Kuntavaalit ovat lapsivaalit

Kuntavaalit pidetään huhtikuussa aivan uudessa tilanteessa. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä kunnilta maakunnille vuoden 2019 alussa. Varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan palvelut jäävät edelleen kuntien vastuulle. Ne ovat perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöt.

Kuntavaalien ehdokkaiden ja äänestäjien on tärkeä tiedostaa, että lasten ja nuorten palvelut muodostavat jatkossa leijonanosan kunnan toiminnasta. Jos kuntavaaliehdokas lupaa laittaa terveydenhuollon tai vanhuspalvelut kuntoon, hän on ehdolla väärissä vaaleissa, sillä nämä palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. Maakuntavaalit ovat tammikuussa 2018.

Sote- ja maakuntauudistus on vielä valmisteluvaiheessa, joten on hyvin mahdollista, että kuntavaaleissa suurimmiksi puheenaiheiksi saattavat nousta asiat, jotka eivät jatkossa enää kuulu kunnille. Tämä on kuntalaisten ja erityisesti lasten ja nuorten kannalta huono asia. Ehdokkaat voivat antaa kaikenlaisia lupauksia asioista, jotka ovat siirtymässä pois kunnalta ja olla hiljaa asioista, jotka jäävät kunnan vastuulle. Äänestäjän onkin syytä olla tarkkana ja kysyä ehdokkailta vastauksia juuri niistä asioista, jotka kuuluvat jatkossakin kuntien päätösvaltaan.

Lasten ja nuorten kannalta on tärkeää, että kunnan vastuulla olevat varhaiskasvatus, koulutus ja vapaa-ajan palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden maakunnan vastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Kunnan ja maakunnan palveluiden yhteensovittamisesta on huolehdittava lapsi-, nuori- ja perhelähtöisellä tavalla. Lasten ja nuorten kohtaamista ja kuulemista palveluissa on parannettava.

Perhekeskusmalli kokoaa lasten ja perheiden palvelut ja eri toimijat yhteen. Perhekeskusmallissa kunta- ja maakunta toimivat yhdessä ja mukana ovat myös kolmannen sektorin toimijat. Kansalaisjärjestöjen vertaistoiminta tarjoaa tukea, jota julkiset ja yksityiset palvelut eivät voi tuottaa. On tärkeää, että kunta avustaa järjestöjen toimintaa ja antaa maksuttomasti tiloja kansalais- ja vertaistoiminnan käyttöön. Juhlapuheita järjestöjen tärkeästä merkityksestä ei niinkään tarvita vaan konkreettisia tekoja järjestöjen toiminnan edellytysten mahdollistamiseksi.

Kunnan päätösten ja toiminnan on perustuttava tietoon. Vaikutusten arvioinnilla varmistetaan, että ratkaisujen vaikutukset tunnistetaan ja voidaan huomioida päätöksenteossa. Kuntien tehtävien muuttuessa lapsivaikutusten arvioinnin merkitys korostuu.

Lapsen oikeuksien sopimus on kuntia velvoittavaa lainsäädäntöä. Sen mukaan lapsia koskevissa asioissa on ensisijaisena perusteena huomioitava lapsen etu. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen. Lapsivaikutusten arvioinnissa lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeää. Vaikutusten arviointia kannattaa täydentää YK:n lapsen oikeuksien komitean suosittamalla lapsibudjetoinnilla, jossa kunnan talousarviota seurataan lapsen oikeuksien näkökulmasta.

Hyvinvoinnin perusta muodostuu lapsuudessa. Lasten ja nuorten peruspalveluihin satsaaminen on hyvä sijoitus. Heikkolaatuinen varhaiskasvatus ja koulutus ja lasten ja nuorten huonot vapaa-ajan mahdollisuudet tulevat puolestaan kalliiksi, koska korjaavien palveluiden tarve ja kustannukset kasvavat. Ulkopuolisuus ja syrjäytyminen lisääntyvät. Tähän ei olisi varaa missään kunnassa.

Esa Iivonen

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.