ensimmäiset aluevaalit, joissa pääsemme valitsemaan oman hyvinvointialueemme valtuustot.

Tällä hetkellä hyvinvointialueiden väliaikaiset valmistelutoimielimet työstävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen hallinnon ja toiminnan siirtoa uuteen organisaatioon. Yli 170 000 työntekijää on siirtymässä kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueiden palvelukseen.

Yhdistysten tarjoama vertaistuki on korvaamatonta

Hyvinvointia ei luoda yksin palveluja tuottamalla. Sote-alalla julkisen sektorin rinnalla ja niiden kanssa toimii myös moninkertainen määrä sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä, joihin kuuluu 1,3 miljoonaa jäsentä. Näissä yhdistyksissä ihmiset auttavat toinen toistaan elämän muutostilanteissa, niissä jaetaan tietoa ja saadaan voimavaroja arkeen.

Palautteiden mukaan vertaistuella on ollut monissa tapauksissa käänteentekevä vaikutus haastavasta elämäntilanteesta selviämisessä. Sote-alan yhdistyksissä ja aluejärjestöissä toimii puoli miljoonaa vapaaehtoista. Vapaaehtoiset eivät toimi yksin. Järjestöjen työntekijät käynnistävät, rekrytoivat, kouluttavat, ohjaavat ja organisoivat toimintaa. He tuottavat tietoa toiminnasta ja varmistavat jatkuvuuden.

Järjestöissä ymmärretään, että käynnissä olevassa valtavassa sote-uudistuksessa ei ole valmiiksi asti ehditty miettiä kumppanuussopimuksia järjestöjen kanssa. Kumppanuuskäytännöt ja erilaiset yhteistyötä koskevat ratkaisut ovat vielä työn alla. Järjestöjen tärkeä viesti hyvinvointialueille ja kunnille on, että nämä varmistavat siirtymävaiheessa hyvinvointia tukevan toiminnan jatkuvuuden. Se tarkoittaa sitä, että kunnat ja hyvinvointialueet eivät jäädytä järjestöjen kanssa tehtyjä sopimuksia ja niihin liittyviä avustuksia. Monet järjestöjen toiminnot perustuvat pieniin budjetteihin. Osa avustuksista koskee toimintoja, joiden rahoitus tulee kahta kautta, STEA:lta ja kunnista. Esimerkkinä siitä on perhekeskustoiminta ja kohtaamispaikat.

Perhekeskukset hyvä esimerkki yhteistyöstä

Perhekeskusmalli yhdistää erinomaisella tavalla julkisen ja kolmannen sektorin toimijat ja kokoaa yhteen lapsiperheiden palveluja. Se toimii rakenteena myös hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntien sivistyspalvelujen välillä.

Järjestöjen mukanaolo perhekeskustoiminnassa varmistetaan toimivalla koordinaatiolla, yhteistyösopimuksilla sekä järjestöjen edustuksella perheiden tukea ja palveluita linjaavissa perhekeskusverkostoissa ja -työryhmissä. Avustusten notkahtaminen voisi halvaannuttaa pitkäaikaisen kehittämistyön ja merkitä monen tärkeän auttamistyön päättymistä. Siihen ei koronakriisistä palautuvassa yhteiskunnassa ole varaa.

Hyvinvointialueen kumppanuudesta ja yhteistyörakenteesta järjestöjen kanssa tulee sopia hyvinvointialuestrategiassa. Myös järjestöt rakentavat muutosta luomalla yhteistyörakenteita järjestöjen kesken.

Milla Kalliomaa

Milla Kalliomaa

Pääsihteeri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.