Pienimmän ääni hukkuu alkoholikeskustelussa

Alkoholilain kokonaisuudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn, mikä herättänee taas vilkasta keskustelua julkisuudessa. On helppo arvata, että puheenvuoroissa korostuvat yksilön vapaus tehdä omia valintoja ja yhteiskunnan huoli väestön terveydestä.

Aikuisten keskittyessä eipäs-juupas-väittelyynsä lasten ja nuorten ääni jää yleensä kuulematta. Alkoholilain valmistelussakin arviointi sen vaikutuksista lapsiin jäi ylimalkaiseksi. Kaikkein vähiten huomioiduksi tulevat äänettömät, vielä syntymättömät lapset, vaikka juuri heille alkoholi voi aiheuttaa elinikäisen vamman.

Raskauden aikainen alkoholin käyttö on yksi suurimmista kehitysvammaisuutta aiheuttavista tekijöistä länsimaissa. Se on myös ainoa, joka olisi täysin estettävissä.

Alkoholista johtuvia sikiövaurioita kuvataan termillä FASD (fetal alcohol spectrum disorders). Alkoholi aiheuttaa muun muassa kasvuhäiriöitä, älyllisen ja kielellisen kehityksen viivästymiä, kehitysvammoja ja psyykkisiä oireita. Lievimpiä vaurioita ovat puheen, tarkkaavaisuuden, keskittymiskyvyn ja sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat.

Suomessa syntyy vuosittain 600–3000 vauvaa, jotka ovat saaneet sikiöaikana jonkinasteisen alkoholivaurion. Määrä voi olla isompikin, sillä oireiden monimuotoisuuden takia FASD-diagnoosin tekeminen on vaikeaa.

Monelle on yllätys, että alkoholivaurioita ei synny vain hyvin runsaan tai jatkuvan alkoholin käytön seurauksena, vaan vaurio voi aiheutua myös satunnaiskäytöstä tai melko vähäisistä kerta-annoksista. Euroopan maista FASD-lapsia syntyy eniten viinimaissa kuten Ranskassa, Kroatiassa ja Italiassa.

Sikiön aivot kehittyvät koko raskauden ajan eikä varmaa tietoa siitä, mikä määrä alkoholia ja missä raskauden vaiheessa tuottaa vaurioita, ole olemassa. Siksi suositus on välttää alkoholia koko raskauden ajan.

Miksi äidit eivät sitten vaan lopeta juomista raskaaksi tullessaan? Valtaosa lopettaakin, osa jo lasta suunniteltaessa. Onneksi yhä useammin myös tulevan äidin puoliso vähentää odotusvaiheessa omaa alkoholin käyttöään.

Aina juomisen lopettaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Jos elimistö on tottunut runsaaseen alkoholin käyttöön, sopeutuminen raittiuteen ei välttämättä onnistukaan heti. Myös pinttyneitä tapoja voi olla yllättävän vaikea muuttaa, etenkin kun niihin liittyy mielihyvää.

Äitiä auttaa, jos ympärillä on ihmisiä, jotka ymmärtävät raskausajan ainutlaatuisuuden ja tukevat päihteettömyyttä. Sen sijaan että epäilee tai vähättelee riskejä, lähipiiri voi ymmärtää ja helpottaa odottajan alkoholittomia valintoja.

Lähiympäristön, mutta myös koko yhteiskunnan suhtautumisella alkoholiin on iso merkitys lasta odottaville perheille. Mitä helpommin alkoholia on saatavilla, mitä laajemmin se kuuluu jokapäiväiseen arkeen ja mitä alkoholimyönteisempi kulttuurimme on, sitä suurempi riski se on syntymättömille.

Kansainvälistä FASD-päivää vietetään vuosittain 9. syyskuuta.

Liisa Partio

Liisa Partio

johtava asiantuntija,  kansalaisyhteiskunta- ja hyvinvointipolitiikka  

Aiheeseen liittyvät

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.