Siirry sisältöön
Lapsemme-lehden kuva, EI KÄYTETÄ MUUSSA YHTEYDESSÄ.

Kainuun Heikkiset ovat kolmen sukupolven MLL-perhe

koristeellinen

MLL:ssä saa tehdä yhdessä asioita toisten hyväksi, siksi kainuulaiset Heikkiset ovat olleet jo kolmessa sukupolvessa järjestön vapaaehtoistyössä. 

Isältä tyttärelle, tyttäreltä hänen omille lapsilleen – näin MLL:n vapaaehtoistoiminta on siirtynyt kainuulaisessa Heikkisen perheessä eteenpäin jo kolmessa sukupolvessa.

– MLL-henki on se asia, minkä takia olen mukana, Kajaanissa asuva Anna-Liisa Heikkinen paljastaa.

Tämä henki on hänen mukaansa sitä, että erilaiset ihmiset tekevät yhdessä asioita toisia varten.

Anna-Liisan palo vapaaehtoistyöhön on perintöä hänen isältään Aarne Kyllöseltä, joka oli aktiivinen järjestössä aina paikalliselta tasolta liittovaltuustoon asti. Silti lopullinen innostus lähteä vielä aktiivisemmin mukaan heräsi vasta lukiossa hyvin ohjatun tukioppilastoiminnan siivittämänä.

Opiskeluvuosien jälkeen Anna-Liisa lopulta huomasi työskentelevänsä Kainuun piirin toimistotyöntekijänä. Työnantaja vaihtui reilun 16 vuoden työrupeaman jälkeen, mutta vapaaehtoistoiminta ja luottamustehtävät jäivät osaksi hänen elämäänsä.

– Minulle järjestötyön ehdottomia kohokohtia ovat olleet muun muassa isot kokoontumiset, kuten liittokokoukset, järjestöristeilyt ja puheenjohtajapäivät, joihin tullaan ympäri maata päättämään yhdessä liiton asioista, kohtaamaan ja oppimaan joukolla uutta ja toisiltamme, hän sanoo.

MLL:n liekki syttyi myös Anna-Liisan tyttärillä Ellillä, 27, ja Helillä, 16, jotka kulkivat jo pienestä pitäen äitinsä mukana vapputoreilla, vilttikirppiksillä ja pussittamassa EU-ruokaa.

Elli muistelee lämmöllä erityisesti MLL:n hoitajakurssia ja sen jälkeistä työtä lasten hoitajana.

– Yksikään kavereistani ei lähtenyt kurssille mukaan, mutta olen kiitollinen siitä, että äiti sai minut lopulta menemään sinne, sillä lasten hoitamisesta tuli osa minua.

Hän työskenteli hoitajana vielä opiskeluvuosinaan Joensuussa. Hän pääsi mahdollistamaan sen, että pienten lasten vanhemmat saivat joskus omaa aikaa. Se oli työtä, josta kiitoksen sai välittömästi.

– Oli huippua nähdä vanhempien kiitollisuus siitä, että heidän lapsiaan hoiti koulutettu ihminen, joka antoi sata prosenttia huomiostaan lapsille, Elli sanoo.

MLL:n merkitys yhteiskunnassamme kiteytyy hänen mielestään juuri lapsiin: MLL on lapsimyönteisen Suomen etujen ajaja.

Kuten äitinsä aikoinaan, myös Heli on tukioppilas. Tämän tehtävän ehdoton kohokohta oli viime syksynä Kajaanissa toteutettu koulurauhan julistus, jossa tukioppilailla oli suuri rooli. – Teimme Koulurauha-biisin, kuvasimme videoita ja suunnittelimme tilaisuuden esiintyjät, hän kertoo.

Helille MLL on kuitenkin enemmän kuin yksi tapahtuma tai tukioppilastoiminta. – Asioita ei tehdä itseä, vaan toisia varten, mikä on kasvattanut minua avoimemmaksi ja ystävällisemmäksi ihmiseksi, hän sanoo.

Se, että uusi sukupolvi ottaa vastuun käsiinsä, on Anna-Liisan mukaan tärkeää, sillä MLL on yhtä aikaa perinteinen, mutta samalla alati uudistuva järjestö. Työ muuttuu, ja sen pitääkin muuttua tekijöiden vaihtuessa.

Yksi asia kuitenkin säilyy sukupolvien ketjussa: – Jokainen tekee oman osansa, kukin omien voimavarojensa mukaan, ja kaikki ovat tärkeitä.

Juttu on julkaistu Lapsemme 3/2020 -lehdessä.

Miika Manninen

Kirjoittaja, valokuvaaja

Aiheeseen liittyvät

Lapsemme 3/2020 -lehden muut MLL 100 -jutut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös