Järjestöt ovat hyvinvointialueen tärkeitä kumppaneita

Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ja sen kehittämisessä. Kansalaisjärjestöt edistävät ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Ne organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, tuottavat ihmislähtöisiä palveluita sekä vaikuttavat yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä haasteistaan ilman järjestöjä ja niiden toimintaa. Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita niin hyvinvointialueille kuin kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöjen työ vahvistaa ihmisten ja perheiden hyvinvointia, osallisuutta ja luottamusta sekä ehkäisee ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä.

Toimenpiteet hyvinvointialueella

  • Hyvinvointialuestrategiassa linjataan, miten järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta ja ehkäisevä toiminta nivotaan osaksi sote-keskuksien toimintaa.
  • Hyvinvointialueen kumppanuudesta ja yhteistyörakenteesta järjestöjen kanssa sovitaan hyvinvointialuestrategiassa.
  • Hyvinvointialueille nimetään järjestökoordinaattori, joka vastaa järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
  • Järjestöjen mukanaolo perhekeskustoiminnassa varmistetaan toimivalla koordinaatiolla, järjestöjen edustuksella perheiden tukea ja palveluita linjaavissa perhekeskusverkostoissa ja -työryhmissä sekä yhteistyösopimuksilla.
  • Hyvinvointialue turvaa pienten ja keskisuurten tuottajien mahdollisuudet tarjota palveluitaan. Tämä edellyttää, että hyvinvointialueilla linjataan hankintojen osittamisesta.
  • Palveluseteleitä hyödynnetään nykyistä enemmän palveluiden saatavuuden ja pienten palveluntuottajien toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi.   

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Aiheeseen liittyvät