Lapset ja nuoret huomioitava yhdenvertaisuuslaissa

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Hallituksen esitys (HE 19/2014 vp) yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) tarkastelee esitystä erityisesti lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lapsen oikeus nauttia oikeuksistaan vailla syrjintää turvataan perustuslaissa ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Lapset ja nuoret kokevat syrjintää eri muodoissaan sekä yksilötasolla että ryhmänä. Usein syrjintä kohdistuu erityis- ja vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin, kuten vammaisiin lapsiin tai etnisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin. Lapsen oikeuksien komitea on määräaikaisraportointia koskevissa suosituksissaan kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään torjua kaikkia syrjinnän muotoja, mukaan lukien vammaisiin lapsiin, maahanmuuttaja- ja pakolaislapsiin sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin kohdistuva syrjintää. Komitea on lisäksi suositellut, että Suomi asettaa julkisissa ohjelmissaan keskeiselle sijalle syrjinnän estämisen ja poistamisen muun muassa joukkoviestinten ja koulutusjärjestelmän avulla.

On tärkeää, että lapsen oikeuksien sopimuksessa taatut lapsen oikeudet otetaan kattavasti huomioon säädöstasolla kansallisessa lainsäädännössämme, kuten sopimuksen 4 artiklassa edellytetään. Lapsen oikeuksien sopimus on Suomessa lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus, jonka sisältämät lainsäädännön alaan kuuluvat säännökset ovat itsessään jo suoraan sovellettavaa oikeutta. Lasten oikeuksien ymmärryksen lisääminen ja niiden toteutuminen entistä paremmin myös käytännön toimissa edellyttää kuitenkin oikeuksien huomioimista täysimääräisesti myös kansallisessa lainsäädännössä.

Lapsen oikeuksien sopimusta tulee tulkita kokonaisuutena. Yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja toteutumista valvovan YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen etu toteutuu, kun kaikki yleissopimuksessa taatut lapsen oikeudet toteutuvat. Esitetyt säännökset pääsääntöisesti huomioivat myös lapsen yhdenvertaisuuden ja oikeuden syrjimättömyyteen. Säännöksissä ei kuitenkaan nimenomaisesti mainita lapsia ja säännösten perusteluissakin lapset ja nuoret on huomioitu erittäin niukasti.
Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää kaikessa yksityisessä ja julkisessa toiminnassa, lukuun ottamatta yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa ja uskonnonharjoittamista. Velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta on asetettu viranomaisille, työnantajille sekä koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille.

MLL pitää hyvänä, että yhdenvertaisuuden edistämisen ja syrjinnän ehkäisemisen toimenpiteet säädetään koskemaan kouluja ja oppilaitoksia. Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän vanhemmilleen mahdollisuus tulla kuulluksi edistämistoimenpiteistä. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artiklassa edellytetään, että lasten mielipiteet selvitetään ja heidän näkemyksensä otetaan huomioon iän ja kehitystason mukaisesti kaikissa lapsia koskevissa toimissa.  MLL katsoo, että laissa tulee säätää koulutuksen järjestäjän ja oppilaitosten velvollisuudeksi ottavat oppilaat mukaan yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen.

Kouluilla on keskeinen merkitys syrjinnän estämisessä ja poistamisessa. Koulukiusaamisella ja siihen liittyvällä syrjinnällä voi olla erittäin vakavia seurauksia lapselle ja nuorelle. Kiusaaminen ja siitä johtuvat vakavat psyykkiset oireet tulevat esiin lasten yhteydenotoissa MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen. Lasten ja nuorten kuolemia koskevassa Onnettomuustutkintakeskuksen raportissa on kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ja niistä seuraaviin itsemurhariskeihin. Raportin mukaan erityisen huolestuttavaa on itsemurhatapausten määrä, joissa taustatekijänä olivat koulukiusaamiseen ja seksuaali-identiteettiin liittyvät kysymykset. Koulukiusaaminen voi olla myös 14 §:ssä säädettyä häirintää. MLL on jo aiemmin todennut, että 14 §:ään on kirjattava oppilaitoksen velvollisuus puuttua havaittuun häirintään koulumaailmassa. Nuoret ovat koulussa toisinaan myös opettajan epäasiallisen käytöksen kohteena.  Noora Ellosen tutkimuksessa todettiin, että yli 15% yhdeksäsluokkalaisista tytöistä ja noin 14 % pojista on kokenut henkistä väkivaltaa opettajan taholta. Tavallisimmat muodot olivat haukkuminen tai ulkonäön kommentoiminen vaivaannuttavasti. Harvinaisempaa oli oppilaan perheen haukkuminen (Ellonen 2008).  Venla Salmen tutkimuksen mukaan (Salmi 2012) osa nuorista oli kokenut etnisyyteen tai mielipiteisiin perustuvaa uhkailua ja väkivaltaa.

MLL pitää tärkeänä, että Ihmisoikeuskasvatusta lisätään kaikilla kouluasteilla. Opettajilla ja lasten kanssa työskentelevillä tulee olla riittävät valmiudet syrjinnän tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa.

MLL pitää tärkeänä, että syrjinnän kielto on määritelty lakiehdotuksessa kattavasti ja se kattaa henkilön itsensä perusteella tapahtuvan syrjinnän lisäksi myös perhesuhteiden perusteella tapahtuvan syrjinnän. Määrittely vastaa lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklaa, jonka mukaisesti lapsia on kohdeltava yhdenvertaisesti ilman minkäänlaista lapsen itsensä, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa ominaisuuteensa tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua.

Palveluissa, joissa asiakkaana ovat erityistä suojelua vaativat ihmiset, kuten lapset tai vammaiset, on erityisen tärkeää varmistaa, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti ja syrjintää ei esiinny. Palvelujen kehittämisessä tulee turvata henkilöstön kyky kohdata lapsia ja nuoria. Tarvitaan työmallien kehittämistä, levittämistä ja käyttöönottoa sekä työntekijöiden täydennyskoulutusta.

Hallituksen esityksessä todetaan (s. 94, yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävät), että alaikäisten oikeuteen saada itseensä kohdistunut syrjintä tutkittavaksi tulee kiinnittää huomioita.  MLL katsoo, että lasten tosiasialliseen mahdollisuuteen käyttää oikeusturvakeinoja on kiinnitettävä huomiota nykyistä enemmän. Tieto lapsen oikeuksista ja käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista on annattava lapsille ja nuorille ymmärrettävässä ja heidät tavoittavassa muodossa.

MLL pitää tärkeänä yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun itsenäistä asemaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolle tulee turvata riittävät resurssit sekä tarvittava asiantuntemus.

 

Maarit Päivike
järjestölakimies

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.