MLL kannattaa rikoslain seksuaalirikoksia koskevien säännösten uudistamista

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 18.3.2014

Eduskunnan lakivaliokunnalle

Hallituksen esitys (HE 216/2013 vp) eduskunnalle laiksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) kannattaa hallituksen esitykseen sisältyviä ehdotuksia rikoslain seksuaalirikoksia koskevien säännösten muuttamisesta. Esitetyt muutokset korostavat ruumiillisen koskemattomuuden ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden merkitystä sekä näiden rikosten vahingollisuutta uhreille.

Erityisen tärkeinä MLL pitää, että törkeänä raiskauksena rangaistaisiin jatkossa raiskauksista, joissa kohteena on kahdeksaatoista vuotta nuorempi lapsi ja että rikoslakiin sisällytettäisiin rangaistussäännös seksuaalisesta häirinnästä. Nämä molemmat säännökset ovat tärkeitä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjunnassa ja siihen puuttumisessa.

MLL huomauttaa, että rikoslain seksuaalirikoksia koskevien säännösten uudistamisen täytäntöönpano vaatii jonkin verran lisää voimavaroja. On huolestuttavaa, että poliisin, syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten ja Rikosseuraamuslaitoksen voimavaroja leikataan, mikä vaarantaa lakiuudistuksen täytäntöönpanoa.

MLL korostaa myös toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen merkitystä seksuaalirikosten ehkäisemisessä ja niiden kohteeksi joutuneiden uhrien auttamisessa. MLL toivoo lakivaliokunnan kiinnittävän huomiota näihin voimavarakysymyksiin. Ei ole riittävää, että vain lakipykäliä uudistetaan. Uudistusten ja niiden taustalla olevien tavoitteiden tulee myös käytännössä toteutua.

Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjunnassa kansainvälisistä oikeudellisesti veloittavista yleissopimuksista erityisen merkittäviä ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan neuvoston yleissopimus, joka koskee lasten suojelemista seksuaaliselta riistolta ja seksuaalisen hyväksikäytön vastustamista. Näiden sopimusten määräykset tulee ottaa huomioon sekä lainsäädännössä että muissa lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjuntaa koskevissa toimissa.

Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta vahingoittaa vakavasti lapsen kehitystä ja hyvinvointia. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota ryhtymään toimiin lasten suojelemiseksi seksuaaliselta väkivallalta.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 19 artiklassa edellytetään, että sopimusvaltio ryhtyy kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä, mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsen oikeuksien sopimuksen 34 artiklan mukaan sopimusvaltion tulee suojella lasta kaikilta seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön muodoilta.

Seksuaalisen väkivallan torjunnassa tulee huomioida myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleisperiaatetta, jotka ovat syrjimättömyys (2 artikla), lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla), lapsen oikeus elämään ja kehitykseen (6 artikla) ja lapsen näkemysten kunnioittaminen (12 artikla).

Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjunnassa on tärkeä myös lapsen oikeuksien sopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuva eriasteinen seksuaalinen väkivalta on Suomessa yleistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 toteuttaman Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä 20 % ja pojista 9 % oli kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tytöistä 23 % ja pojista 6 % oli kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tytöistä 33 % ja pojista 11 % oli kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa vastaanotettiin vuonna 2013 yhteensä 26 079 puhelua. Näistä 171 puhelussa soittaja halusi keskustella päivystäjän kanssa seksuaalisesta ahdistelusta ja hyväksikäytöstä. Osa halusi lisää tietoa ja kysyi esimerkiksi, mikä on raiskaus. Lapset ja nuoret kertoivat myös siitä, että heitä oli seksuaalisesti ahdisteltu tai hyväksikäytetty. Ahdistelua oli koettu muun muassa koulussa tai juhlissa, joissa joku oli puristellut, hipelöinyt ja yrittänyt koskea väkisin. Osa soittajista kertoi aikuisen tekemästä raiskauksesta.

Lasten ja nuorten puhelimeen otti yhteyttä myös alaikäisiä tyttöjä, jotka olivat tutustuneet netin kautta aikuisiin miehiin ja joutuneet heidän hyväksikäyttämikseen. Moni ei ollut kertonut tapahtuneesta kenellekään ja häpesi sitä. Lapset pelkäsivät kertomisen seurauksia. Tyypillistä oli, että hyväksikäyttäjä oli uhkaillut ja manipuloinut lasta tai nuorta uskomaan, että tapahtunut olisi jollakin tavalla hänen syynsä. Lapset ja nuoret kertoivat myös henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, jota joku aikuinen oli kohdistanut heihin.

MLL toteaa, että rikoslain seksuaalirikoksia koskevat säännökset ovat välttämätön perusta lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjunnassa ja siihen puuttumisessa. MLL korostaa, että tämän lisäksi tarvitaan paljon muitakin julkisen vallan toimia lasten ja nuorten suojelemiseksi seksuaaliselta väkivallalta. Mm. Euroopan neuvoston yleissopimukseen koskien lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalisista hyväksikäyttöä vastaan on kirjattu näitä toimia.

MLL korostaa, että lapsille tulee antaa riittävät tiedot oikeuksistaan ja siitä, että heihin kohdistuva seksuaalinen ja muu väkivalta on rikos. Myös lasten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla sekä lasten vanhemmilla ja muilla huoltajilla tulee olla riittävät tiedot lapsen oikeuksista. Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee opettaa lapsen oikeuksia, mm. oikeutta ruumiillisen koskemattomuuteen. Lapset ja nuoret tarvitsevat omalle ikätasolleen sovellettua tietoa omista oikeuksistaan ja tuensaantimahdollisuuksistaan. Lapsen on saatava tietää, ettei kenelläkään ole oikeutta käyttää häneen väkivaltaa tai muuten kohdella häntä huonosti.

Lapsilla ja nuorilla tulee olla riittävät turvataidot, joita tuetaan turvataitokasvatuksella varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Lapsille ja nuorille tulee antaa ikäkauteensa sopivalla tavalla toimenpideohjeita seksuaalisen väkivallan ja muun väkivallan torjuntaan sekä siihen, miten toimia, jos joutuu väkivallan uhriksi.

Lapsilla ja nuorilla tulee olla erilaisia kohtaamisen paikkoja, välineitä ja tapoja kertoa asioistaan heitä lähellä oleville ammattilaisille. Jäsentääkseen ajatuksiaan sanoiksi ja muodostaakseen luottamuksen aikuiseen, lapset ja nuoret tarvitsevat myös enemmän aikaa. Tämä edellyttää lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten, kuten poliisien, syyttäjien, tuomarien ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kouluttamista kohtaamaan lapset ja nuoret sekä riittäviä henkilöstövoimavaroja lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn.

MLL pitää tärkeänä myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rikosten esiintyvyyden seurantaa. Myös lapsen oikeuksien komitea on perännyt Suomelta nykyistä parempaa tiedon keruuta ja analysointia.

 

Helsingissä 18.3.2014

Esa Iivonen
asiantuntijalakimies
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.