MLL:n lausunto OKM:lle koulujen ja oppilaitosten loma-aikoja koskevasta muistioluonnoksesta

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 26.6.2026

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Koulujen ja oppilaitosten loma-aikoja koskevasta muistioluonnos

Ehdotetulla muutoksella on merkittäviä vaikutuksia koulutusjärjestelmän kokonaisuuden toimivuuteen (perusopetus ja toinen aste), opetuksen laatuun sekä oppilaiden oppimiseen ja jaksamiseen. Lisäksi uudistuksella voi olla vaikutuksia opettajien kuormittumiseen ja hyvinvointiin.

Keskeinen huoli liittyy oppilaiden jaksamiseen lukuvuoden loppuvaiheessa. Jo nykyisellään touko–kesäkuun vaihteessa oppilaiden vireystila, motivaatio ja kyky omaksua uutta tietoa ovat heikentyneet.  Lukuvuoden pidentäminen kesäkuun puolelle lisäisi erityisesti kognitiivista kuormitusta, mikä osaltaan vaikuttaa oppimiseen. On perusteltua kysyä, syntyykö tällöin aitoa oppimista vai pikemminkin näennäistä koulunkäyntiä ilman merkittävää pedagogista hyötyä.

Huhtikuun ylimääräinen lomaviikko voi yksittäisenä elementtinä tukea jaksamista, mutta kevätlukukausi sisältää jo valmiiksi talviloman, ja lisäkatkos lyhyen ajan sisällä katkaisee opetuksen rytmiä ja vaikeuttaa opetuksen ja oppimisen kokonaisuuksien rakentamista.

Perusopetuksen päättymisen siirtyminen vaikuttaisi myös toisen asteen yhteishakuun, valintaprosessien aikatauluihin ja opintojen aloitukseen. Lisäksi uudistus vaikuttaisi erityisesti niiden opettajien työaikaan, jotka työskentelevät yhteisesti perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Perusopetuksen loma-aikojen muutos ei siten ole irrallaan lukiokoulutuksesta.

Lisäksi on huomattava, että jaksamisen ongelmien ydin ei ensisijaisesti liity lomarakenteeseen vaan koulun arjen ja opetussuunnitelman kuormittavuuteen, resurssipuutteisiin, suuriin ryhmäkokoihin sekä oppimisen tuen ja opiskeluhuollon riittämättömyyteen. Loma-aikojen muuttaminen ei yksin ratkaise näitä rakenteellisia ongelmia.

Uudistus vaikuttaa laajasti lasten sekä heidän vanhempiensa ja perheidensä arkeen. Vaikutukset heijastuisivat kuntien palveluihin, lasten vapaa-ajan toimintoihin sekä huomattavien avustusleikkausten kohteina olevaan järjestötoimintaan. Lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnan näkökulmasta muutos vaikuttaisi harrastuksiin, leiritoimintaan ja järjestöjen järjestämään kesätoimintaan. MLL toteaa, että kuluvalla hallituskaudella sote-järjestöjen valtionavustukset (STEA-avustukset) puolitetaan, mikä heikentää myös lapsille järjestetyn toiminnan järjestämisen edellytyksiä.

Jo tällä hetkellä koululaisten lomat ovat pidemmät kuin vanhempien vuosilomat, ja monilla perheillä on haasteita järjestää erityisesti nuorten lasten hoitoa loma-aikoina. Huhtikuulle sijoittuva ylimääräinen lomaviikko ei ajoittuisi tavanomaisiin lomakausiin työelämässä. Tämä lisäisi lasten yksinoloa ja arjen turvattomuutta sekä kuormittaisi lapsia ja perheitä. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen tulevissa 9–14-vuotiaiden yhteydenotoissa kuuluu hyvin vahvasti arjessa koettu yksinäisyys.

Ehdotus muutos koulun loma-aikoihin voi myös lisätä eriarvoisuutta. Kaikilla perheillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia tarjota lapsille turvallista ja kehittävää tekemistä loma-aikoina.

Mitä muita yhteiskunnallisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä voisi näkemyksenne mukaan olla?

Koulujen kesälomien siirtämisellä on vaikutuksia yhdenvertaisuuteen. Muutokset kohdistuvat eri tavoin erilaisiin perheisiin ja lapsiin. Esimerkiksi neuropsykiatrisesti (ADHD, autismi, Tourette) oireilevilla lapsilla koulu on huomattava kuormituksen tuottaja. Koulut eivät edelleenkään pysty vastaamaan riittävällä tavalla ympäristön kuormitustekijöihin reagoivien nepsy-lasten tarpeisiin.

MLL:n auttaviin palveluluihin tulevissa yhteydenotoissa kuuluu vanhempien uupumuksen ja stressin lapsen kouluarkeen liittyen: lapsen kuormittumista ja sen vaikutusta oppimiseen ja koulunkäyntiin ei aina ymmärretä, ja niihin tuen ja avun saaminen on hyvin vaihtelevaa. Koulukuormitus liittyy kesälomien siirtoon, koska nykyinen pitkä kesäloma mahdollistaa kuormittuneen ja uupuneen lapsen syvällisemmän levon: kouluvuodesta toipuminen voi viedä viikkokausia ja siten kesäloman lyhentäminen lyhentää myös nepsy-lasten palautumisaikaa, mikä kostautuu taas seuraavana kouluvuonna. Kaavaillulla noin viikon lomalla esimerkiksi huhtikuulla ei ole samanlaista merkitystä kuormituksen purkajana. Aika on liian lyhyt kuormituksen purkautumiseen, kun edessä on taas kouluarkeen palaaminen.

Ehdotettu loma-aikojen muutos voi heikentää lasten ja nuorten kognitiivista hyvinvointia. Pitkittynyt lukuvuosi ilman riittävää palautumista lisää uupumuksen riskiä. Samanaikaisesti pitkälle loppukesään sijoittuva loma voi vaikeuttaa syksyn koulun aloitusta.

MLL:n vanhemmuuden tuen palveluissa kuuluu vahvasti vanhempien (erityisesti äitien) uupumus ja stressi. Vanhemmuuteen liittyy paljon niin käytännön tason tekemistä ja huolehdittavaa kuin tunnetason painetta ja huolta. Oman lisänsä tähän tuo vanhempien yksinäisyys ja tukiverkostojen puute. Lasten kesälomien hoitojärjestelyitä hankaloittaa se, että ei ole välttämättä sukulaisia ja läheisiä, jotka voisivat auttaa koululaisten kesäloma-aikoina, jotta lapset eivät olisi yksin kotona, kun vanhemmat töissä.

Vaikka kesäloma siirrettäisiin myöhemmin alkavaksi ja lisättäisiin lyhyt loma esimerkiksi huhtikuulle, voi olla, että vanhempien stressi koululaisen loma-ajan hoidosta vain siirtyisi toiseen ajankohtaan. Kun yhteiskunta ei ole tähänkään mennessä pystynyt vastaamaan perheiden tarpeisiin koululaisten loma-aikojen suhteen (kuten esim. Ruotsin Fritidshem), onnistuisiko se nytkään. Esimerkiksi. olisiko mahdollista, että vanhempi alasta riippumatta saa niin halutessaan pitää vuosilomaansa (tai muun joustavan järjestelyn huhtikuussa. Tämä ei ole todennäköistä.  Tai järjestetäänkö esimerkiksi koululaisten leiri- ym. toimintaa myös kevään lisälomaviikolla.

Perheet on jätetty tällä hetkellä hyvin yksin koululaisten loma-aikojen ja vanhempien työn yhteensovittamisen kanssa. Ehdotettu loma-aikojen siirto ei tätä haastetta ratkaise. Tarvitaankin uusia rakenteita helpottamaan ja tukemaan lasten ja perheiden hyvinvointia ja toimivaa arkea. Yksi ratkaisu tässä olisi koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja sen valtionavustuksen ulottaminen perusopetuksen loma-aikoihin.

Muutosta perustellaan osin työelämän ja elinkeinoelämän, kuten matkailualan tarpeilla. On kuitenkin huomattava, että elinkeinoelämän hyötyjen ja lasten hyvinvoinnin välillä on jännite. Koulutusjärjestelmän ratkaisuja ei tulisi ohjata ensisijaisesti elinkeinoelämän tarpein perusteella. YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa ja että lapsia kuullaan heitä koskevissa asioissa. Julkinen keskustelu on kuitenkin ollut vahvasti aikuiskeskeistä, eikä lasten ja nuorten näkemyksiä ole systemaattisesti hyödynnetty.

