Lapsi- ja perhejärjestöjen maakuntavaaliohjelma

Vuoden 2020 alusta alkaen maakunta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden alueellaan. Kunnat hoitavat edelleen myös monia lasten oikeuksien toteutumisen kannalta olennaisia tehtäviä, kuten koulua ja varhaiskasvatusta. Palveluiden käyttäjien kannalta hallinto on toissijaista. Jotta lasten ja perheiden arki toimii, on tarvittavia palveluita oltava helposti saatavilla ja niiden on toimittava saumattomasti yhteen. Eriytyvä hallinto ei saa pirstaloida lasten ja perheiden palveluita.

Uusien maakuntapäättäjien tulee huolehtia jokaisen lapsen hyvinvoinnista alueellaan koko vaalikauden ajan. Lapselle palvelut ja rakenteet ovat ihmisiä. Työtekijöillä, niin lastensuojelussa kuin muissakin lasten palveluissa, on oltava riittävästi aikaa todella kohdata lapsi, eikä työntekijöiden vaihtuvuus saa haitata lapsen tilannetta. Erityisesti on turvattava haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten vammaisten tai maahanmuuttajataustaisten lasten palvelut.

Maakuntien on huolehdittava, että järjestöjen tarjoamat, räätälöidyt ja asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut ovat mukana maakuntien rakenteissa. Maakunnan tulee osata ennakoida ja tunnistaa oman alueensa lasten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä sekä reagoida niihin. Sen on oltava korvat auki ja kuunneltava lapsia ja nuoria. Osallisuus ei toteudu itsestään. Rakenteilla, resursseilla ja aikuisten asenteilla on ratkaiseva merkitys. Jokaisen lapsen ja nuoren on voitava vaikuttaa maakunnassa itseensä ja elinympäristöönsä vaikuttavissa asioissa.

1. Sijoittaa tulevaisuuteensa toteuttamalla lapsivaikutusten arvioinnin kaikessa päätöksenteossaan. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi ovat mukana maakuntastrategiassa ja maakunnan palvelulupauksessa. Niiden avulla maakunta ennakoi tulevia palvelutarpeita, varmistaa lapsen oikeuksien toteutumisen, seuraa päätösten vaikutuksia lapsiin ja välttää virhearviointeja lapsipolitiikassa. Vain katsomalla pidemmälle tulevaisuuteen maakunta voi taata sen hyvän tulevaisuuden, jonka jokainen lapsi ansaitsee.
2. Huolehtii sekä ennaltaehkäisevien että korjaavien lastensuojelupalveluiden laadusta ja resursseista. Lasten ja nuorten palveluiden resursseista ja laadusta ei nipistetä. Maakunnassa on laadukkaita palveluita, jotka sekä ehkäisevät lasten ja perheiden ongelmia että antavat apua ja tukea tiukan paikan tullen. Maakunta hankkii ostopalvelunsa laatu edellä, ei koskaan lasten hyvinvoinnista leikaten, sekä varmistaa myös järjestöjen tarjoaman tuen jatkuvuuden.
3. Kokoaa lasten ja perheiden palvelut, tuen ja toiminnan perhekeskukseen yhden luukun taakse. Perhekeskus tuo yhteen maakunnan, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut siten, että jokainen lapsi ja perhe saa sieltä helposti tarvitsemansa tuen ja avun läheltä. Se tarjoaa myös avoimen kohtaamispaikan, joka tukee yhteisöllisyyttä ja vahvistaa perheiden hyvinvointia.
4. Perustaa maakunnallisen lapsiasiavaltuutetun toimen. Maakunnallinen lapsiasiavaltuutettu huolehtii, että lapset ja nuoret saavat maakunnassa ja sen päätöksenteossa äänensä kuuluviin ja heidän oikeutensa toteutuvat. Hän edistää lapsivaikutusten arviointia ja välittää lasten ja nuorten näkemyksiä mukaan päätöksentekoon.

Lapsista huolehtiminen on paras mahdollinen investointi maakunnan tulevaisuuteen.

Mukana kampanjassa: Lastensuojelun Keskusliitto, Barnavårdsföreningen, Ensi- ja turvakotien liitto, Hope ry, Icehearts, Kehitysvammaliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaliitto, Nuori Kirkko, Nuorten Ystävät, Parasta Lapsille, Pelastakaa Lapset, Pesäpuu, Pienperheyhdistys, SOS-Lapsikylä, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Suomen Vanhempainliitto, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt, Väestöliitto, WAU, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto, Yhteiset Lapsemme