Millaistahan on olla ihan pienenä digiajassa?
Tämän päivän lapset syntyvät digitaalista mediaa tulvivaan maailmaan. Eri-ikäisten perheenjäsenten erilaiset mediankäyttötavat heijastuvat vauvan ja taaperon elämään väistämättä. Siksi vanhempien kannattaa ottaa digitaalisten laitteiden ohjakset omiin käsiinsä ja tehdä jo vauvavuodsta alkaen tietoisia koko perheen hyvinvointia tukevia valintoja.
Nykyajassa pieniä lapsia kasvattavat vanhemmat ovat ensimmäinen vanhempien sukupolvi, jonka arjessa mobiilit älylaitteet kilpailevat huomiosta ja digimedia on lähes kaikkialla läsnä. Yhä useammat arjen asiat hoidetaan myös digitaalisesti. Samalla on muistettava, että perheiden digitodellisuudet ja -mahdollisuudet vaihtelevat. Lasten ensiaskeleet digiajassa kasvuun eivät ole samanlaisia.
Monia vanhempia ja perheiden parissa toimivia ammattilaisia askarruttaa median ja älylaitteiden käyttöön liittyvät kysymykset. Jotta asiasta ei tulisi nykyvanhempien arkeen uutta taakkaa, kokosimme pienten lasten vanhemmille tietoa aiheesta. Lisäksi teimme digihyvinvointia käsittelevän podcast-sarjan, josta on toivottavasti iloa ja apua. Linkit uuteen Vauvana ja taaperona digiajassa -sivustoon ja Pienenä digiajassa -podcastiin löydät tämän blogin lopusta.
Miten medialaitteet vaikuttavat läsnäoloon ja perheen vuorovaikutukseen? Mitä voisivat olla pienen lapsen kannalta sopivat hetket ja paikat vanhemman somenkäytölle? Miten media näkyy ja kuuluu kotonamme? Yhtä vanhempaa voi mietityttää digitaalisen median vaikutus lapsen uneen, toista keskittymiskyvyn kehittymiseen tai tunteiden käsittelyyn. Tuoreen vanhemman eteen tulee somea käyttäessä tilanteita, jotka vaativat vanhempien yhteistä harkintaa koskien lapsen yksityisyyden suojaa.
Varhaislapsuus on koko elämän kannalta kohisevan tärkeää aikaa. Pienelle lapselle kasvokkainen vuorovaikutus on elintärkeä asia, johon on syytä panostaa digiajassakin. Mediankäytön vaikutusten ymmärrys kasvokkaiseen vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin on tärkeä osa mediataitoja. Mediataitoisella vanhemmalla on kykyä pohtia omaa mediankäyttöään tietoisesti vauvan tai taaperon vinkkelistä ja antaa huomiotaan sitä eniten tarvitsevalle.
Mediankäytön seuraukset perheissä eivät tietenkään ole vain yksin negatiivisia. Esimerkiksi taaperon ja vanhemman yhteiset hetket lapselle myönteisen mediasisällön äärellä tarjoavat mukavia jaettuja kokemuksia ja mahdollisuuden havainnoida maailmaa lapsen silmin.
Pienen lapsen taidot ja itsesäätelykyky eivät ole vielä riittävän kehittyneet, jotta hän pärjäisi yksin median äärellä. Liikkuvat kuvat lumoavat, mutta ylittävät vielä pienen mielen käsityskyvyn tai ne saattavat yllättäen pelottaa. Lapsi tarvitsee aikuista turvallisen mediaympäristön rakentajaksi, mediankäytön opastajaksi ja mediakokemuksien avaajaksi. Parhaiten mediaan tutustutaan vähitellen ja ennen kaikkea yhdessä, aikuisen turvallisessa ja lapsen reaktiota huomioivassa seurassa.
Tiedosti sitä tai ei, antaa vanhempi jo pienelle lapselle mallin median ja laitteiden käytöstä. Kaukosäätimellä mummolle soittava 1-vuotias ei nyhjää ensimmäisiä medialeikkejään tyhjästä. Sanoittamalla omaa median käyttöään aikuinen voi vahvistaa jo pienen lapsen ymmärrystä ympäröivästä digitaalisesta kulttuurista.
Maailma ei kaadu, jos vanhempi kaipaa välillä rentoutumista telkkarin äärellä tai vastaa hiekkalaatikolla kaverin tai isovanhemman viestiin. Monelle pienen lapsen vanhemmalle digitaalinen yhteydenpito läheisiin edistää omaa hyvinvointia ja auttaa jaksamaan arjessa, erityisesti poikkeuksellisina aikoina.
Parhaansa yrittävälle tuoreelle vanhemmalle riittämättömyyden tai syyllisyyden tunteet ja ulkopuolisten odotusten luomat paineet ovat usein valitettavan tuttuja. Digiarjesta ei kannata ottaa ylimääräistä hikeä. Arvostelun, ulkopuolisten odotusten tai paheksuvien katseiden sijaan asiassa auttavat tuen sekä tiedon saaminen hyvinvoinnin tavoitteluun, hyvän kasvun edellytyksiin ja digiajan lapsiperhearkeen. Pitkälle pääsee, kun pohtii miten voi vanhempana toimia tietoisesti ja lapsen kannalta parhain päin digitaalisen median parissa.
MLL:n Vanhempainnetissä on julkaistu kattava Vauvana ja taaperona digiajassa -sivusto, joka tarjoaa vastauksia digiajan vanhempia askarruttaviin kysymyksiin. Kokonaisuuden avulla tuleva tai 0–3-vuotiaan lapsen vanhempi saa tietoa ihan pienten mediakasvatuksesta ja tukea perheen digitaalisen mediankäytön pohtimiseen vauvan tai taaperon näkökulmasta. Sivuston artikkelit, videot ja digitehtävät antavat avaimia hyvään digiarkeen ja lapselle turvallisen mediaympäristön luomiseen.
Sivuston helmi on Pienenä digiajassa -podcast. Nelijaksoinen podcast-sarja kokoaa asiantuntijavieraineen parhaat vinkit vauvojen ja taaperoiden vanhemmille. Miten edistää varhaista vuorovaikutusta digiajassa? Miten pienen lapsen vanhemman fomo selätetään? Kuinka edetä, kun taapero alkaa kiinnostua perheen laitteista? Haastateltavien varhaisen vuorovaikutuksen, mediakasvatuksen ja lastenpsykiatrian näkökulmat tarjoavat oivalluksia vanhempien lisäksi myös lapsiperheiden parissa työskenteleville ammattilaisille esimerkiksi neuvoloissa.
Tietoista digihyvinvointia pikkulapsiperheisiin!
Rauna Rahja
Mediakasvatuksen asiantuntija