Varhaiskasvatus on lapsen oikeus - MLL:n lausunto varhaiskasvatuslaista

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 27.5.2014 opetus- ja kulttuuriministeriölle

Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esitykset

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) lausuu opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman varhaiskasvatuslakityöryhmän esityksistä (OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:11; Kohti varhaiskasvatusta – Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän raportti) kohteliaimmin seuraavaa:

Varhaiskasvatus on lapsen oikeus

Mannerheimin Lastensuojeluliitto pitää välttämättömänä, että Suomeen saadaan uusi varhaiskasvatuslaki, jolla korvataan puutteellinen ja sirpaleinen, jo 41 vuoden ikään tullut päivähoitolaki. Varhaiskasvatuslakia on valmisteltu erittäin haastavassa tilanteessa.  Varhaiskasvatuslakityöryhmän työn ollessa kesken hallitus linjasi 29.8.2013 hyväksymässään rakennepoliittisessa ohjelmassa olennaisia varhaiskasvatusta koskevia seikkoja. Hallituksen linjausten mukaan subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitettaisiin ja henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia väljennettäisiin.

MLL korostaa, että varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön perustana tulee olla lapsen oikeudet ja lapsen näkökulma. Varhaiskasvatus on lapselle tärkeä kasvu- ja kehitysympäristö ja kokonaisvaltaisin lapsille kuuluva peruspalvelu. Varhaiskasvatusta on tarkasteltava lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen näkökulmasta. MLL pitää hyvänä, että työryhmä ei mietinnössään esitä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista eikä henkilöstön kelpoisuusvaatimusten alentamista. Korkeasti koulutettu ja osaava henkilökunta on varhaiskasvatuksen keskeinen laatutekijä. Tutkimusten mukaan keskeistä varhaiskasvatuksen laadussa on henkilökunnan koulutus tehtäväänsä – kun lapsiryhmässä toimii pedagogisen koulutuksen saanut lastentarhanopettaja, se vähentää oppimisvaikeuksien syntyä ja tukee lasten kielellistä kehitystä (mm. Bremberg, 2001).

Varhaiskasvatus on tärkeä osa elinikäisen oppimisen jatkumoa. Se ei MLL:n mielestä riittävässä määrin tule esille työryhmän ehdotuksessa varhaiskasvatuslaiksi.  Myös varhaiskasvatuksen keskeinen sisältö tulisi määritellä laissa, jotta lasten sivistykselliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti. Tämä toisi selkeän parannuksen nykytilanteeseen, jossa päivähoitopalvelun sisältö vaihtelee yksiköstä toiseen merkittävästi.

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja kehitystä ja kaventaa lasten hyvinvointi- ja terveyseroja. Varhaiskasvatuksella edistetään lapsen kognitiivisia, motorisia, emotionaalisia ja sosiaalisia valmiuksia. Varhaiskasvatuksella on tärkeä tehtävä oppimisvalmiuksien kehittämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä ja maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumisessa.

Varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä, hyvinvointia ja oppimista. Jorma Sipilä ja Eva Österbacka laativat viime vuonna valtiovarainministeriölle selvityksen lasten ja perheiden palveluista.  Selvityksessään – Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? – he korostavat varhaiskasvatuksen merkitystä lasten kouluvalmiuksien tukemisessa. Sipilä ja Österbacka vaativat, että Suomessakin on aika huomioida kansainvälinen tutkimus, joka yksiselitteisesti korostaa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä lapsille ja erityisesti heikommassa asemassa oleville lapsille.

MLL korostaa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä myös tuottavana investointina. Kansainvälisten tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen investointi on julkiselle taloudelle tuottavaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi talousnobelisti James Heckman on todennut, että varhaiskasvatus ja muut varhaislapsuuden palvelut ovat erittäin tuottava investointi julkiselle taloudelle.

