Kouluttaminen verkossa

Palaa kouluttajan oppaan etusivulle

Verkkokoulutukset tarjoavat osallistujille mahdollisuuden opiskella paikasta ja usein myös ajasta riippumatta. Kouluttajalle se tarkoittaa sisältöjen ja menetelmien rakentamista teknisen välineen edellyttämään muotoon. Huolellinen suunnittelu, selkeät ohjeet ja aikataulutus ovat asioita, joihin kannattaa verkkokouluttamisessa kiinnittää huomiota.

Verkossa kouluttaminen voi olla hauskaa ja vaihtelevaa työtä, jossa koko ajan oppii uutta. Verkko-opinnot voivat tarkoittaa esimerkiksi verkkokursseja ja itsenäisesti suoritettavia verkko-opiskelukokonaisuuksia tai verkkokoulutuksia, joissa on myös kasvokkaista vuorovaikutusta (esim. verkkoluennot, ryhmäkeskustelut, verkossa toteutettavat ryhmät) Tässä osiossa tarkastellaan ensin verkkokursseja, sitten vuorovaikutteisempia toteutuksia.

Verkkokursseilla tarkoitetaan tässä koulutuskokonaisuuksia, jotka toteutuvat kokonaan verkossa, mutta ilman samanaikaista vuorovaikutusta (eli ei videoneuvottelua, chatia tms.). Koulutuksen verkkoalustana toimii Moodle, Its Learning tai muu vastaava. Verkkokurssin osana voi olla myös verkkoluento tai vastaava.

Työkaluja verkkokouluttamiseen

Myös verkkokursseilla on erityisen tärkeää vuorovaikutus kouluttajan ja opiskelijoiden välillä sekä opiskelijoiden kesken. Ryhmäytyminen on verkkokursseilla haastavampaa, koska keinojen ja menetelmien valikoima ei ole niin suuri kuin kasvokkain tapahtuvassa koulutuksessa.

Verkkokurssilla kouluttajan tehtävä on suunnitella ja ohjata oppimisprosessia siten, että vuorovaikutusta syntyy ja yhteiselle tekemiselle on mahdollisuuksia.

Myös verkkokurssilla tarvitaan ”jään murtamista”. Siksi jokainen verkkokurssi kannattaa aloittaa tutustumiseen tähtäävällä tehtävällä ja edetä sen jälkeen helpommista tehtävistä kohti vaativampia.

Toinen tärkeä asia verkkokurssissa on selkeys. Opiskelijan täytyy hahmottaa kokonaisuus ja tietää mitä tehdä, missä järjestyksessä (mikäli sillä on merkitystä) ja mihin mennessä. Monesti on järkevää, että koulutuksen koko sisältö ei tule näkyviin kerralla, vaan kouluttaja paljastaa uusia moduuleja esiin vähitellen – vaikkapa kahden viikon välein. Vaikka ei haluaisikaan paljastaa koko kurssin sisältöä kerrallaan, osallistujille on tärkeää tiedottaa riittävästi ja riittävän selkeästi kurssin aikataulusta, työmäärästä ja tavoitteista.

Verkkokurssin selkeyteen vaikuttaa paljon myös käytettävissä oleva verkko-oppimisalusta. On tärkeää varmistaa verkkokurssin saavutettavuus (verkko-oppimisalusta, visuaalisten materiaalien saavutettavuus, selkeä kieli, kontrasti, kuvien ja sanallisen viestinnän yhdenmukaisuus etc.).

Materiaalien ja tehtävänkuvausten tulee olla selkeitä, jotta opiskelija tietää mikä on kunkin tehtävän tavoite ja mitä häneltä odotetaan. Materiaalien saavutettavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota: tehtävien ohjeistukset tehdään mahdollisimman selkokielisesti. Saavutettavuutta edistää, kun tärkeä informaatio on saatavilla eri muodoissa (esimerkiksi tekstinä ja äänitiedostona) ja teksti on luettavissa lukulaitteella.

Mielekkään materiaalin ja tehtävien suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa. Kuvat, liikkuva kuva ja tarinallisuus toimivat myös verkossa – ei siis pelkkää tekstiä. Verkkokoulutuksissa tehtävien kiinnostavuus ja motivoivuus ovat tärkeitä. Auta opiskelijaa näkemään tehtävän hyödyt ja sido tehtävät mahdollisimman hyvin konkretiaan. On myös hyvä, jos tehtävät ovat toteutustavaltaan erilaisia: esimerkiksi 3 esseen sijaan kannattaa suunnitella kokonaisuus, jossa on 1 essee, keskustelutehtävä ja vaikkapa käsitekartta. Palautteen antaminen tehtävistä vie aikaa. Kannattaakin hyödyntää lisäksi opiskelijoiden itsearviointia tai vertaisarviointia.

1. Testaa verkko-oppimisympäristön tekninen toimivuus (myös ja etenkin opiskelijan näkökulmasta).
2. Muista varmistaa selkeät periaatteet/pelisäännöt, esim. aikataulut & kunnioittava puhekulttuuri. Varmista kaikkien huomioiminen ja mukaan ottaminen
3. Panosta selkeään ohjeistukseen ja helppokäyttöisiin välineisiin (tai vähintään ohjeista riittävän tarkasti); älä oleta, että kaikilla on samantasoiset taidot/mahdollisuudet/laitteet verkossa toimimiseen. Kerro, mistä osallistuja saa tarvittaessa apua.
4. Ole läsnä ja reagoi kysymyksiin – käynnistä tarpeen tullen keskustelu.
5. Tarjoa tarvittaessa vaihtoehtoisia suoritustapoja.
6. Kannusta ja kysy tarkentavia kysymyksiä, innosta kokeilemaan erilaisia näkökulmia.

Videoyhteyden, kuten esimerkiksi Teamsin tai Zoomin kautta kouluttaminen, eroaa monella tavalla kasvokkain kouluttamisesta. Etäyhteyden kautta kouluttaessa ihmisten motivointi voi tuntua tahmealta, eikä osallistujien ilmeitä tai kehonkieltä pysty lukemaan samalla tavalla kuin fyysisesti samassa tilassa ollessaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei etäkouluttaminen voisi olla yhtä tehokasta ja antoisaa kuin lähikouluttaminenkin.

Jos mahdollista, koulutukseen on hyvä varata kaksi kouluttajaa, jolloin toinen vastaa koulutuksen fasilitoinnista, eteenpäin kuljettamisesta ja luennoinnista, toinen taas teknisestä puolesta, kuten chat-laatikon kautta kommunikoinnista, linkkien jakamisesta jne. Varaa n. 30 minuuttia ennen koulutuksen alkua tekniselle valmistautumiselle, jotta koulutukseen osallistujat voivat kirjautua ajoissa etäkoulutustilaan ja varmistaa teknisten laitteiden, kuten mikrofonin ja kameran toimivuuden.

Tiedota osallistujille etukäteen siitä, mitä välinettä käytetään ja mitä etukäteisvalmisteluja se edellyttää. Esimerkiksi jos omalle koneelle pitää ladata jotakin, osallistujan pitää varata aikaa siihen ennen koulutuksen alkua.

Vuorovaikutuksen rakentaminen on erityisen tärkeää etäkouluttamisessa. Käy koulutuksen aluksi läpi yhteiset pelisäännöt: kuinka puheenvuoro pyydetään, pidetäänkö kamerat ja mikrofonit koko ajan auki, pyydä sulkemaan selaimet, sähköpostit ja muut ohjelmat. Puhuttele osallistujia etunimillä ja suosi suoraan kohdistettuja kysymyksiä, näin osallistujat tietävät, kenen vuoro on vastata. Tarjoa kuitenkin mahdollisuus kieltäytyä suorista kysymyksistä, esimerkiksi ilmoittamalla toiveesta yksityisellä chat-viestillä. Jätä kysymyksen jälkeen riittävästi aikaa muodostaa mielipide ja vastata, siedä hiljaisuutta.

Turvallinen oppimisympäristö on tärkeää, jotta oppimista tapahtuu. Moni osallistuja saattaa osallistua ensimmäistä kertaa etäkoulutukseen ja uudessa ympäristössä toimiminen jännittää. Rakenna turvallisuuden tunnetta välittämällä mielikuva, että osallistujat ovat osaavissa käsissä ja he voivat keskittyä kokonaan oppimiseen. Toisille puhetilan ottaminen etäkoulutuksessa ja julkisesti kommentoiminen on mieluisampaa kuin toisille. Tehtävänäsi kouluttajana on rakentaa tilaa kaikkien ajattelulle ja osallistumiselle. Yhteiseen keskusteluun voi osallistua myös chat-ruutuun kommentoimalla.

Pyri ryhmäyttämään osallistujat. Se onnistuu paremmin, kun jokainen saa kertoa hieman itsestään ja ajatuksistaan. Aloita jäänrikkojalla, helpolla kysymyksellä, johon jokainen osaa vastata. Anna tilaa ajattelulle, hyödynnä kasvavien ryhmien menetelmiä, jossa aluksi mielipide muodostetaan itse, sitten jutellaan parin kanssa ja lopuksi suuremmassa ryhmässä.

Verkossa työskentely on intensiivistä ja avain osallistujien mielenkiinnon ylläpitämiseen on osallistujien aktivointi, erilaisten työskentelytapojen monipuolinen hyödyntäminen ja sopiva rytmitys. Ihminen jaksaa kuunnella aktiivisesti n. 10–20 minuuttia, verkkokoulutuksessa ehkä vieläkin vähemmän. Vältä yksinpuhelua ja luennointia. Haasta osallistuja miettimään yksin tai parin kanssa esittämiäsi näkökulmia. Voit pyytää kommentteja myös chat-toiminnon kautta, se on nopea tapa kommentoida. Jätä aikaa reflektiolle ja uuden tiedon liittämiselle jo olemassa olevaan tietoon. Upota luento-osuuksien väliin kyselyitä, videoita, pienryhmätyöskentelymenetelmiä, mielipidejanoja.

Monissa videoneuvottelutyökaluissa kuten Zoomissa on mahdollisuus jakaa osallistujat pienryhmätiloihin työskentelemään ja keskustelemaan, Teamsilla voit luoda pienryhmille omat kokoukset. Hyödynnä monipuolisesti eri vuorovaikutuksellisen ideoinnin ja tiedonrakentamisen välineitä, kuten Padlet, Flinga, Jamboard, Mentimeter, Mural tai Google Slides. Hyödynnä kuitenkin yhden koulutuskerran aikana korkeintaan kahta tai kolmea eri alustaa. Luo työskentelylle selkeät ohjeet ja ilmoita työskentelyn kesto sekä, miten työstö puretaan.

Muista tauottaa. Verkkotyöskentelyssä taukojen merkitys korostuu. Yhtenäistä työskentelyä jaksaa verkossa enintään 1,5h. Tähän on myös ergonomiasyitä. Olisi hyvä nousta venyttelemään ainakin 45 minuutin välein.

• Myönteistä asennetta, kokeilunhalua
• Innostamista, taitoa kohdata ja ryhmäyttää myös etäyhteyksillä toteutetuilla luennoilla ja pienryhmissä
• Osaamista luoda turvallinen tila ja vuorovaikutuksen pelisäännöt
• Tutustumista oppimisympäristöön ja työkaluihin hyvissä ajoin.
• Selkeiden materiaalien ja ohjeistusten laatimista
• Huolellista aikatauluttamista
• Selkeää suullista ja / tai kirjallista ilmaisua
• Motivointitaitoja: motivointi on etänä haasteellisempaa kuin kasvokkain. Välillä opiskelija voi tarvita henkilökohtaista kontaktia.

Palaa kouluttajan oppaan etusivulle