Toivoa tulee rakentaa entistä vahvemmin

Jokainen äitienpäivä on erityinen, ja tämä äitienpäivä on erityisen erityinen. Parin vuoden tauon jälkeen voimme taas yhdessä juhlistaa äitienpäivää ja kaikkia maailman äitejä.

Äidiksi voi ryhtyä monella tavalla ja monesta lähtökohdasta. Monella eri tavalla voi myös toteuttaa äitiyttä, ja tämän päivän eräs tarkoitus on paitsi kiittää, myös nostaa esille äitiyden monimuotoisia tarinoita. Silti epäilen, että jokainen teistä ajattelee olevansa ihan tavallinen äiti. Äitinä harvoin tavoitellaan mitään erityistä palkintoa. Äidit toivovat vain, että lapsi tai lapset olisivat hyvinvoivia ja löytäisivät oman tiensä tässä monimutkaisessa maailmassa.

Äitienpäivän kauneutta häiritsee tietoisuus vallitsevasta maailmantilanteesta, joka vääjäämättä tulee mieleen myös äitienpäivänä. Ajattelemme niitä ihmisiä, jotka kärsivät sodan kauhuista.  Mistä löytäisimme toivoa, ja miten voimme välittää sitä lapsillemme?

Maailman samanaikainen kauneus ja kauheus vaativat mielen sisäistä työstämistä, ja se työstäminen on velvollisuutemme. Velvollisuutemme on puolustaa hyvää, tehdä hyvää, olla rohkeita – se kuuluu sivistykseen.

Velvollisuutemme on ylläpitää turvallista ja rauhallista arkea lapsille ja nuorille. Sitä teemme, kun rakennamme palkitsevia ja odottamisen arvoisia asioita lapsille, joiden aikakäsitys on eri, kuin meidän aikuisten. Viikonlopun mukava retki tai yhteinen elokuvailta ylläpitää myönteistä ilmapiiriä, joka puolestaan kasvattaa toiveikkuutta.

Puolustamalla ihmisarvoa ja demokratiaa luomme toivoa tulevaisuuteen. Toiveikkuutta vahvistaa ajatus siitä, että tulevaisuus ei ole siellä jossakin meitä odottamassa, vaan olemme mukana luomassa sitä ja vaikuttamassa siihen. Toivo on tahdon ilmaisu, ei passiivinen olotila. Se ei synny siitä, että arvioimme, mikä on mahdollista ja todennäköistä, koska mahdoton ja epätodennäköinen voi tapahtua.

Erityisen tärkeää on ylläpitää ja luoda tulevaisuuden toivoa lapsille ja nuorille. Sitä rakennetaan jäsentämällä tietoa ymmärrettäväksi yhdessä lasten ja nuorten kanssa, keskustelemalla rauhallisesti ja turvallisesti, kuulostelemalla lapsen ajatuksia. Ahdistus helpottuu, kun toivo liitetään toimintaan; siihen, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä, on se sitten rahallinen tuki tai oma toiminta.

Kolmas elementti, joka tutkitusti liittyy toivoon, on luottamus. Tiedämme että liikkeellä on vastavoimia, jotka pyrkivät murentamaan luottamuksen pääomaa, yhteiskunnan turvallisuutta ja rauhaa. Lasten ja nuorten kanssa on hyvä keskustella myös tästä asiasta, ja osoittaa se tosiasia, että Suomessa kansa voi luottaa siihen, että eduskunta, hallitus ja tasavallan presidentti toimii Suomen, demokratian ja ihmiskunnan hyväksi. Se on paljon. Se riittää.

Ajattelen, että äitiyden ja vanhemmuuden merkitystä lapsen hyvinvoinnin ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta ei voi korostaa liikaa.  Huolehdimme tulevaisuudesta parhaiten huolehtimalla lapsista ja nuorista.

Aurinkoista ja onnellista äitienpäivää!

Mirjam Kalland
puheenjohtaja
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Blogi on lyhennelmä Mirjam Kallandin puheesta äitienpäiväjuhlatilaisuudessa 8.5.2022 Säätytalolla Helsingissä.

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Mirjam Kalland

Mirjam Kalland

MLL:n puheenjohtaja, varhaiskasvatuksen professori

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.