Euroopan komission varhaiskasvatusta koskevassa tiedonannossa (17.2.2011) korostetaan varhaiskasvatuksen merkitystä elinikäisen oppimisen perustana ja yhteiskunnalle taloudellisesti kestävänä investointina. Varhaiskasvatuksella voidaan pienentää mm. koulunkäynnin keskeyttämisriskiä ja sillä on vaikutuksia, joita ei ole mahdollista saada aikaan myöhemmin toteutettavilla toimenpiteillä.

EU:n komissio on antanut jäsenmaille suosituksen Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre (20.2.2013). Komission suosituksen mukaan onnistuneimmiksi strategioiksi lasten syrjäytymisen ehkäisemisessä ovat osoittautuneet ne, joiden perustana on kaikkien lasten hyvinvoinnin parantaminen, kun samalla otetaan huomioon erityisen heikossa tilanteessa olevat lapset. Tässä universaalilla, kaikille lapsille suunnatulla kasvatusjärjestelmällä on tärkeä tehtävänsä ja tästä syystä kaikilla lapsilla tulee olla oikeus osallistua varhaiskasvatukseen vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta. OECD:n Pisa-tutkimusten (Education Today 2013) mukaan pidempiaikainen varhaiskasvatukseen osallistuminen näkyy selvästi 15-vuotiaiden oppimistuloksissa.

Avainasemassa on varhaiskasvatuksen laatu ja suunnitelmallisuus. Epätyydyttävässä hoidossa olevan lapsen kortisolitaso pysyy korkeana tai kohoaa päivän aikana (mm. Sajaniemi et al 2011). Korkea kortisolitaso lisää lasten aggressiivisuutta ja ahdistuneisuutta. Tutkimusten mukaan päivähoidossa asetettujen standardien yhteys lasten kehitykseen on suoraviivainen.

MLL pitää erittäin hyvänä, että työryhmä on sisällyttänyt lapsen edun periaatteen huomioinnin varhaiskasvatuksen toteuttamisen lähtökohdaksi. Suomessa lakina voimassa olevan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteet ja määräykset tulee olla lapsia koskevan päätöksenteon ja toiminnan perustana. Varhaiskasvatuksen perustana tulee olla lapsen hyvinvoinnin ja oikeuksien mahdollisimman täysimääräinen toteutuminen. Varhaiskasvatuksessa tulee ottaa huomioon myös YK:n lapsen oikeuksien komitean vuonna 2005 antama yleiskommentti (yleiskommentti nro 7) lapsen oikeuksien täytäntöönpanosta varhaislapsuudessa. Komitea korostaa varhaislapsuuden merkitystä lapsen kehitykselle. Riski lapsen oikeuksien loukkauksille on suurin juuri varhaislapsuudessa, jolloin lapsi on haavoittuvin ja puolustuskyvyttömin.

 

Pykäläkohtaiset kommentit työryhmän lakiluonnokseen

1 luku – Yleiset säännökset

2 § Varhaiskasvatuksen määritelmä

MLL esittää varhaiskasvatuksen määritelmään lisättäväksi, että varhaiskasvatus on päiväkodissa järjestettävää, suunnitelmallista ja tavoitteellista pedagogista toimintaa. MLL esittää myös, että vuorohoito ja perhepäivähoito määritellään tämän pykälän yhteydessä erikseen. Ei ole sisällöllisesti mielekästä määritellä läpi vuorokauden kestävää lapsen hoivaa varhaiskasvatukseksi. Perhepäivähoidolta ei luonteensa vuoksi voi myöskään edellyttää samoja tavoitteita kuin päiväkodeissa annettavalta varhaiskasvatukselta. Myös vuorohoidossa ja perhepäivähoidossa tulee kuitenkin toteuttaa varhaiskasvatuksen pedagogisia tavoitteita soveltuvin osin ja nämä tavoitteet tulee kirjata yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Lakiuudistuksessa ei saa olla kysymys vain päivähoitolain nimen muuttamisesta varhaiskasvatuslaiksi, vaan toimintaa tulee kehittää myös sisällöllisesti. Lain tehtävänä on selkeyttää varhaiskasvatuksen asemaa ja sisältöä osana suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää.

MLL esittää että myös avoin varhaiskasvatus määritellään laissa. Avoin varhaiskasvatus ja varhaiskasvatuksen kerhotoiminta on lapsille suunnattua ja suunniteltua ohjattua leikkiin perustuvaa toimintaa, joka tukee lapsen hyvinvointia ja kehitystä.

 

3 § Varhaiskasvatuksen tavoitteet

MLL pitää erittäin tärkeänä, että lapsen edun ensisijaisuus sisällytetään varhaiskasvatuslakiin. MLL esittää, että lapsen edun ensisijainen huomiointi päätöksenteossa lisätään lakiin: ”Varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikessa lapsiin liittyvässä toiminnassa, kuten lainsäädäntötyössä, kuntien päätöksenteossa ja varhaiskasvatuksen toteuttamisessa on asetettava lapsen etu ensisijalle. Lapsen edun mukaisten ratkaisujen tulee olla lähtökohta sekä varhaiskasvatuslakia koskevissa päätöksenteossa että varhaiskasvatuksen arjessa.

Lapsen edun ensisijaisuus edellyttää huolehtimista mm. lapsen hoivasta, hyvinvoinnista, turvallisuudesta, tasapainoisesta päivärytmistä ja kasvatuskumppanuudesta. Lapsen edun ensisijaisuuteen kuuluu olennaisena osana kaikkien lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteuttaminen varhaiskasvatuksessa. Tällaisia oikeuksia ovat muun muassa ajatuksen, uskonnon ja omantunnon vapaus, oikeus ilmaista näkemyksensä ja saada ne otetuksi huomioon, oikeus yksityisyyteen, oikeus kieleen ja kulttuuriin, oikeus lepoon ja leikkiin, oikeus koskemattomuuteen sekä oikeus suojaan kaikelta huonolta kohtelulta.

MLL esittää, että varhaiskasvatuksen tavoitteita koskevaan pykälään lisätään velvoite vaikutusten arvioinnista: Varhaiskasvatusta koskevassa ja siihen vaikuttavassa päätöksenteossa sekä varhaiskasvatuksen toteuttamisessa on arvioitava, miten päätökset ja ratkaisut vaikuttavat lapsen etuun ja varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen.

Vaikutusten arvioinnilla varmistetaan lapsen edun ensisijaisuus harkinnassa. YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsivaikutusten on oltava jatkuvaa ja osa toimintaa kaikilla hallinnon tasoilla.

Lapsen edun asettaminen ensisijalle edellyttää, että lapsiin vaikuttavissa päätöksissä ja toimissa arvioidaan, miten lapsen oikeuksien sopimuksessa ja muualla lainsäädännössä turvatut oikeudet ja hyvinvointi toteutuvat eri vaihtoehdoissa ja valitaan lapsen etua parhaiten toteuttava vaihtoehto.

Varhaiskasvatus on avainasemassa kasvatuksellisen tasa-arvon edistämisessä, varhaisessa tuessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Näin ollen syrjimättömyyden on oltava keskeinen lähtökohta varhaiskasvatuslainsäädännössä. Syrjimättömyys edellyttää syrjinnän kieltävän lainsäädännön lisäksi aktiivista syrjinnän ennalta ehkäisyä, valmiuksia tunnistaa syrjintä sekä tehokkaita tapoja puuttua syrjintään. Varhaiskasvatuksessa tulee paitsi antaa ihmisoikeuskasvatusta myös järjestää koko toiminta siten, että se toteuttaa kaikilta osin ihmisoikeuksia varhaiskasvatuksen arjessa. Lapsen oikeuksien komitean mukaan myös varhaiskasvatuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota vähemmistöihin kuuluviin lapsiin sekä erityistä tukea tarvitseviin lapsiin.

Uusi lapsuustutkimus on laajentanut tietoa ja ymmärrystä lapsen oppimisesta ja lapsen kehityksestä. Varhaiskasvatukselle asetetuissa tavoitteissa tulisi vahvemmin näkyä myös varhaispedagoginen painotus. Laadukkaalla pedagogiikalla ehkäistään syrjäytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja tasoitetaan lasten taustoista johtuvia eroja.

Työryhmän lakiesityksen 3 §:n 2 momentin kohdassa 6) mainitaan varhaiskasvatuksen tavoitteena ”antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen”. Yhdenvertainen mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen sisältyy subjektiiviseen oikeuteen. Samassa tavoitelausekkeessa viitataan myös tasa-arvoon ja eri kulttuurien kunnioittamiseen. Kulttuurien ja katsomusten kunnioittaminen on tärkeä tavoite, mutta sen toteutuminen edellyttää myös aktiivisia toimenpiteitä. Monikulttuurisuuden kohtaaminen tunnistetaan tulevaisuuden osaamishaasteeksi niin varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuksessa kuin lasten kasvatuksessa. Se edellyttää aktiivista, suunnitelmallista ja kaikkiin lapsiin kohdistuvaa monikulttuurisuuskasvatusta.

MLL esittää varhaiskasvatuksen tavoitteet kohtaan 6 seuraavaa kirjausta: edistää kulttuurista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä antaa lapsille valmiuksia arvostavasti kohdata erilaisia kulttuureita, uskontoja ja katsomuksia.

 

4 § Kunnan yleinen järjestämisvelvollisuus

MLL pitää tärkeänä, että vanhemmilla on aito mahdollisuus valita lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja perheen tilanteeseen parhaiten sopiva varhaiskasvatuksen ja päivähoidon muoto. MLL esittää, että lakiin kirjataan kunnan velvollisuus huolehtia siitä, että sen alueella on tarjolla varhaiskasvatuksen ja päivähoidon lisäksi myös avointa varhaiskasvatusta. Avoimella varhaiskasvatuksella mahdollistetaan kotihoidon ja osa-aikaisen hoidon tai kotihoidon ja varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan yhdistäminen. Avoimen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa voidaan hyödyntää myös järjestöjen tarjoamia toimintamahdollisuuksia.

2 luku – Varhaiskasvatuksen järjestäminen

8 § Kehittävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö

MLL esittää, että pykälään lisätään nimenomainen kiusaamisen ehkäisyvelvoite: Varhaiskasvatuksen toimintayksilöllä tulee olla kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma. Yleinen kirjaus turvallisesta varhaiskasvatusympäristöstä ei ole riittävä, koska tehokas kiusaamisen ehkäisy edellyttää, että yhteisössä on yhteinen käsitys ilmiöstä, yhdessä sovittu suunnitelma sekä ehkäisevät toimenpiteet ryhmä- ja yksilötasolla. Lapset tulee ottaa mukaan suunnitelman valmisteluun ja seurantaan. Ennen kouluikää on paras aika vaikuttaa siihen, että lapsi oppii olemaan vertaistensa seurassa kiusaamatta toisia. Lapsen on voitava saada tuntea olonsa varhaiskasvatuksessa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseksi. Varhaiskasvatuksessa tulee vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja ja edistää myönteisten sosiaalisten suhteiden syntymistä vertaisten kanssa.

MLL esittää myös, että pykälään lisätään tilojen tarkastamisvelvoite ennen niiden käyttöönottoa ja että tilat on tarkastettava toiminnan aikana vähintään kolmen vuoden välein ja että havaitut puutteet on korjattava. Tilojen määräaikaistarkastusten yhteydessä tulee kerätä myös lasten näkemykset tilojen toimivuudesta.

10 § Varhaiskasvatuksen monialainen yhteistyö

Lapsen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen edellyttää usein moniammatillista ja
-toimijaista työskentelyä. Varhaiskasvatuksen mahdollisuutta konsultoida sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, kuten neuvolaa ja lastensuojelua, tulee vahvistaa. MLL esittää lisäksi, että lakiin sisällytetään kirjaus konsultoivista psykologipalveluista (ks. 39 §:n kohdalla).

