Vajaan prosenttiyksikön vahvempaa – onko väliä?

Alkoholilain uudistuksen käsittelyn piti siirtyä yli kesän, mutta siitä syntyikin yllättäen juhannusviikolla sopu. Uudistus on osa norminpurkutalkoita, joten myynnin rajoituksia poistetaan. Vähittäiskaupassa myydään jatkossa vahvempia juomia. Saatavuus kasvaa huomattavasti, kun myyntipaikkojen määrä moninkertaistuu ja myyntiajat pitenevät.

Tuskin mikään herättää Suomessa niin paljon tunteikasta keskustelua kuin alkoholi. Keskustelusta voisi päätellä, että uudistus on kansan enemmistön vahva tahto vähentää turhaa holhousta. Kyse taitaa kuitenkin olla äänekkäästä vähemmistöstä, sillä ainakin 2016 tehdyn mielipidekyselyn mukaan valtaosa, 58 % suomalaisista, pitää nykyistä alkoholipolitiikkaa sopivana tai toivoisi sen tiukentamista.

Muutos juomien vahvuudessa 4,7:stä 5,5:een prosenttiin ei tunnu kummoiselta. THL:n asiantuntijoiden arvio kuitenkin on, että kun vahvempia juomia on helposti tarjolla, kokonaiskulutus kasvaa, tässä tapauksessa kuudella prosentilla.

Kulutuksen lisääntyminen näkyy nopeasti kansanterveydessä. Jo kuuden prosentin kasvu tarkoittaa 145 alkoholiperäisen kuoleman ja varovaisesti arvioituna ainakin 1 500 sairaalahoitojakson vuosittaista lisäystä. Tämä kaikki on päättäjien tiedossa, mutta silti uudistus halutaan toteuttaa.

Alaikäisten nuorten alkoholinkulutus on ollut koko 2000-luvun ajan laskussa. Tätä hyvää kehitystä halutaan horjuttaa tuomalla kauppoihin limuviinat, jotka kansainvälisen kokemuksen mukaan ovat olleet erityisesti nuorten mieleen.

Ei voi kuin ihmetellä, että lakimuutosta viedään läpi, vaikka se on ristiriidassa sekä sote-uudistuksen säästötavoitteiden, hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspoliittisen tavoitteiden, että perustuslain kanssa. Perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä ja tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Lakimuutoksesta annetuissa lausunnoissa suurimpana puutteena tulikin esiin, että lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on (taas kerran) jäänyt tekemättä, vaikka se on kirjattu Sipilän hallituksen ohjelmaan.

On selvää, että lasten kannalta uudistus on huono asia. Juominen on ”kotiutunut” eli tullut osaksi perheiden arkea. Joka kymmenes suomalaislapsi varttuu jo nyt perheessä jossa vanhempien päihteidenkäyttö aiheuttaa lapsille eriasteisia haittoja.

Lapselle vanhempien runsas alkoholin käyttö tarkoittaa usein epävarmuutta ja huolta vanhemmasta, levottomuutta, riitoja ja arvaamatonta käytöstä, arkirutiinien puutetta sekä salailua ja häpeää. Ongelmat kotona heijastuvat kouluun, harrastuksiin ja kaveripiiriin. Pahinta on, että alkoholin haitoista kärsivät lapset jäävät yksin, sillä lapset eivät läheskään aina tiedä kenelle voisivat huoliaan purkaa. Tavallista on myös, että lapsi häpeää eikä kerro kenellekään.

Alkoholilain uudistus kertoo paljon tämän hetken päättäjien arvoista. Kun puntarissa on lapsen hyvinvointi ja aikuisen mielihyvä tai kansalaisten terveys ja joidenkin yritysten etu, vaaka kallistuu aikuisten ja bisneksen puolelle.

Uudistuksen yhteydessä on puhuttu jopa omantunnon kysymyksestä. Joka tapauksessa kyseessä on tietoinen päätös heikentää hyvinvointia ja myös lasten oikeutta huolenpitoon ja hyvään elämään.

Liisa Partio

Liisa Partio

Viestintä- ja varainhankintajohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.