Monikulttuurisuus ja kunnioittava kohtaaminen

Maahanmuuttajat

Maassamme asuu eri kulttuureista ja taustoista tulleita kansalaisia. Omasta kotimaasta toiseen maahan muutetaan monista eri syistä. Vieraaseen maahan voidaan muuttaa työn tai opiskelujen takia. Maahanmuuttajia tulee paljon myös turvapaikanhakijoina. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat henkilöitä, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua ja turvaa. Maahan tullessaan heidän tilanteensa selvitetään, täyttyvätkö heidän edellytyksensä saada maastamme suojelua vai ei. Usein kotimaasta lähteminen on ollut viimeinen vaihtoehto.

  • Turvapaikanhakijoilla on taustallaan omassa kotimaassaan epävakaat olosuhteet ja moni joutuu pelkäämään henkensä ja turvallisuutensa puolesta.
  • Vainon syynä voi olla esimerkiksi henkilön uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmän kuuluminen tai poliittiset mielipiteet.
  • Turvapaikanhakija voi saada pakolaisstatuksen, jos hänen edellytyksensä turvapaikansaamiselle täyttyvät. Tämän jälkeen pakolaiselle osoitetaan kunta, johon hänet siirretään asumaan.

Ennakkoluulot

Meillä jokaisella on ennakkoluuloja. Olennaista onkin, että omia ennakkoluulojaan pitää haastaa ja punnita.

  • Ennakkoluulot syntyvät usein siitä, kun emme tunne jonkin asian todellista laitaa, vaan joudumme olettamaan ja yleistämään.
  • Ennakkoluulot eivät useinkaan pidä paikkaansa. Ne voivat kuitenkin olla este tutustumiselle tai keskinäiselle luottamukselle.
  • Ennakkoluulot ovat haitallisia, mikäli ne vaikuttavat toisten kohtaamiseen tai kohteluun. Pahimmassa tapauksessa ennakkoluulot voivat johtaa syrjintään tai rasismiin.
  • Olennaisinta on se, miten omiin ennakkoluuloihin suhtautuu. Siksi onkin tärkeää tunnistaa omat ennakkoluulot. Asioista tulee kerätä tietoa ja tarvittaessa muuttaa omia asenteitaan.

Kaikilla ihmisillä on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi ilman pelkoa leimaamisesta tai lannistamisesta. Jokainen voi kiinnittää huomiota siihen, kuinka puhuu toisista ihmisistä. On tärkeää puhua siten, että luodaan me-henkeä, eikä tuoteta toiseutta käyttämällä syrjivää puhetapaa.

Rasismi

  • Rasismia on ihmisten tai ihmisryhmien asettaminen muita alempiarvoisempaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.
  • Rasismia on syrjintä ja ihmisryhmän huono kohtelu. Lisäksi rasismia on esimerkiksi pitää kokonaisia ihmisryhmiä rikollisina, laiskoina tai tyhminä.
  • Rasismin taustalla on usein pelkoa, tiedon puutetta ja vääriä käsityksiä.
  • Stereotyyppinen ajattelu, vahvat ennakkoluulot ja välinpitämättömyys voivat olla rasistisen käytöksen taustalla. Taustalla voi olla myös epäoikeudenmukaisuuden, ulkopuolisuuden, merkityksettömyyden ja joskus kiusaamisen kokemuksia ja tunteita.
  • Arjessa rasismi ilmenee loukkaavina tekoina: poissulkemisena, vihjailuna, nimittelynä, rasistisena vitsailuna, nöyryyttävänä suhtautumisena, halveksuntaa osoittavina ilmeinä, eleinä tai jopa väkivaltana. Rasismia voi olla myös yhteiskunnan rakenteissa, esimerkiksi työnhaun eri vaiheissa, viranomaisten tavassa kohdella ihmisiä tai asiakaspalvelutilanteissa.
  • Rasismi luo vihamielistä ja uhkaavaa ilmapiiriä sekä pelkoa, josta kärsivät kaikki. Pahimmillaan rasismi voi aiheuttaa nuoren syrjäytymistä ja heikentää menestymisen mahdollisuuksia. Rasistinen puhetapa aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta ja luo rasismin kohteena oleville ihmisryhmille tunnetta siitä, että ei kuulu joukkoon. Silloin maahanmuuttajanuoret saattavat ryhmäytyä vain keskenään tai haluavat erottautua omaksi porukakseen ja syntyy klikkiytymistä, johon on vaikeampaa vaikuttaa, mitä tiiviimmiksi porukat jakaantuvat.

Kotouttaminen

Pakolaisten kotouttamisella tarkoitetaan sitä, että maahanmuuttajaa ja hänen perhettään pyritään tukemaan siinä, että he voisivat oppia kieltä ja kulttuuria ja mahdollisuuksia rakentaa elämänsä uudelleen.

Uuteen kotimaahan sopeutuminen on tärkeää, jotta jatkossa voisi opiskella, tehdä töitä ja kokea kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa. Elämän perusasioiden, kuten sosiaalisten suhteiden, ystävien ja tuen saaminen auttaa uutta yhteisön jäsentä. Harrastusmahdollisuudet ja yhteenkuuluvuuden tunne rakentavat uskoa tulevaisuuteen ja kykyyn orientoitua eteenpäin.

Itsessään muutto uuteen maahan on iso stressitekijä. Pakolaisina maahan tulleilla voi olla myös takanaan suuria menetyksiä, traumaattisia kokemuksia ja surua. Pakolaisella on usein monia hyvinvointia ja mielenterveyttä kuormittavia asioita käsiteltävänään. Toivo ja optimismi ovat tärkeitä uuden elämän rakentamisessa. Hyvän kotoutumisen edellytyksenä on toivo paremmasta tulevaisuudesta.

Opettajilla ja muilla koulun aikuisilla on tärkeä rooli siinä, että jokainen voi kokea kouluyhteisön turvalliseksi ja itsensä tervetulleeksi. Erityisesti ulkomailta Suomeen saapuneet eivät osaa useinkaan kieltä eivätkä tunne suomalaisia tapoja ja tottumuksia. Tämä vaatii kouluyhteisöltä erityistä huomiota, positiivista erityiskohtelua.

  • Kouluyhteisössä tulisi sitoutua vahvasti kunnioittavaan kohtaamiseen ja jokaisen yhdenvertaiseen kohteluun erilaisista mielipiteistä huolimatta.
  • Ennakkoluuloja ja erilaisia mielipiteitä voi olla, mutta niitä on tärkeää pohtia. Omat asenteet eivät saa vaikuttaa oppilaiden kohteluun ja kohtaamiseen.
  • Kouluyhteisössä täytyy käydä avointa keskustelua maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen liittyvistä kysymyksistä sekä pohtia omia asenteita. Vasta sitten voidaan luoda koulun yhteiset toimintatavat yhdenvertaisuuden edistämiselle ja esimerkiksi rasistisiin kommentteihin tai käyttäytymiseen puuttumiseksi.
  • Tiedon hankinta ja toiseen asemaan asettuminen ovat tärkeitä työkaluja kaikille.

Koulun arjessa yhdenvertaisuutta voidaan edistää mahdollistamalla kohtaamisia ja ystävystymistä, hyvien suhteiden luomista ja jokaisen oman kulttuuri-identiteetin arvostamista. Opettajat ja muut aikuiset voivat olla vaikuttamassa siihen, että monikulttuurisuudesta tulee koulun rikkaus ja voimavara.

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät