Yhteisöllinen ilmapiiri ei synny itsestään– MLL:n tukioppilastoimintaa jo 50 vuotta!

Jokainen muistaa varmasti sen jännityksen, kun astui ensimmäisen kerran uuteen luokkaan. Tuntui, että luokan muut oppilaat näyttivät jo tutustuneen toisiinsa ja keskustelivat toistensa kanssa luontevasti. Jännitti, eikä tiennyt minne istua. Päässä laukkasi ajatuksia: saankohan kavereita tai uskallanko olla oma itseni.

Nuorille koulun merkitys syntyy pitkälti ystävistä ja kavereista. Kouluarjessa on paljon tilanteita, joissa oppilas saattaa tuntea olonsa ulkopuoliseksi. Joku viettää aina välituntinsa yksin tai jollekin oppilaalle ei koskaan tunnu löytyvän paria.

MLL:n hyvinvointikyselyn (2020) mukaan oppilaat haluavat vaikuttaa itse koulun ilmapiiriin lisäämällä yhteisöllisyyttä ja yksin olevien huomioimista pidetään tärkeänä. Hyvän ilmapiirin kannalta on merkittävää, että oppilaat itse vaikuttavat ja aktiivisesti rakentavat sitä. Suomen kouluissa tätä on toteutettu tukioppilastoiminnalla jo mahtavat 50 vuotta!

Ystävyyssuhteet itävät ja kaveritaidot kehittyvät arjen pienissä kohtaamisissa

Tukioppilailla on tärkeä rooli ennaltaehkäistä ongelmia kouluyhteisössä ja olla mukana luomassa myönteistä koulukulttuuria. Usein lukuvuoden alkaessa kouluissa järjestetään ryhmäytymis- ja tutustumispäiviä, joissa leikitään ja opitaan tuntemaan toisia. Tutustumisen mielekkyyttä lisääkin se, jos vertaiset, eli koulun tukioppilaat ovat järjestämässä tutustumiseen sopivaa toimintaa ja ryhmäyttävät oppilaita.

Hyvän ilmapiirin tunnistaa siitä, että oppilailla on tunne kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi tulemisesta. Kun kohdataan jokainen yhteisön jäsen kunnioittavasti ja tasavertaisesti, mallinnetaan toivottua käytöstä. Tukioppilaat edistävät tällaista käytöstä omalla esimerkillään koulun arjessa. Heitä kannustetaan huomioimaan yksinäisiltä vaikuttavia ja levittämään ”kaikki mukaan” -asennetta.

Tukioppilaat järjestävät myös oppilaiden toiveiden mukaista toimintaa ja ottavat oppilaat mukaan ideoimaan ja tekemään itse. Yhteisen tekemisen äärellä tutustutaan, ja kynnys esimerkiksi kiusata tai kohdella toista huonosti kasvaa korkeammaksi. Jokainen on vastuussa ilmapiiristä, jossa kaikki viihtyvät!

Tukioppilastoiminta on muutakin kuin leikkejä tai ryhmäyttämistä

Tukioppilastoiminta tuli Suomeen MLL:n toimesta vuonna 1972. Sen alkuperäinen tavoite oli tehdä päihdevalistusta nuorilta nuorille, koska tutkimuksetkin tukivat sitä, että vertaisen sanalla ja esimerkillä on vaikutusta. Näin se on myös edelleen – sillä on vaikutusta.

Päihdevalistus on kuitenkin jäänyt taka-alalle, ja toiminnan painotus on siirtynyt tässä hetkessä nuoria puhuttaviin aiheisiin, kuten yksinäisyyden torjumiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn.  MLL on kehittänyt yhteistyössä koulujen kanssa jo useita vuosia kiusaamisen vastaista työtään ja kirkastanut myös tukioppilaiden roolia siinä. Vuosittain noin 11 000 tukioppilasta tekee monipuolista hyvinvointityötä, jossa nuorten oma panos on keskeistä.

Blogin ovat kirjoittaneet MLL:n suunnittelijat Elina Rautiainen ja Anna-Kaisa Hiedanniemi.

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Elina Rautiainen

Elina Rautiainen

suunnittelija, Koulurauha-ohjelma ja Uudenmaan tukioppilastoiminta

Anna-Kaisa Hiedanniemi

Anna-Kaisa Hiedanniemi

suunnittelija

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.