Ehdotus uudeksi pykäläksi: Varhaiskasvatuksen sisältö

MLL esittää, että lakiin kirjataan säännös varhaiskasvatuksen sisällöstä: Varhaiskasvatuksen tulee sisältää lapsen liikuntaa, tiedollista kehitystä, kielen kehitystä, kädentaitoja ja taiteellista ilmaisua edistävää pedagogista ohjausta. Varhaiskasvatus on leikinomaista ja lapsen kiinnostuksenkohteisiin, leikkiin ja omaan toimintaan liittyvää.

Työryhmän esityksessä varhaiskasvatuksen sisältöön viitataan lähinnä kolmiportaisen tuen osalta pykälissä 16-18. Olisi johdonmukaista kuvata myös perustason palvelun sisältöä. Varhaiskasvatuksen keskeisin sisältö tulee määritellä lapsen kulttuuristen ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseksi (lapsen oikeus leikkiin, oikeus taiteen ja kulttuurin kokemiseen ja itsensä ilmaisemiseen, oikeus saada tietoa elämän eri ilmiöistä ja kulttuuriperinnöstä).

 

3 luku – Lapsen ja huoltajien asema ja oikeudet

11 § Oikeus varhaiskasvatukseen

MLL korostaa kaikkien lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja pedagogiseen varhaiskasvatukseen heidän tai heidän huoltajiensa ominaisuuksista ja elämäntilanteesta riippumatta. MLL pitää tärkeänä, ettei lapsen subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta rajata. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen olisi ristiriidassa lapsen oikeuksien sopimuksen syrjimättömyyskiellon ja perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen kanssa. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen tulee käytännössä toteuttaa ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta ja pyrkiä ratkaisuun, joka on lapsen kannalta paras. Rajaaminen asettaisi lapset keskenään eriarvoiseen asemaan ja vaarantaisi lapsen varhaiskasvatusoikeuden toteutumisen.

Lapsen yksilölliset tarpeet ja perheiden moninaisuus on otettava huomioon varhaiskasvatuksessa. Yhdenvertaisuus edellyttää, että varhaiskasvatuksessa on valmiudet tunnistaa erilaiset tuen tarpeet sekä resurssit järjestää tarvittavat tukitoimet.

16-18 § Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki

Varhaiskasvatuksella on keskeinen merkitys lasten kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Varhaiskasvatuksessa voidaan havaita ja antaa vaikuttavaa tukea lapsen kehityksellisiin viivästymiin ja oppimisen vaikeuksiin. Varhaiskasvatuksella on erittäin tärkeä rooli lapsen kouluvalmiuksien tukemisessa. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen lapsen koulutuksellisten oikeuksien toteutumista.

19 § Osallisuus ja vaikuttaminen

MLL pitää lasten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista tärkeänä. Lapsi on nähtävä varhaiskasvatuksessa nykyistä vahvemmin toimijana ja osallistujana. Suomen perustuslakiin ja lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyy lapsen oikeus ilmaista näkemystä kaikissa heihin liittyvissä asioissa riippumatta heidän iästään tai kehitystasostaan. Lasten näkemykset tulee ottaa huomioon heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.

MLL korostaa, että lasten osallisuus ja vaikuttaminen on varhaiskasvatuksessa otettava huomioon monella eri tasolla lähtien lapsen ja aikuisen kohtaamisesta ja säännöllisen palautteen keräämisestä lapsilta ja perheiltä. Lapset tulee ottaa mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen edun ensisijaisuuden toteuttaminen edellyttää varhaiskasvatuksessakin lasten näkemysten selvittämistä ja huomioon ottamista.

MLL pitää tärkeänä myös vanhempien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa. Lain valmistelun yhteydessä OKM:n toteuttaman kyselyn mukaan vanhemmat haluaisivat saada enemmän tietoa lapsensa päivästä ja toimintayksikön toiminnasta, vaihtelua yhteistyön toimintamuotoihin henkilöstön kanssa ja lisäystä yhteistyön määrään. Vanhemmat haluaisivat myös enemmän osallistua toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

 

4 luku – Menettelysäännökset

20 § Ohjaus ja neuvonta

MLL esittää, että pykälään kirjataan palveluohjaus, jolla on mahdollista ohjata lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaiseen varhaiskasvatuksen muotoon. Palveluohjauksella on mahdollista myös ohjata lapsi avointen varhaiskasvatuspalvelujen piiriin tilanteessa, jossa lapsella ei ole tarvetta päiväkotipaikalle. Palveluohjauksen avulla voidaan havaita myös mahdolliset lapsen erityisen tuen tarpeet ja ohjata lapsi tarvittaessa varhaiskasvatuksen piiriin. Palveluohjaus on osa hyvää hallintoa, jota on noudatettava myös varhaiskasvatuksessa.

 

5 luku – Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja arviointi

23 § Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

MLL pitää tärkeänä, että Opetushallituksen päättämät varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat jatkossa oikeudellisesti velvoittavat. Tämä parantaa lasten yhdenvertaisuutta toimintayksiköstä ja kunnasta riippumatta.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on huomioitava eri-ikäisten lasten erilaiset tarpeet. Pienten lasten kohdalla on kiinnitettävä huomiota päivittäisen hoitoajan pituuteen niin, että se tukee lapsen ja vanhempien kiintymyssuhdetta ja lapsen hyvinvointia.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan. Tämä tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen arkipäivässä, mutta myös huolehtimalla lasten mahdollisuudesta viettää riittävästi aikaa muualla kuin varhaiskasvatuksessa ja esimerkiksi lomailla vanhempien kanssa.

Sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnan että lapsiryhmän pysyvyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lapsen pysyviä ihmissuhteita päivähoidossa tukee omahoitajamalli, joka tulee kirjata varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Jos varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön tuntiperusteinen maksujärjestelmä, tulee varhaiskasvatuksen järjestämisessä ottaa huomioon lapsiryhmän pysyvyys ja lapsen mahdollisuus luoda hänen hyvinvointiaan ja kehitystä tukevia vertaissuhteita.

 

6 luku – Henkilöstön tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset

Hyvin koulutettu ja osaava henkilökunta on keskeinen varhaiskasvatuksen laatutekijä. Työryhmän esitykset varhaiskasvatuksen henkilöstöstä selkeyttävät nykyistä tilannetta. Työryhmän esitykset mahdollistavat myös monipuolisen henkilöstörakenteen ja osaamisen varhaiskasvatuksessa.

MLL kannattaa pääosin työryhmän esityksiä henkilöstön kelpoisuudesta. MLL esittää kuitenkin, että 33 §:ää, joka koskee varhaiskasvatuksen johtotehtäviä, muutetaan niin, että kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen ammatillisiin johtotehtäviin edellytetään varhaiskasvatuksen opettajalta (27 §) vaadittavaa kelpoisuutta.

MLL korostaa, että varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuksen riittävyydestä tulee huolehtia. On myös tärkeää mahdollistaa varhaiskasvatuksessa työskentelevien jatkokouluttautuminen.

MLL esittää, että avoin varhaiskasvatus sisällytetään varhaiskasvatuslakiin ja että myös avoimen varhaiskasvatuksen henkilöstöstä säädetään laissa.

 

7 luku – Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus

Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointiraportissa todetaan, että varhaiskasvatuksen ammatillisiin tehtäviin johtava useampi tutkinto on tuottanut epäselvyyttä. Raportissa todetaan, että varhaiskasvatuslain uudistamisen yhteydessä selkeytetään, millaista osaamista varhaiskasvatuksen henkilöstöltä vaaditaan ja millaisella ammattirakenteella tätä osaamista tuotetaan (Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2013). Työryhmän ehdotus selkeyttää tilannetta jonkin verran määrittelemällä varhaiskasvatuksen opettajan ja sosionomin erikseen, mutta ongelmallista on, että kahden rinnakkaisen tutkinnon käytäntöä ei perustella eikä kelpoisuuksia tarkastella osaamistarpeiden näkökulmasta.

Varhaiskasvatuksen kelpoisuuksia tulee tarkastella lapsen kasvun ja kehityksen näkökulmasta. Lain tulee turvata parhaat edellytykset laadukkaalle varhaispedagogiikalle. Se edellyttää, että henkilöstön koulutus perustuu lapsuutta tukeviin sisältöihin ja lapsuuteen liittyvään asiantuntemukseen. Kun tiedossa on, että pedagogisen koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien osuus koko henkilöstöstä on enää alle viidesosa koko henkilöstöstä, on uudella lailla tarpeen korjata tilannetta varhaispedagogiikkaa painottavaan suuntaan. Varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsille suunnattu, lapsen oppimista ja kokonaisvaltaista kehitystä tukeva palvelu ja henkilöstön kelpoisuuksissa ja henkilöstörakenteessa tulee ottaa tämä huomioon.  Tutkimusten mukaan keskeistä päivähoidon laadussa on henkilökunnan koulutus tehtäväänsä – kun lapsiryhmässä toimii pedagogisen koulutuksen saanut lastentarhanopettaja, se vähentää oppimisvaikeuksia ja tukee lasten kielellistä kehitystä (mm. Bremberg, 2001).

35 § Päiväkodin henkilöstön mitoitus

MLL kannattaa työryhmän esitystä päiväkodin henkilöstön mitoituksesta. On tärkeää että sekä henkilöstön ja lasten määrän suhteesta että lapsiryhmän enimmäiskoosta säädetään laissa. Varhaiskasvatuksen keskeiset laatutekijät ovat hyvin koulutettu ja osaava henkilöstö sekä riittävän pienet lapsiryhmät.

37 § Päiväkodin henkilöstön rakenne

MLL esittää säännöstä muutettavaksi niin, että jokaisessa lapsiryhmässä tulee olla 27 §:n mukaisen kelpoisuuden omaava varhaiskasvatuksen opettaja. Varhaiskasvatuksen tärkeimmät ulkoiset laatutekijät ovat riittävän pienet ryhmät ja hyvin koulutettu henkilökunta.

MLL esittää myös, että siirtymäajan jälkeen vähintään joka toisella hoito-, kasvatus- ja opetustehtävällä tulee olla joka 27 §:ssä (varhaiskasvatuksen opettaja) tai 28 §:ssä (varhaiskasvatuksen sosionomi) säädetty kelpoisuus.

39 § Varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut

MLL pitää erittäin tärkeänä varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelujen turvaamista.

MLL esittää, että pykälään kirjataan myös varhaiskasvatuksen konsultoivat psykologipalvelut. Varhaiskasvatuksen psykologipalvelut tukevat varhaiskasvatuksen valmiuksia vastata lasten kehityksellisiin tarpeisiin ja erityisen tuen tarpeisiin. Konsultoivien palvelujen avulla vahvistetaan kykyä havaita lasten kehityksessä ja vanhemmuudessa ilmenevää tuen tarvetta. Palvelujen avulla voidaan suunnitella ja tarjota tukea lapsille ja vanhemmuuteen.

Työryhmän näkemyksiä ohjausjärjestelmästä ja yksityisen varhaiskasvatuksen järjestämisestä

MLL pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuslakiin sisällytetään valtakunnallinen ja alueellinen ohjausjärjestelmä varhaiskasvatuksen laadun ja lasten keskinäisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Ohjausjärjestelmälle tulee turvata riittävät henkilöstövoimavarat. Tällä hetkellä lasten ja perheiden kansallisen ja alueellisen ohjausjärjestelmän (ministeriöt, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetushallitus, Valvira, aluehallintovirastot) ovat riittämättömät. Tilanne heikkenee entisestään, kun Opetushallituksesta ollaan vähentämässä huomattava määrä henkilöstöä.

MLL esittää, että varhaiskasvatuslakiin sisällytetään toiminnan arviointia koskeva säännös: Varhaiskasvatuksen toteuttajan on arvioitava säännöllisesti toimintaansa. Arvioinnissa on kuultava lasten ja huoltajien näkemyksiä.

 

Lausunnon keskeinen sisältö

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) korostaa, että varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön perustana tulee olla lapsen oikeudet ja lapsen näkökulma. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus. Se on lapselle tärkeä kasvu- ja kehitysympäristö ja kokonaisvaltaisin lapsille kuuluva peruspalvelu. Varhaiskasvatusta on tarkasteltava lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen näkökulmasta. MLL pitää erittäin hyvänä, että työryhmä ei mietinnössään esitä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista eikä henkilöstön kelpoisuusvaatimusten alentamista. MLL pitää erittäin hyvänä, että työryhmä esittää lapsen edun ensisijaisuuden kirjaamista lakiin.

MLL esittää varhaiskasvatuksen määritelmään lisättäväksi, että varhaiskasvatus on päiväkodissa järjestettävää, suunnitelmallista ja tavoitteellista pedagogista toimintaa. MLL esittää myös, että vuorohoito ja perhepäivähoito määritellään erikseen.

MLL esittää, että varhaiskasvatuksen tavoitteita koskevaan säännökseen lisätään velvoite vaikutusten arvioinnista: Varhaiskasvatusta koskevassa ja siihen vaikuttavassa päätöksenteossa ja varhaiskasvatuksen toteuttamisessa on arvioitava, miten päätökset ja ratkaisut vaikuttavat lapsen etuun ja varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen.

Lakiin tulee kirjata kunnan velvollisuus huolehtia siitä, että sen alueella on tarjolla myös avointa varhaiskasvatusta.

Lakiin tulee sisällyttää nimenomainen kiusaamisen ehkäisyvelvoite: Varhaiskasvatuksen toimintayksilöllä tulee olla kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma. Lakiin tulee sisällyttää säännös varhaiskasvatuksen sisällöstä: Varhaiskasvatuksen tulee sisältää lapsen liikuntaa, tiedollista kehitystä, kielen kehitystä, kädentaitoja ja taiteellista ilmaisua edistävää pedagogista ohjausta. Varhaiskasvatus on leikinomaista ja lapsen kiinnostuksenkohteisiin, leikkiin ja omaan toimintaan liittyvää.

Lakiin tulee kirjata, että jokaisessa lapsiryhmässä tulee olla 27 §:n mukaisen kelpoisuuden omaava varhaiskasvatuksen opettaja. Varhaiskasvatuksen tärkeimmät laatutekijät ovat riittävän pienet ryhmät ja hyvin koulutettu henkilökunta. MLL esittää myös, että siirtymäajan jälkeen vähintään joka toisella hoito-, kasvatus- ja opetustehtävässä toimivalla tulee olla joko 27 §:ssä (varhaiskasvatuksen opettaja) tai 28 §:ssä (varhaiskasvatuksen sosionomi) säädetty kelpoisuus. MLL esittää, että lakiesityksen 33 §:ää, joka koskee varhaiskasvatuksen johtotehtäviä, muutetaan niin, että kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen ammatillisiin johtotehtäviin edellytetään varhaiskasvatuksen opettajalta (27 §) vaadittavaa kelpoisuutta.

MLL kannattaa työryhmän esitystä päiväkodin henkilöstön mitoituksesta. On tärkeää että sekä henkilöstön ja lasten määrän suhteesta että lapsiryhmän enimmäiskoosta säädetään laissa. Varhaiskasvatuksen keskeiset laatutekijät ovat hyvin koulutettu ja osaava henkilöstö sekä riittävän pienet lapsiryhmät. Lakiin tulee sisällyttää varhaiskasvatuksen arviointia koskeva velvoite.

MLL pitää erittäin tärkeänä varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelujen turvaamista. MLL esittää, että lakiin kirjataan myös varhaiskasvatuksen konsultoivat psykologipalvelut.

 

Helsingissä 27.5.2014

 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Mirjam Kalland
pääsihteeri

Esa Iivonen
asiantuntijalakimies

Milla Kalliomaa
järjestöjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.