Mielen tavoittelusta eli mentalisaatiosta tasapainoa lapsiperhearkeen

Suurimmalla osalla vanhemmista on selkeä kuva siitä, millaista on olla hyvä vanhempi. Tämä näkemys on vuosikymmenten saatossa muuttunut ja on kokonaan toinen asia, toteutuuko hyvä vanhemmuus. Kasvatuksesta sekä vanhemmuudesta on kirjoitettu paljon ja erilaisia näkökulmia on runsaasti. Kaikesta tästä huolimatta on olemassa tiettyjä kasvatuksen perusasioita, joita jokaisen vanhemman on kaikissa tilanteissa syytä muistaa.

Vanhempien on hyvä tutkia rohkeasti omaa lastaan ja tutustua häneen. Tasapainoisen ja sensitiivisen suhteen kehityttyä lapsella on rohkeutta lähteä tutkimaan maailmaa, koska hänellä on turvallinen olo oppia uutta ympäristöstään ja muista ihmisistä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Folkhälsan ovat kehittäneet perheryhmämallit “Vahvuutta vanhemmuuteen” ja “Lapsi mielessä”. Näissä mentalisaatioperustaisissa perheryhmissä päämääränä on vanhemmuuden vahvistaminen ja vanhemman voimaantuminen sekä tutustuminen syvemmin omaan lapseen.

Vahvuutta vanhemmuuteen – ja Lapsi mielessä -ryhmät tarjoavat perheille tärkeitä asioita arkeen, kuten vertaistukea ja parempaa perhedynamiikkaa. Ryhmissä käydään läpi kasvatukseen liittyviä asioita ja samalla pohdintaan yhdessä, miten aikuinen voi parhaalla mahdollisella tavalla olla mukana lapsen kasvuprosessissa. Perheryhmät ovat tärkeä varhaisen tuen muoto. Ongelmatilanteet päiväkodeissa ja kouluissa vähenisivät varmasti, mikäli tulevaisuudessa kaikki Suomen vauva- ja pikkulapsiperheet pääsisivät osallistumaan Vahvuutta vanhemmuuteen – ja Lapsi mielessä -perheryhmiin.

Mitä on mentalisaatio?

Mentalisaatio on hyvin arkipäiväinen asia ja läsnä jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa. Se tarkoittaa kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa, kokemusta ja sitä, minkälaisia tunteita, ajatuksia ja tavoitteita ihmisten reaktioiden ja käyttäytymisen takana on.

Mentalisaatio on mielen tavoittelua, jota voi oppia kokemusten ja erilaisten tilanteiden kautta. On hedelmällistä pohtia omaa ja toisen ihmisen toimintaa sekä mahdollisia ajatuksia toiminnan ja tekemisen taustalla. Mentalisaatio auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin oman lapsensa mieltä ja tunteita. Se on maalaisjärkistä ajattelua, mutta syventävillä kysymyksillä, esimerkiksi “Harmittaako tämä asia Kerttua?” tai “Mitä luulet Kertun ajattelevan?“, vanhempaa voi haastaa pohtimaan lapsen mielen ja käytöksen yhteyttä tarkemmin.

Mentalisaatiokyvyn avulla vanhemmat voivat ennaltaehkäistä monia arjen haasteita, joihin he törmäävät päivittäin. Lapsen ja vanhemman luottamuksellinen suhde on elämän rakentamiselle todella tärkeää, sillä se luo turvallisen pohjan tulevaisuudelle. Suhteen rakentaminen on helpompaa, kun vanhempi osaa ottaa huomioon toisen tunteita ja oppii hyväksymään ne. Lapset, jotka eivät ole saaneet hyväksyntää kotona, joutuvat käymään näitä asioita myöhemmin läpi. Voidaankin ihmetellä, miksi mentalisaatioon tutustumista heti synnytyksen jälkeen ei ole otettu huomioon Suomessa.

Vanhempien kokemuksia Lapsi mielessä -perheryhmästä

Mentalisaatiokyvyn lisääntyminen parantaa elämänlaatua esimerkiksi silloin, kun haastavista tilanteista oppii pääsemään helpommin yli. Mentalisaatiokyky lisää siis mahdollisuuksia tasapainoiseen lapsuuteen. Lapsi mielessä -perheryhmään osallistuneiden vanhempien kokemuksia on tutkittu (Ijäs & Mansikkamäki, 2020) ja todettu, että ryhmässä käymisen myötä vanhemmat alkoivat pohtia enemmän omaa käytöstään ja ulosantiaan sekä kertoa lapselle omista tunteistaan ja omaa näkemystään tilanteesta. Vanhemmat ymmärsivät, että huomion kiinnittäminen omiin tunteisiin ja ajatuksiin auttaa heitä niiden käsittelemisessä ja säätelemisessä.

Lapsi mielessä -perheryhmään osallistuneet vanhemmat alkoivat pysähtyä enemmän lapsen äärelle ja pyrkivät pitämään mielessä lapsen tunteita, ajatuksia ja mieltä. Vanhemmat alkoivat myös reflektoida enemmän omaa toimintaansa. Perheryhmässä käyminen vahvisti luottamusta omaan vanhemmuuteen, yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä lisäsi vanhempien välistä kommunikointia lapsen kasvatukseen liittyvistä haasteista ja iloista.

On todella tärkeää, että mentalisaation käsite ymmärrettäisiin ja otettaisiin käyttöön aktiivisemmin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Mikäli Suomi tahtoo säilyttää asemansa maailman onnellisimpana kansana, jolla on terveimmät lapset, on yhteiskunnan panostettava perheiden hyvinvointiin. Vahvuutta vanhemmuuteen – ja Lapsi mielessä -perheryhmät taas ovat yksi osa hyvinvoinnin palettia, mikä luo pohjaa tasapainoiselle perhe-elämälle ja lisää onnellisuutta.

Kirjoittajat tekivät opinnäytetyönsä vanhempien kokemuksista MLL:n mentalisaatioperustaisesta Lapsi mielessä -ryhmässä.

Ijäs, M. & Mansikkamäki, S. (2020). Mentalisaatioperustainen perheryhmä – vanhempien kokemuksia menetelmästä (YAMK-opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu). (linkki opinnäytetyöhön alla)

Saara Mansikkamäki ja Marija Ijäs

Saara Mansikkamäki ja Marija Ijäs

Sosionomi YAMK-opiskelijat

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.