Milloin varhaiskasvatukseen? Riippuu lapsesta

Mitä pitäisi ymmärtää tutkimustuloksista, joiden mukaan kotihoidon tuella on yhteys lasten heikompaan menestymiseen neurologisen kehityksen seurantatesteissä, jotka tehdään 4–5 -vuotiaille lapsille neuvolassa? Asia on uutisoitu näyttävästi tällä viikolla. Kyseessä ei ole varhaiskasvatustutkimus, vaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus, jossa tarkastellaan kotihoidon tuen vaikutuksia sekä äitien työllisyyteen että lasten suoriutumiseen kyseisessä Lene-testissä.

Uutinen vahvistaa sitä, että lapsen kannattaa osallistua varhaiskasvatukseen. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kehittymistä ja myös tasoittaa taustasta johtuvia eroja. Se on hyödyllistä kaikille lapsille. Sen sijaan johtopäätös, että varhaiskasvatus on 1–2 -vuotiaille lapsille kotihoitoa parempi vaihtoehto ei ole kovinkaan tukevalla pohjalla. Oikeaa aikaa aloittaa varhaiskasvatus on vaikea määritellä, koska se riippuu lapsesta ja perheen tilanteesta. Myös varhaiskasvatuksen laatutekijät, kuten ryhmien koko ja pysyvyys sekä henkilöstön koulutus, vaikuttavat siihen, miten lapsi hyötyy varhaiskasvatuksesta.

Testituloksia tulkitessa on myös hyvä ymmärtää, että Lene-testissä mitataan taitoja, joita varhaiskasvatuksessa paljon harjoitellaan. Päiväkodissa lapset myös tottuvat ottamaan vastaan aikuisen antamia tehtäviä. Siellä on myös monipuolinen leikkiympäristö ja runsaasti ikätovereita, joiden kanssa lapset oppivat yhdessä monia taitoja.

Tutkimuksen keskeinen näkökulma liittyi äitien työllisyyteen. Äitien työssäkäynnistä annetaan usein kuva, että Suomessa pikkulasten äidit osallistuvat muihin maihin vertailtuna vähemmän työelämään. Vaikka suurin osa äideistä – toivottavasti jatkossa myös isistä – hoitaa lasta noin 1,5–2-vuotiaaksi, valtaosa heistä (80 %) työllistyy, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Lapsen kouluikään mennessä jo lähes 90 prosenttia äideistä on töissä. Naiset tekevät Suomessa työtä pidempään kuin muissa maissa ja kokoaikaisesti. Muissa maissa osa-aikatyö on yleistä.

Mitä pitäisi tehdä? Varhaiskasvatuksen saatavuuteen ja laatuun on tärkeä panostaa. Osa-aikatyön malleja ja työelämän joustoja tulee kehittää. Ansiosidonnaista vanhempainvapaata tulee pidentää, koska se kannustaisi isiä hoitovapaan käyttöön ja jakaisi hoitovastuuta nykyistä tasaisemmin.

Entä se kotihoidon tuki? Suurin osa perheistä käyttää sitä siihen saakka, kun lapsi on 1,5–2-vuotias. Se on elämänmittaisella työuralla lyhyt aika, jolla on kuitenkin suuri merkitys lasten ja vanhempien vuorovaikutukselle.

Varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja voi merkittävästi tukea myös pienen lapsen kehittymistä. Samalla on hyvä muistaa, että tutkimuksesta ei löytynyt viitteitä, että kotihoidolla olisi negatiivisia vaikutuksia koulussa pärjäämiseen pidemmällä aikavälillä.

Milla Kalliomaa

Milla Kalliomaa

Pääsihteeri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *