MLL:n lausunto tilastotuotannon muutoksista Tilastokeskukselle

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 24.5.2026

Tilastokeskukselle

Tilastotuotannon muutoksista

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) kiittää mahdollisuudesta lausua Tilastokeskuksen tilastotuotannon muutoksista.

Kattava ja laadukas tilastotuotanto muodostaa keskeisen edellytyksen tietoon perustuvalle päätöksenteolle yhteiskunnassa. MLL pitää hyvin valitettavana, että hallitus on päättänyt leikata Tilastokeskuksen resursseja tuottaa tilastoja. Samaan aikaan, kun Tilastokeskuksen velvoitteet kasvavat, sen resursseja supistetaan. Tilastokeskuksen määrärahoihin kohdistuu lähes kuuden miljoonan euron leikkaukset, mikä on noin 10 prosenttia sen vuoden 2023 määrärahoista.

Tilastotuotannon leikkaukset heikentävät tietoon perustuvan päätöksentekoa Suomessa. Tilastokeskuksen toimintaan kohdistuvat leikkaukset ovat ristiriidassa hallituksen omien linjausten kanssa. Hallitusohjelman mukaan ”Tilastokeskuksen resursseja pyritään vahvistamaan, jotta yhteiskunnalliset tietovarannot saadaan aiempaa nopeammin päätöksenteon ja tutkimuksen käyttöön.”

Tilastot ovat tärkeä väline myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen edistämistä ja seurantaa. Julkisen vallan tehtävänä on turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurannassa tarvittava tieto tulee priorisoida tilastontuotannosta ja sen muutoksista päätettäessä. Perus- ja ihmisoikeuksien toteuttaminen, kuten lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano, edellyttää systemaattista, ajantasaista ja riittävän eriteltyä tietopohjaa, jonka avulla voidaan arvioida oikeuksien toteutumista, tunnistaa puutteita sekä kohdentaa toimenpiteitä.

Tilastokeskuksen voimavarojen vähennysten myötä toteutettavat leikkaukset tulisi kohdistaa sellaiseen tilastotuotantoon, jota ei tarvita perus- ja ihmisoikeuksien – mukaan lukien yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon – toteutumisen seurannassa eikä väestön ja erityisesti heikommassa asemassa olevien väestöryhmien, kuten lasten ja vammaisten henkilöiden aseman, elinolojen, hyvinvoinnin tai osallisuuden seurannassa.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on lapsen oikeuksien sopimuksen yleisiä täytäntöönpanotoimia koskevassa yleiskommentissaan nro 5 korostanut, että sopimusvaltioiden tulee kerätä riittäviä ja luotettavia tietoja lapsista siten, että tiedot on eritelty oikeuksien toteutumisessa esiintyvien erojen ja syrjinnän tunnistamiseksi. Tiedonkeruun tulee kattaa koko lapsuus 18 ikävuoteen saakka, ja sen tulee olla koordinoitua kansallisesti. Komitea korostaa myös, että tiedonkeruun ohella olennaista on tietojen systemaattinen analysointi ja hyödyntäminen politiikkatoimien suunnittelussa, toimeenpanon arvioinnissa sekä ongelmien tunnistamisessa. Tämä edellyttää lapsen oikeuksiin liittyvien indikaattoreiden kehittämistä sekä määrällisen ja laadullisen tiedon yhdistämistä.

Tällä hetkellä tilastotietoa löytyy epätasaisesti erilaisista lapsiryhmistä. Esimerkiksi mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä vähemmän tietoa on saatavilla. Myös vähemmistöryhmiin kuuluvista lapista ja haavoittuvassa asemassa olevista lapsiryhmästä on saatavilla riittämättömästi tilastotietoa.

Lapsen oikeuksien komitea on lisäksi vuonna 2023 Suomelle antamissaan päätelmissä ja suosituksissa edellyttänyt, että Suomi vahvistaa edelleen tiedonkeruujärjestelmäänsä kehittämällä kattavia laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita kaikilta lapsen oikeuksien sopimuksen osa-alueilta sekä varmistaa tietojen riittävän erittelyn lasten tilanteen tarkastelemiseksi muun muassa vammaisuuden, maahanmuuttajataustan, sosioekonomisen aseman, vähemmistö- tai alkuperäiskansaan kuulumisen sekä erilaisten haavoittuvien elämäntilanteiden perusteella. Lisäksi komitea on korostanut tiedon koordinoinnin, jakamisen ja hyödyntämisen merkitystä lapsia koskevien politiikkojen muodostamisessa, seurannassa ja arvioinnissa.

MLL katsoo, että Tilastokeskuksen suunnittelemat tilastotuotannon supistukset ovat ongelmallisia suhteessa edellä mainittuihin velvoitteisiin. Muistiossa esitetyt tilastojen keskeytykset, lakkauttamiset sekä tietosisältöjen supistamiset heikentävät merkittävästi valtion mahdollisuuksia tuottaa, analysoida ja hyödyntää lapsia koskevaa tietoa kattavasti ja systemaattisesti.

Suunnitellut tilastotuotannon muutokset heikentäisivät lasten, nuorten ja lapsiperheiden asemaa koskevaa tietopohjaa Suomessa. Muutokset kohdistuvat erityisesti sellaisiin tilastoihin, jotka ovat tärkeitä lasten kasvuolosuhteiden, nuorten koulutuspolkujen sekä perheiden toimeentulon ja arjen seurannassa.