MLL katsoo, että esitettyä loma-aikamallia ei tule toteuttaa nykyisessä muodossaan. Ehdotukseen liittyy merkittäviä riskejä lasten oppimisen, hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, eikä ole näyttöä siitä, että sen hyödyt ylittäisivät haitat. Kokonaisuudessaan ehdotus vaikuttaa keskeneräiseltä ja lähtöisin enemmän elinkeinoelämän kuin lasten ja koulun tarpeista.

Ennen mahdollisia muutoksia on välttämätöntä:

• toteuttaa huolellinen lapsivaikutusten arviointi
• kuulla systemaattisesti lapsia, nuoria, huoltajia ja opettajia
• perustaa ratkaisut tutkimusnäyttöön lasten oppimisesta ja hyvinvoinnista sekä muutoksen pilotointiin

Ilman näitä edellytyksiä muutosta ei voida pitää lapsen edun mukaisena. Lapsen etu saa sisältönsä lasten oikeuksista ja tarpeista. Lasten edut selvitetään huolellisella lapsivaikutusten arvioinnilla.

MLL suhtautuu varauksellisesti myös tähän malliin.

Positiivista on, että huhtikuun ylimääräisestä lomasta luovutaan, mikä vähentää kevätlukukauden pirstaloitumista ja perheiden arjen järjestelyhaasteita. Tämä malli on siten vähemmän ongelmallinen kuin huhtikuun lisäloman sisältävä vaihtoehto.

Keskeinen ongelma kuitenkin säilyy: lukuvuoden siirtäminen pidemmälle kesäkuuhun heikentää oppilaiden jaksamista ja oppimisen edellytyksiä lukuvuoden loppuvaiheessa. Sama riski koskee motivaation laskua ja opetuksen vaikuttavuuden heikkenemistä.

Lisäksi malli vaikuttaisi edelleen koulutusjärjestelmän aikatauluihin ja siirtymiin sekä perheiden arkeen.

Näin ollen myöskään tätä vaihtoehtoa ei voida pitää perusteltuna ilman laajempaa vaikutusarviointia ja näyttöä sen myönteisistä vaikutuksista lasten hyvinvointiin ja oppimiseen.

Muut mahdolliset huomiot muistiosta

MLL järjesti kesäkuussa Nuortennetin vapaaehtoisille nuorille tapaamisen, jossa keskusteltiin ja kerättiin nuorten näkemyksiä koulujen ja oppilaitosten loma-aikojen mahdollisista muutoksista.

Nuorten näkemyksen mukaan nykyinen lukuvuoden ja lomien rakenne toimii pääosin hyvin, eikä sille nähdä suurta muutostarvetta. Nykyistä mallia pidetään toimivana, ja uuden loman lisäämiseen suhtaudutaan skeptisesti. Nuoret pohtivat erityisesti sitä, miten uusi loma sijoittuisi suhteessa koulutyön kuormitukseen ja voisivatko vanhemmat saada kyseiseen ajankohtaan vapaata töistä. Lisäksi heräsi kysymys siitä, ovatko koulurakennukset sellaisessa kunnossa, että opetusta olisi mielekästä jatkaa nykyistä pidemmälle kesäkuuhun asti. Kouluissa on nuorten mukaan usein erittäin kuuma jo toukokuussa.

Mahdollisina hyötyinä nähtiin lähinnä matkailuun liittyvät näkökulmat. Jos lomat sijoittuisivat myöhempään ajankohtaan kuin nykyisin, ne voisivat olla paremmin linjassa joidenkin muiden maiden lomakausien kanssa. Useimmat nuoret kuitenkin kokivat, ettei muutoksella olisi merkittävää vaikutusta heidän omiin tai perheidensä lomajärjestelyihin, eivätkä he tunnistaneet sille erityisen vahvoja positiivisia perusteita.

Haittoja nuoret näkivät useita. Kevätlukukautta pidetään jo nykyisellään raskaana, eikä viikon mittaisen loman uskottu välttämättä tarjoavan riittävästi aikaa palautumiseen tai voimavarojen keräämiseen. Sen sijaan sen arvioitiin voivan katkaista opiskelurytmiä ja hankaloittaa esimerkiksi koeviikkojen suunnittelua. Myös huhtikuulle sijoittuvan loman hyötyä kyseenalaistettiin, jos koeviikot seuraisivat heti loman jälkeen. Keväällä päivänvalo lisääntyy, mikä voi jo valmiiksi vaikuttaa unirytmiin ja arjen säännöllisyyteen. Loman nähtiin mahdollisesti lisäävän tätä haastetta.

Perheiden näkökulmasta nuoret pohtivat erityisesti vanhempien mahdollisuuksia saada vapaata uuden loman ajaksi. Huhtikuulle sijoittuva lomaviikko voisi olla monille perheille hankala, jos vuosilomia ei ole mahdollista käyttää kyseisenä ajankohtana. Lisäksi perheiden tuen tarve voisi kasvaa esimerkiksi nuorempien lasten hoidonjärjestelyissä. Nuoret nostivat esiin myös sen, että kuormittunut nuori saattaisi viettää viikon yksin kotona keskellä tavallista arkea ja rutiineja, mikä voisi tuoda perheisiin mm. mielenhyvinvointiin liittyvää haastetta.

Nuorten suoria sitaatteja:

• ”Kesäloman siirtäminen voisi olla huono idea kouluun ja opiskeluun keskittymisen kannalta. Yleensä jo toukokuussa oppilaat on tosi väsyneitä eikä koulu enää jaksa kiinnostaa. Kevätlukukauden pidentäminen voisi vielä pahentaa asiaa. En tiedä miten huhtikuuhun lisättävä lomaviikko vaikuttaisi asiaan, mutta en välttämättä usko, että se helpottaisi sitä kovin paljoa.”
• ”Jos olen ymmärtänyt oikein, lomapäivien määrä pysyy joka tapauksessa samana. Mietinkin, mistä huhtikuulle lisättävät lomapäivät otettaisiin pois. En usko, että monet kannattaisivat esimerkiksi joululoman lyhentämistä. Ylen artikkelissa myös todettiin: ”Opetuksen järjestäjillä säilyisi kuitenkin mahdollisuus pitää kesäloman pituus ennallaan. Tällöin uuden kevätloman vaatimat lomapäivät pitäisi hankkia lyhentämällä vastaavasti esimerkiksi joulu-, syys- tai talvilomia. Kesälomaa on jo nyt lyhennetty, jotta on saatu tilaa syyslomalle. Ajatuksena siis ilmeisesti olisi myös kesäloman lyhentäminen, mitä en usko ainakaan nuorten kannattavan.”
• ”Kun asiasta on keskusteltu mediassa, monesti on nostettu esille, kuinka vanhemmat pystyisivät järjestämään lomat paremmin, jos koulujen kesälomaa siirrettäisiin. Vanhempien lomat on kuitenkin tosi vaihteleviin aikoihin, joten en ole varma, miten lomien yhteensovittaminen helpottuisi. Lisäksi tuo huhtikuun loma voi olla ongelmallinen, jos lapset ovat nuoria, koska suurin osa vanhemmista on kuitenkin silloin töissä.”
• ”Jotkut ovat perustelleet asiaa myös sillä, että kesäloma pitäisi olla samaan aikaan kuin muissakin Euroopan maissa. Mielestäni, kun päätetään lomien ajoituksesta, pitäisi kuitenkin aina pitää etusijalla lasten ja nuorten jaksaminen.”
• ”En siis itse ole kesäloman siirtämisen kannalla, koska ajattelen, että nykyinen järjestelmä on toimiva. On vaikea kuitenkin sanoa täysin, millainen ratkaisu olisi, koska siinä on vielä aika paljon epäselvyyksiä, kuten juuri se, mistä huhtikuulle lisättävät lomapäivät otettaisiin pois.”

Helsingissä 26.6.2026

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Esa Iivonen
vaikuttamistyön johtaja

Kristiina Laitinen
ohjelmajohtaja

Noora Lambert
Digitaalisen nuoristyön asiantuntija

Anna Puusniekka
asiantuntija, Vanhempainpuhelin- ja digipalvelujen ajanvarauschat-palvelu