Lapsilisän leikkaus heikentäisi perheiden toimeentuloa ja ruokkisi lamaa

Hallituksen kehysriihessä on esillä lapsilisien mahdollinen leikkaaminen joko verottamalla niitä tai alentamalla niiden taso. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) pitää hyvin lyhytnäköisenä ja vahingollisena, että jälleen kerran leikkaukset ovat kohdistumassa lapsiin.

Lapsilisän verottaminen tai etuuden määrän leikkaus heikentäisi lapsiperheiden toimeentuloa. Erityisesti yksinhuoltajaperheillä, pienten lasten perheillä ja monilapsisilla perheillä on jo nyt toimeentulovaikeuksia. Asumisen, elintarvikkeiden ja lasten harrastusten kustannukset ovat nousseet. Arvonlisäveroa on nostettu, mikä heijastuu suoraan lapsiperheiden talouteen. Suomessa asumisen ja elintarvikkeiden verotus on erittäin korkealla tasolla. Lapsilisä kattaa vain pienen osan lapsesta seuraavista kustannuksista. Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kompensointiin on jo nyt merkittävästi pienentynyt.

MLL muistuttaa, että lapsilisän reaaliarvo on laskenut merkittävästi vuodesta 1994, jolloin perhepoliittiset verovähennykset poistettiin ja lapsilisän tasoa korotettiin. THL:n vuonna 2011 tekemän Perusturvan riittävyyden arviointiraportin mukaan vuodesta 1994 vuoteen 2011 ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 20 %, toisesta lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 30 % ja kolmannesta lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 29 %. On syytä huomata, että lapsilisien reaaliarvo laskee entisestään, kun lapsilisien indeksikorotukset jätetään toteuttamatta vuosina 2013–2015.

MLL korostaa, että lapsilisien verottaminen tai niiden määrän alentaminen heikentäisi perheiden kulutusmahdollisuuksia, mikä vähentäisi kotimaista kulutusta ja ruokkisi lamaa. Suhdannetilanteessa, jossa kansantalous on entistä enemmän kotimaisen kulutuksen varassa, lapsilisään kohdistuvat leikkaukset ovat myös kansantaloudellisesti lyhytnäköisiä.

Perustuslain 19. §:n 3. momentin säännöksen mukaan julkisen vallan tulee tukea perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3. artiklassa edellytetään, että kaikissa lapsia koskevissa asioissa tulee ensisijaisesti ottaa huomioon lapsen etu. Tämä edellyttää lapsivaikutusten arviointia. Lapsilisän leikkaukselle tulisi etsiä muita vaihtoehtoja, kuten yritystukien leikkaukset, harmaan talouden torjunnan tehostaminen ja alkoholihaittojen vähentäminen.

Lapsilisän tarkoituksen on kompensoida lapsista perheille seuraavia kustannuksia sekä tasata kustannuksia lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Tämä puoltaa vahvasti lapsilisän säilyttämistä universaalina, kaikki lapsiperheet kattavana etuutena. Maissa, joissa lapsilisästä on tehty tarveharkintainen, lapsilisän taso on yleensä matala ja lapsiperheköyhyys on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin maissa, joissa järjestelmä on universaali.

Lisätietoja:

  • Mirjam Kalland, pääsihteeri, p. 050 598 8133
  • Esa Iivonen, asiantuntijalakimies, p. 050 411 1562
  • Liisa Partio, viestintäjohtaja, p. 040 580 8984

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.