Pettymysten vuosi on ollut raskas – kuinka tästä eteenpäin?

Koronapandemia on kestänyt pian vuoden ja tällä viikolla kuultiin jälleen uusista rajoituksista viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Kotielämästä, rajoituksista ja maskeista on tullut osa arkeaMyös yksinäisyydestä, pahasta olosta ja seinien kaatumisesta päälle on tullut monessa kodissa arkea. Väkivalta, riidatpäihteiden käyttö ja alakuloisuus ovat lisääntyneet monessa perheessä. 

Tämä tilanne on poikkeuksellisen raskas monestakin syystä. Koska emme tiedä, kauanko poikkeusolot vielä kestävät tai miten rajoitukset sekä suositukset vielä muuttuvat, on tulevaisuutta mahdotonta suunnitella. On keskityttävä tähän hetkeen. 

Koronapandemia osoittiettei elämää voi hallita 

Vauvavuosi ja pienten lasten vanhemmuus on erityistä aikaa niin vanhemmalle kuin lapsillekin. Siihen kuuluu monenlaisia toiveita ja haaveita. Vallitseva tilanne on hyvin epäreilu ja kohtuuton erityisesti vauvojen ja pienten lasten perheille, joissa rakennetaan elämää uuden perheenjäsenen kanssa. On luonnollista ja luvallista surra, että unelmat vauvatreffeistä, muskareista ja sukulaisten tapaamisista pyyhkiytyvät ja vaihtuvat eristykseen ja kotona sinnittelyyn. Juuri siinä vaiheessa perhe-elämää, kun tarve avulle olisi ehkä kaikkein suurin.

Olemme erilaisia siinä, kuinka nopeasti sopeudumme uuteen tilanteeseen. Osa perheistä on nauttinut elämän rauhoittumisesta, turhien menojen vähenemisestä ja hitaammasta elämäntahdista. Erilaisen elämäntilanteen lisäksi vanhempien oma luonnekin vaikuttaa: introverttien voi olla helpompi nauttia perhe- ja kotikeskeisestä elämästä kuin sosiaalisempien. Myös lasten on usein helpompi sopeutua meitä aikuisia nopeammin muutoksiin.

Tilanne on hyvin ristiriitainen

Koronaviruksen vuoksi on tärkeä pysyä kotona. Kuitenkin tiedetään, että on täysin ihmisen luonteen vastaista pysytellä eristyksissä muista ihmisistä. Erityisesti pienten lasten kasvattamisessa on aina tarvittu sukulaisten, ystävien, tuttavien ja lähiympäristön tukea. Korona on tasa-arvoistanut käänteisesti viedessään isovanhemmat niiltäkin perheiltä, joilla he olisivat olleet normaalisti auttavina käsinä. Lähes kaikki joutuvat selviämään nyt enemmän tai vähemmän yksin. Kotona pysyminen estää viruksen leviämistä mutta lisää yksinäisyyttä. 

Kuinka tästä kaikesta voi selvitä?

Vaikka pandemiatilanne on täysin poikkeuksellinen, on moni elänyt pikkulapsiarkea haastavissa oloissa jo ennen koronaavirusta. Joka vuosi lapsia syntyy kriisien keskelle: perheissä sattuu odottamattomia asioita, jotka pyyhkivät altaan vanhempien suunnitelmat.

Vanhempia sairastuu vakavasti. Isovanhempia kuolee. Lapsia saa vakavan diagnoosin. Vanhemmat eroavat. Perheiden talous romahtaa. Lapsuutta eletään jatkuvasti myös sairaaloissa, muuttolaatikoiden keskellä, sijaiskodeissa tai surevien aikuisten ympärillä.

Kun epäoikeudenmukaisia ja epäreiluja asioita tapahtuu, on vaarana se, että alkaa kyynistyä. Jos kielteisiä tunteita ei saa purettua, voi epäreiluuden tunne kääntyä syväksi katkeruudeksi, joka voi välittyä herkästi lapsille. Katkeruudesta ja pettymyksistä voi joskus olla vaikea päästää irti. 

Haastavat olot eivät ole riski lapsen kehitykselle, jos lapsella on lähellään aikuisia, jotka jaksavat leikkiä, nauraa tai olla kiinnostuneita lapsen kokemuksista. Lapsi muistaa aikuisen läsnäolon, sylin ja turvan, vaikka olosuhteet ovat mitä ovat. Jos aikuinen löytää toivoa ja ilon pilkahduksia pienistä hetkistä, kokee lapsikin sen, että elämä ja arki tässä hetkessä on hyvää ja arvokasta.  

Kuinka pettymyksistä ja ahdistuksesta voi päästä eteenpäin?

  • Anna itsellesi lupa tuntea pettymyksen, surun, alakulon ja kiukun tunteita. Tunteita voi purkaa esimerkiksi puhumalla, kirjoittamalla, tai purkamalla niitä fyysisesti, esimerkiksi urheilemalla. Vaikeiden tunteiden hyväksyminen ja läpieläminen voi vapauttaa mieleen tilaa myönteisille asioille.
  • Älä vertaile tilannettasi muihin. Jokaisella perheellä on erilaiset lähtökohdat selvitä. On täysin inhimillistä olla väsynyt, vaikka ystävät, tuttavat tai sukulaiset tuntuisivat jaksavan paremmin.
  • Juttele koronaan liittyvistä vaikeista tunteista luotettavien läheistesi kanssa tai hae apua esimerkiksi MLL:n puhelin- ja nettipalveluista, neuvolasta tai perheneuvolasta.  On viisasta hakea ajoissa apua ja sanoa ääneen, että on väsynyt, eikä selviä yksin.
  • Mieti, mitkä kaikki asiat sujuvat perheelläsi hyvin. Mistä arvelet lapsesi nauttivan poikkeusaikana? Entä sinä itse? Miten näitä asioita voi vaalia?
  • Tee asioita, joista itse nautit ja ota lapset siihen mukaan. Se voi olla jalkapallon pelaamista, painimista, pihatöitä, käsitöitä, laulamista tai kokkailua. Oletko koskaan huomannut olevasi hyväntuulisempi silloin, kun teet lapsen kanssa lempiasioitasi?
  • Varaa joka päivä itsellesi pieniä hetkiä, jolloin vietät täysin omaa aikaa. Oma aika voi olla musiikin kuuntelua, sarjojen katsomista, kirjojen lukemista tai podcastien kuuntelua. Myös aikuiset tarvitsevat mielikuvitusmaailmoja, joihin voi välillä paeta. Jos sinulla on puoliso, oma aika voi olla yhteistä parisuhdeaikaa. Poikkeusaikana on välttämätöntä ladata säännöllisesti omia akkuja.
  • Lähde ulos. Ulkoilu ja liikunta piristää mieltä ja tekee keholle hyvää. Luonnossa ja metsässä liikkuminen yksin, lasten, puolison, naapurien tai lemmikkien kanssa rauhoittaa sekä aikuisia että lapsia ja voi helpottaa iltahulinoissa.
  • Lähetä tuttavallesi viesti, soita tai ehdota videopuhelua. Kuulumisten kysyminen tuntuu usein hyvältä ja kokemusten jakaminen antaa voimia kummallekin.
  • Mieti, miten voit ylläpitää toivoa. Kuulostele, millaiset hetket ja asiat saavat sinut luottavaisemmaksi? Entä lapsen? Hakeudu sellaisten asioiden pariin, joissa sekä sinun että lapsesi olo on toiveikas.
Eeva Oksanen

Eeva Oksanen

Vanhempainryhmätoiminnan suunnittelija

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.