Nuorisotyö on nuorille tärkeää, entä budjettiriihessä?

Nuorisotyön viikon 7.–13.9.2020 teemana on nuorten yhteiskunnallinen osallisuus paikallisella tasolla. Nuorten osallisuuteen liittyvät lähiyhteisöt kuten koulu, harrastukset, perhe ja kaveripiiri. Osallisuus voi olla kuulumista yhteisöön, osallistumista yhteisössä ja tunnetta yhteisöön kuulumisesta, jolloin yhteisö haluaa yksilön jäsenekseen ja yksilö haluaa olla yhteisön jäsen. Yhteiskunnallinen osallisuus on toki myös monenlaista vaikuttamista, äänestämistä tai mielipiteiden kertomista omaan elämään vaikuttavista asioista. Se on myös mahdollisuuksia opiskella, tehdä työtä ja harrastaa.

Nuorisolaki säätelee nuorisotyötä. Laissa on monia nuorten hyvinvointia tukevia tavoitteita:

  1. edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa
  2. tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista
  3. tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa
  4. edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista
  5. parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja

Nuorisolain tavoitteiden toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Nämä ovat teemoja, joilla halutaan rakentaa nuorille hyvää tulevaisuutta. MLL tekee myös vaikuttamistyötä nuorten kasvu- ja elinolojen parantamiseksi. Erityisesti haluamme edistää lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa.

Nuoret osallistujina ja tekijöinä

Nuorisotyötä tehdään nuoria varten ja nuorten kanssa. MLL:n toiminnassa nuorten aktiivisuus on ilahduttanut: Nuortennetissä on syyskuun 2019 jälkeen ollut lähes miljoona kävijää. Nousua on valtavasti, sillä vuonna 2018 kävijöitä oli 240 000. Nuoret vapaaehtoiset toimittajat toteuttavat someen ja ryhmächatiin sisältöjä Nuortennetin digitaalisen nuorisotyön työntekijöiden sparraamina. Viime aikoina on keskusteltu muun muassa keskittymisestä, opiskelutaidoista, kaverisuhteista, kiusaamisesta ja digihyvinvoinnista.

Nuortennetti pyrkii yhdenvertaisuuteen: osallistua voi asuinpaikasta ja elämäntilanteesta huolimatta, ja kuka vain nuori voi lähettää Nuortennettiin mediatuotoksia. Nuortennetissä on muun muassa tietosivut, testejä, videoita, nuorten vinkkejä tylsiin hetkiin ja keskustelupalsta.

Nuortennetin kautta voi myös hakea apua Lasten ja nuorten puhelimesta, kirjepalvelusta ja chatista, joissa aikuiset vastaavat vuosittain yli 17 000 yhteydenottoon. Näissä keskusteluissa aikuisilla ei ole kiire, vaan yksittäisen nuoren kanssa käytetään aikaa.

Myös tukioppilastoiminta on osallisuustoimintaa, joka tähtää siihen, että kouluilmapiiri olisi turvallisempi ja oppilailla olisi vertaistukea saatavilla. Noin 11 000 tukioppilaan tehtävänä on ryhmäyttää oppilaita, huomata kiusaamistilanteita ja huomioida yksin olevia. Tukioppilaista 83 prosenttia kokee voivansa vaikuttaa koulun asioihin ja puolet kokee voivansa puuttua kiusaamiseen. MLL:n hyvinvointikyselyssä 7.-luokkalaisista joka kolmas koki, että voisi mennä puhumaan tukioppilaan kanssa, jos jokin vaivaisi mieltä. Tulos on hyvä, sillä tukioppilaat eivät aina ole ennestään 7. luokan oppilaille tuttuja ja silti moni voisi kertoa heille huolistaan. Tukioppilaita tarvitaan!

Nuoret ovat siis osallistujia ja tekijöitä. Useat MLL:n yhdistykset järjestävät nuorille toimintaa, joka on tarpeellista juuri omalla paikkakunnalla: retkiä, kahvilailtoja, kaveriviikkoja yhdessä tukioppilaiden kanssa, kesätyötä tai vapaaehtoistehtäviä tapahtumissa. Lisäksi MLL:n Itse Tehty -stipendeillä toteutettuihin, nuorten itse ideoimiin projekteihin osallistui vuonna 2019 noin 4500 nuorta.

Nuorisotyö on yhteistyötä

Olimme viime vuonna mukana Oikeusministeriön johtamassa CPAT/ Lasten ja nuorten osallistumisoikeuksien arviointityökalun pilotoinnissa toteuttamalla nuorille keskustelutyöpajoja osallisuudesta ja vaikuttamisesta omalla paikkakunnalla. Arviointiraportin otsikoksi tuli ”Kuullaan, mutta ei kuunnella”. Näin käy valitettavan usein. Nuorten osallisuutta paikallisella tasolla tulee kehittää niin, että nuoret voivat kertoa mielipiteitään elämänpiiriinsä liittyvistä asioista. On tärkeää huomioida nuorten ehdotuksia, ja jos niihin ei voida vastata, perustella asia heille.

Nuorten osallisuuden kokemukset eivät synny itsestään. Siihen tarvitaan yhteistyötä nuorten, kuntien nuorisotyöntekijöiden, järjestötoimijoiden, koulun toimijoiden, vanhempien ja monen muun välillä. Nuorisotyössä aktiiviset nuoret oppivat paljon hyödyllisiä asioita. Esimerkiksi digitaalisessa nuorisotyössä Nuortennetin toimittajina ja verkk@reina toimineista moni on kertonut tästä harrastuksesta olleen hyötyä ammatinvalinnassa ja digitaidoissa. Tukioppilaina toimineista moni on jatkanut opiskelijajärjestöihin, osa sosiaali- ja nuorisoalan töihin.

Tällä hetkellä nuorisotyön ammattilaisia huolettavat monet nuorten hyvinvointia uhkaavat asiat ja nuorisotyön rahoituksen vähenemiseen liittyvät riskit. Nuorisoalan järjestöjen kampanja #suomiilmannuorisotyötä on tuonut esiin paljon tietoa siitä, mitä kaikkea jäisi tekemättä, jos nuorisoalan työtä ei tehtäisi. Sote-järjestöissä tarjottavan avun puolesta otetaan kantaa tunnuksella #onneksionjoku. Toivomme, että nuorisotyön ja sosiaalialan järjestöjen tekemän työn merkitys ymmärretään ja huomioidaan budjettiriihessä ja järjestöjen resursoinnissa.

Kiitos ja tsemppiä nuorille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille! Kiitos nuorisotyön rahoittajille, jotka mahdollistavat aikuisten tuen nuorten vapaaehtoistoiminnalle, osallistumiselle ja osallisuuden kokemuksille. Hyvää nuorisotyön viikkoa!

Jenni Helenius

Jenni Helenius

Kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.