Erityisen ongelmallista on koulutukseen ja nuorten siirtymiin liittyvien tilastojen laaja-alainen lakkauttaminen. Koulutukseen hakeutumista, opintojen kulkua, koulutuksen keskeyttämistä sekä sijoittumista koulutuksen jälkeen kuvaavien tilastojen poistuminen kaventaisi olennaisesti mahdollisuuksia seurata nuorten koulutuspolkuja ja tunnistaa varhaisessa vaiheessa syrjäytymisriskejä. Näillä tiedoilla on tärkeä rooli sekä koulutuspolitiikan valmistelussa että lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien palvelujen kehittämisessä.

Myös väestöä ja perherakenteita koskevan tietopohjan heikkeneminen on merkittävä ongelma. Väestöennusteen lopettaminen sekä adoptiotilaston lakkauttaminen vaikeuttaisivat lapsimäärän ja perheiden rakenteen kehityksen ennakointia. Tällä on vaikutuksia esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja muiden lapsiperheiden palvelujen suunnitteluun ja resursointiin.

Lapsiperheiden toimeentulon ja taloudellisen aseman seuranta heikkenisi useiden taloustilastojen supistusten ja lakkautusten myötä. Tulorekisteriin perustuvan palkkatilaston sekä velkajärjestely- ja ulosottotilastojen poistuminen vähentää tietoa perheiden tuloista, velkaantumisesta ja taloudellisista vaikeuksista. Lisäksi väestöryhmittäisen inflaatiotilaston lakkauttaminen heikentää mahdollisuuksia arvioida, miten hintojen muutokset vaikuttavat lapsiperheisiin.

Myös asumista koskevan tiedon tarkkuus heikkenisi. Asuntojen vuokratietojen alueellisen tarkkuuden supistaminen sekä asunto-osakeyhtiöiden taloutta koskevien alueellisten tietojen poistuminen vaikeuttavat asumiskustannusten alueellisten erojen arviointia. Tämä on ongelmallista erityisesti lapsiperheille, joiden toimeentuloon asumiskustannukset vaikuttavat keskeisesti, ja heikentää mahdollisuuksia arvioida esimerkiksi asumistuen ja muun asumispolitiikan toimivuutta.

Turvallisuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta kuvaavan tiedon väheneminen heikentää kokonaiskuvaa lasten ja nuorten elinoloista. Rikos- ja pakkokeinotilaston sekä syytettyjä ja tuomittuja koskevien tilastojen lakkauttaminen kaventaa merkittävästi tietoa lasten ja nuorten turvallisuudesta ja heidän kohtaaman rikollisuuden kehityksestä. Samalla liikenneturvallisuutta kuvaavien tietojen supistuminen vähentää tietoa lasten ja nuorten arjen turvallisuudesta.

Kattavat ja luetettavat tilastotiedot ovat tärkeitä myös MLL:n oman toiminnan suunnittelun ja seurannan sekä vaikuttamistyön kannata. Luotettava ja ajantasainen tieto lasten, nuorten ja lapsiperheiden asemasta, elinoloista, hyvinvoinnista ja arjen kehityssuunnista mahdollistaa toiminnan kohdentamisen sekä vaikuttavien tukimuotojen kehittämisen.

Kokonaisuutena tietopohja lasten, nuorten ja lapsiperheiden asemasta ja hyvinvoinnista heikkenee, kun tilastoja supistetaan tai lakkautetaan. Kokonaisvaikutuksena on, että päätöksenteon tietopohja kaventuu, ilmiöiden alueellinen ja väestöryhmittäinen tarkastelu vaikeutuu ja lasten sekä nuorten hyvinvointiin liittyvien ongelmien varhainen tunnistaminen heikkenee. Luotettava, ajantasainen ja riittävän tarkka tilastotieto on tärkeä edellytys vaikuttavalle lapsi- ja perhepolitiikalle.

Lapsen oikeuksien komitean edellyttämä tietojen riittävä erittely vaarantuu tilanteessa, joissa tilastojen tietosisältöä supistetaan. Tämä heikentää mahdollisuuksia tunnistaa eri lapsiryhmien välisiä eroja ja eriarvoisuuden kehitystä. Samalla heikkenee mahdollisuus arvioida politiikkatoimien vaikutuksia systemaattisesti. Suunnitellut muutokset voivat johtaa tilanteeseen, jossa Suomi ei täysimääräisesti täytä lapsen oikeuksien sopimuksen ja muiden ihmisoikeussopimusten mukaisia velvoitteitaan seurata sopimuksissa turvattujen oikeuksien toteutumista. Tilastotuotannon supistaminen heikentää Suomen kykyä vastata kansainvälisiin raportointivelvoitteisiin ja tuottaa ihmisoikeussopimusten toimeenpanon valvonnassa edellytettyä tietoa.

Muutoksia tehtäessä olisi erityisesti varmistettava, ettei heikommassa asemassa olevien ihmisryhmien, kuten lasten, vammaisten henkilöiden tai muutoin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien aseman, hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen seurannassa tarvittavaa tietopohjaa vaaranneta.

Helsingissä 24.5.2026

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Esa Iivonen
vaikuttamistyön johtaja