Siirry sisältöön

#olenkanssasi

Koululuokassa käy kuhina. Tunnin aikana on tarkoitus suunnitella luokan yhteistä retkeä. Muutamat jo heittelevät innokkaasti ideoitaan ja toisen ideasta lähtee syntymään lisää ideoita. Opettaja nyökyttelee hyväksyvästi. Osa istuu aivan hiljaa, seuraa keskustelua sivusta. Mohammed viittaa varovasti ja haluaa osallistua keskusteluun: ”Entä jos mentäis Heurekaan?”

Syntyy täydellinen hiljaisuus. Opettaja jatkaa nyökyttelyään, mutta kukaan oppilas ei jatka keskustelua. Joku nostaa kulmakarvojaan merkitsevästi. Keskustelu jatkuu aiemmasta aiheesta, aivan kuin Mohammedin kommenttia ei olisi ollutkaan. Tunnin päätteeksi yksi luokan oppilaista sihisee Mohammedin ohi mennessään: ”Kukaan ei kysynyt sulta mitään.”

Jokaisella on tarve tulla hyväksytyksi ja kuulua joukkoon. Ryhmän ulkopuolelle jääminen aiheuttaa yksinäisyyttä ja vahvaa ulkopuolisuuden tunneta. Syrjinnällä, loukkaavalla kohtelulla ja ryhmän ulkopuolelle jäämisen kokemuksilla on monia haitallisia vaikutuksia. Ulkopuolisuuden tunne voi ajaa myös hakemaan hyväksyntää tavalla, josta on haittaa niin lapselle kuin hänen ympärillään oleville ihmisille. Sen lisäksi syrjivä kohtelu luo turvatonta ja epäkunnioittavaa ilmapiiriä, joka voi heijastua koko yhteisöön.

Koulumaailmassa on äärimmäisen tärkeää, että koulun ilmapiiri on turvallinen ja siellä jokainen voi kokea olevansa hyväksytty ja osa kouluyhteisöä. Mutta miten näihin asioihin voi vaikuttaa?

Yksi tärkeä keino on kiinnittää runsaasti huomiota oppilaiden keskinäiseen tutustumiseen ja ryhmäytymiseen. Sillä tavoin madalletaan kynnystä toimia kaikkien kanssa. Ryhmäyttäymistä voi edistää erilaisilla harjoitteilla, oppilaiden jakamisella sekaryhmiin sekä luomalla tilanteita, jossa eri oppilaat ja ryhmät toimivat keskenään. Kun ryhmän jäsenet oppivat tuntemaan toisiaan, erilaiset ennakkoluulot ja stereotypiat hälventyvät.

Ryhmään kuulumisen tunne lisää ihmisten turvallisuuden ja arvostuksen tunnetta sekä vähentää eri väestöryhmien välistä vastakkainasettelua. Lisäksi turvallisessa ryhmässä uskaltaa osallistua, yrittää ja joskus erehtyäkin ilman, että pelkää tulevansa nolatuksi. Hyvä olo heijastuu myönteisesti niin yksittäisen lapsen käyttäytymiseen kuin koko ryhmään.

Oppilaiden tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja voidaan vahvistaa muun muassa erilaisten harjoitteiden avulla. Empatiataidot helpottavat sosiaalista kanssakäymistä ja auttavat tulemaan paremmin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Empatiaa vahvistamalla annetaan oppilaille välineitä eläytyä toisen ihmisen tilanteeseen. Erilaiset kuuntelu-, eläytymis- ja keskustelutaitojen harjoitukset tukevat niin empatiakyvn kuin sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittymistä.

Oppilaiden yhdenvertaisuus tai sen puuttuminen näkyvät koulun arjessa. Koko kouluyhteisön tulisi luoda yhteiset pelisäännöt syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämiselle. Miten kouluyhteisössä luodaan ilmapiiriä, jossa kaikki ovat hyväksyttyjä, kaikkia kuullaan ja kaikki voivat osallistua toimintaan? Miten koulussa suhtaudutaan eri taustoista tuleviin oppilaisiin tai erilaisuuteen? Miten koulussa puututaan syrjivään käyttäytymiseen? Koulu voi tietoisesti luoda ilmapiiriä, jossa tavoitteena on osallisuuden vahvistaminen, hyvinvoinnin tukeminen ja jokaisen vastuun korostaminen.

Opettajan asenteella ja syrjinnän vastaisella viestillä oppilaille on valtava merkitys. Avoin, keskusteleva ilmapiiri edesauttaa myönteisiin tavoitteisiin pääsemistä. Koulussa voidaan keskustella ihmisoikeuksista ja lastenoikeuksista, vähemmistöjen tai maahanmuuttajien kokemista haasteista sekä kiusaamisen, syrjinnän tai vihapuheen seurauksista.

Vietämme rasisminvastaista viikkoa 19.–25. maaliskuuta. Rasisminvastaisella viikolla huomio on rasismin ja syrjinnän ehkäisyssä. Jokaisella on vastuu omasta toiminnastaan, omista valinnoistaan ja asenteistaan. Miten sinä kohtelet toisia ihmisiä? Annatko omien ennakkoluulojesi hallita? Haastatko itseäsi katsomaan asioita toisen näkökulmasta? Puututko epäasialliseen käyttäytymiseen?

Huonoa kohtelua kokeneen kannalta on tärkeää, ettei jää tilanteeseen yksin. Kaikkein musertavinta on se, jos kukaan ei puolusta tai puutu. Kuka tahansa voi osoittaa pienillä eleillä, hymyllä, sanoilla tai viereen menemisellä, että välittää. Jokainen voi omalta osaltaan luoda yhdenvertaista, turvallista ja kaikille avointa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Jokainen tarvitsee lähelleen ihmisen, joka seisoo samalla puolella.

Mohammed painaa päänsä alas. Toisen oppilaan sanat uppoavat syvälle, taas kerran. Vierestä kuuluvat toisenlaiset sanat: ”Mun mielestä sun idea oli hyvä. En vaan saanut sitä äsken sanotuksi.” Mohammed nostaa päänsä. Silmissä kiiltää kyyneleet.

#olenkanssasi #jagärmeddig #imwithyou

Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on tarjolla materiaalia opettajille oppilaiden ryhmäyttämisen tukemiseen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen sekä yhdenvertaisuuden edistämiseen. MLL:lta voi tilata koulutuksia oppilaille näistä teemoista. Tarjolla on myös koulutuksia opettajille, jossa perehdytetään opettajia ryhmäyttäymisen hyötyihin ja käytännön harjoitteisiin.

Marja Snellman-Aittola

Marja Snellman-Aittola

Suunnittelija, kouluyhteistyö ja nuorisotoiminta

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös