MLL:n lausunto ulkoministeriölle koskien ihmisoikeusselonteon valmistelua

Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon pääsisältö

1. Millaisia sisällöllisiä asioita selonteossa tulisi näkemyksenne mukaan painottaa?

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) painottaa lasten ja nuorten oikeuksien ottamista vahvasti mukaan selonteon sisältöön. Tämä tarkoittaa lapsia ja nuoria koskevien ihmisoikeusongelmien ottamista nimenomaiseen tarkasteluun. Näitä ongelmia ovat mm. koronakriisin kielteiset vaikutukset lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen, lapsiperheköyhyys, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä riittämätön tuki, lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta kaikissa muodoissaan mukaan lukien lasten ja nuorten keskinäinen väkivalta ja itsetuhoinen käyttäytyminen, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeuksien toteutuminen, kielellisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden toteutuminen, turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteutuminen sekä lasten ja nuorten, joille on kasautunut monia erilaisia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, riittävän tuen ja avun toteutuminen.

Selonteon valmistelussa kannattaa hyödyntää Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta -julkaisua, joka on tehty lapsenoikeusperustaisen kansallisen lapsistrategian valmistelun tueksi http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162242. Kyseistä raporttia voidaan hyödyntää mallina muidenkin ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen tarkasteluun.

Ihmisoikeuksien toteuttamiseen, turvaamiseen ja edistämiseen tarvitaan johdonmukaisia toimia, jotka ulottuvat valtion lisäksi kuntiin, kuntayhtymiin, tuleviin maakuntiin sekä mihin julkisen vallan toimijoihin. Ihmisoikeuksien aktiivisen toimeenpanon näkökulman tulee olla selonteon keskeisenä ajatuksena. Oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niitä on aktiivisesti toteutettava. Lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon osalta erityisen tärkeä soft law -asiakirja on YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 5 sopimuksen yleisistä täytäntöönpanotoimista http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/03/CRC_GC_2003_5_julkaisu.pdf

2. Muodostavatko selonteon neljä ilmiötä yhdessä toimivan kokonaisuuden? Tulisiko mielestänne jokin ilmiö korvata jollain toisella? Ehdotukset vaihtoehtoisista ilmiöistä pyydetään perustelemaan.

MLL esittää, että koronakriisin vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiseen – ja erityisesti heikommassa asemassa olevat ihmisryhmät huomioiden – otetaan yhdeksi ihmisoikeusselonteossa tarkasteltavaksi ilmiöksi. Koronakriisi on merkittävällä tavalla vaikuttunut erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten arkeen ja oikeuksien toteutumiseen, kuten lasten ja nuorten, vanhusten sekä vammaisten ihmisten tilanteeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 25.5.2020 kansallisen lapsistrategian valmistelun yhteyteen työryhmän lapsen oikeuksien ja lasten sekä perheiden hyvinvoinnin kartoittamiseksi sekä vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa. Työryhmä julkaisi ensivaiheen raporttinsa 24.6.2020 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162318  Työryhmän mukaan koronakriisillä on ollut huomattavat vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Koronakriisi uhkaa lisätä eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Vaikka koronakriisi vaikuttaa kaikkiin lapsiin ja nuoriin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat. Monien lapsiryhmien tilanne vaatii erityistä huomiota. Yhdenvertaisuuden edistämiseen ja eriarvoisuuden kaventamiseen tarvitaan suunnitelmallisia ja johdonmukaisia toimia.

1) Sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö ja oikeusvaltiokehitys

3. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

Kansainvälinen yhteistyö ja tehokkaat ihmisoikeuksien kansainväliset valvontaelimet ovat välttämättömiä ihmisoikeuksien myönteisen globaalin kehityksen kannalta. Kokonaisuudessa tulisi tarkastella toimia, joilla ihmisoikeuksien turvaamisen ja edistämisen kansainvälistä valvontaa voitaisiin vahvistaa sekä toimia, joille voidaan turvata ja tukea eri maiden oikeusvaltiokehitystä.

4. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.

Kokomaisuudessa tulisi tarkastella sitä, miten Suomi voisi nykyistä vaikuttavammin tukea ihmisoikeuksien kansainvälisten valvontaelinten työtä ja niiden aseman vahvistamista. Suomen tulee olla aktiivinen toimija yhdessä mm. muiden Pohjoismaiden kanssa ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen edistämisessä niin YK:n, Euroopan neuvoston, Euroopan unionin kuin muillakin kansainvälisillä foorumeilla.  Erityistä huomiota tulee kiinnittää eri vähemmistöryhmien ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien oikeuksien turvaamiseen ja edistämiseen.

2) Kestävä kehitys ja ihmisoikeudet

5. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

Ihmisoikeuksien ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden yhteinen tarkastelu on tässä kokonaisuudessa tärkeää. Kestävän kehityksen periaatteita tarkastellaan usein vailla kytkentää ihmisoikeuksiin, vaikka niiden yhteys on tiivis. Kokonaisuuden tavoitteena tulisi olla ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen tavoitteiden yhteyden vahvistaminen ihmisoikeuskeskustelussa ja kestävää kehitystä koskevassa keskustelussa.

6. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.

Ilmiökokonaisuudessa tulisi tarkastella sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden teema ja niiden yhteyttä ihmisoikeuksiin. Kokonaisuuden tulisi sisältää sellaisia toimia, jotka kannustaisivat ihmisiä vastuukantoon ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lasten ja nuorten äänen kuulemisen parantaminen ilmastonmuutoskeskustelussa tulisi olla yksi kokonaisuuden tavoitteista.

3) Digitalisaatio, tieto ja ihmisoikeudet

7. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

Lasten ja nuorten kasvuympäristö on digitalisoitunut nopeasti ja laajasti. Lapset ja nuoret toimivat luontevasti digitaalisissa toimintaympäristöissä. Digitaalinen ympäristö tuo paljon mahdollisuuksia lapsille ja nuorille, mutta myös uhkia, kuten vaaran joutua kiusatuksi, vihapuheen kohteeksi tai seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Hyvät mediataidot ovat keskeisiä nykyajan kansalaistaitoja. Erilaiset valeuutiset ja disinformaatio kohdistuvat myös lapsiin ja nuoriin.

8. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.

Kokonaisuudessa tulisi käsitellä lasten ja nuorten oikeutta saada oikeaa ja luetettavaa tietoa digitaalisessa kasvuympäristössä, lasten ja nuorten mediataitojen (mukaan lukien turvallinen median käyttö) kehittämistä digitaalisessa ympäristössä. Kehittämistoimien tulisi sisältää toimia lasten digitaalisen ympäristön turvallisuuden parantamiseksi.

4) Yhdenvertaisuuden edistäminen

9. Minkälaisia perus- ja ihmisoikeuskysymyksiä/teemoja tulisi käsitellä tämän ilmiökokonaisuuden alla?

Yhdenvertaisuuden edistäminen ja eriarvoisuuden torjuminen on tärkeä ottaa yhdeksi ilmiökokonaisuudeksi selontekoon. Syrjinnän eri muotojen (mukaan lukien rakenteellinen syrjintä) ehkäisemisen ja torjunnan ottaminen tukee ihmisoikeuksien valvontaelinten Suomelle antamien suositusten toimeenpanoa. Ilmiökokonaisuudessa tulee tarkastella myös eri lapsiryhmiin kuuluvaa syrjintää ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Suomen saamia suosituksia tähän teemaan liittyen on käsitelty Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta -raportin sivuilla 91-93. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162242

10. Minkälaisia konkreettisia kehittämistoimia tämän ilmiökokonaisuuden tulisi mielestänne sisältää? Ehdotukset konkreettisista toimista pyydetään esittämään perusteluineen.

Ilmiökokonaisuuden tulisi sisältää toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden torjumiseksi. Niissä tulee ottaa huomioon ihmisoikeuksien kansainvälisten valvontaelinten suositukset Suomelle, ylimpien laillisuusvalvojien havainnot sekä tutkimuksista, selvityksistä ja raporteista saatu tieto syrjinnän ja eriarvoisuuden esiintymisestä Suomessa. Lasten ja nuorten osalta tulee esittää kehittämistoimia syrjinnälle alttiiksi joutuvien ryhmien osalta, kuten vammaiset ja pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret, köyhissä perheissä elävät lapset ja nuoret, etniseen tai kielelliseen vähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret, alkuperäiskansaan kuuluvat lapset ja nuoret (saamelaislapset ja -nuoret), seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret, maahanmuuttotaustaiset lapset ja nuoret sekä turvapaikanhakijalapset ja -nuoret.

Muuta mahdollista huomioitavaa

11. Millaisia vaikutuksia mielestänne koronaviruspandemialla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen?

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta koronaviruspandemian vaikutuksia on tarkasteltu 24.6.2020 julkaistussa lapsistrategia koronatyöryhmän raportissa. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162318

Koronakriisillä on huomattavat vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Lasten oikeudet ja erityinen asema jäävät kuitenkin poikkeusoloissa ja niiden jälkeisissä toimissa helposti sivurooliin. Koronakriisillä on myös vakavia globaaleja vaikutuksia lasten oikeuksien toteutumiseen. Koronakriisi uhkaa lisätä eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Vaikka koronakriisi vaikuttaa kaikkiin lapsiin ja nuoriin, vaikutusten kesto ja laajuus vaihtelevat. Monien lapsiryhmien tilanne vaatii erityistä huomiota. Koronakriisin kielteisten vaikutusten minimoimiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä pärjäävyyden edistämiseksi. Tarvitaan sekä pikaisia ensivaiheen toimia että pitkäkestoisia toimia. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset on arvioitava päätöksenteossa mukaan lukien talousarviopäätökset. On myös varmistettava lasten ja nuorten kuuleminen sekä tiedon ja tuen antaminen heille sopivalla tavalla.

12. Muut huomionne selonteon valmisteluun liittyen

MLL toivoo, että selonteossa esitettäisiin ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanon systemaattisuuden vahvistamista. Nyt täytäntöönpano on hajanaista ja jopa satunnaista. Ihmisoikeuksien valvontaelinten havainnot ja suositukset jäävät roikkumaan eikä niiden toteuttamista systemaattisesti seurata ja arvioida. Ihmisoikeussopimusten valvontaelinten Suomella antamat havainnot ja suositukset tulisi koota yhteen ja tuoda ne valtioneuvoston lisäksi myös eduskunnan käsiteltäväksi. Olisi hyvä, että ihmisoikeusselonteon käsittelyn yhteydessä arvioitaisiin kokonaisvaltaisesti Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumista mukaan lukien valvontaelinten Suomelle antamien suositusten toteuttamista.

 

Esa Iivonen, johtava asiantuntija

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.