Kalenteripalapeli

Alkavatko teidänkin perheessä kalenterisulkeiset, kun koulun ja päiväkodin loma-aika lähestyy? Tai kun pienelle koululaiselle pitäisi keksiä iltapäiviksi tekemistä?

Uusi työ, ei lomia plakkarissa, lapset lomalla ja päiväkoti kiinni. Tuttu tilanne monelle pätkätyötä tekevälle vanhemmalle. Siitä löysi itsensä viime kesänä myös helsinkiläinen Hanna Mustajärvi. Päivystävä hoitopaikka oli hankalan matkan päässä ja lasten isä reissutöissä. Apu löytyi taipaleen takaa Seinäjoelta, missä lapset viettivät isovanhempien kanssa kuukauden.

Isovanhempien apu lasten loma-aikojen ja pienten koululaisten iltapäivien hoitojärjestelyissä on monelle korvaamaton. Mummola voi toimia toisena kotina, kun vanhemmat ovat työssä. Samalla isovanhemmat pääsevät mukaan lapsen arkeen. Usein mummolat ovat kuitenkin liian kaukana säännöllisen avun antajiksi tai isovanhemmat itsekin työssä.

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Salla Toppinen-Tanner toteaa, että perheiden sosiaalinen verkosto voi vaihdella huomattavasti: joillakin apua on lähellä riittämiin, toisilla ei lainkaan.

– Neljän lapsen äitinä koen jokakesäisen stressin lomien järjestämisestä. Lastenhoitoverkostoni on asuinpaikkakunnalla pieni. Onneksi lomia voi aikuisten kesken vuorotella. Kesäleiritkin olisivat hyviä, mutta neljälle lapselle kalliita ja hankalia järjestää. Voisin ottaa lisäksi palkatonta vapaata, mutten halua lomailla koko kesää, Toppinen-Tanner sanoo.

Koulukaverille aamuksi, leikkipuistoon iltapäiväksi

Hanna Mustajärven ekaluokkalainen esikoinen käy kaupungin leikkipuistossa iltapäivisin. – En tiedä, miten iltapäivät muuten järjestäisin. Leikkipuisto toimii täällä todella hienosti, kiitollinen äiti sanoo.

Iltapäivätoimintaa järjestävät eri alueilla koulut, järjestöt, seurakunnat ja yksityiset tahot. Toiminta on suunnattu 1.–2.-luokkalaisille, mutta esimerkiksi Helsingissä maksuttomaan avoimeen leikkipuistotoimintaan voi osallistua isompikin koululainen.

Pienten koululaisten myöhäiset kouluaamutkin pohdituttavat. Paikoittain on saatavilla aamupäivätoimintaa. Mustajärven asuinalueella Santahaminan saarella on tiivis yhteisö ja sen ansiosta työssäkäyvät vanhemmat ovat saaneet sovittua lapsille aamunviettopaikkoja perheistä, joissa vanhempi on kotona.

Eräässä perheessä Kangasalla pikkukoululaisten iltapäivät sovittiin kahden kaveruksen perheiden kesken siten, että puolet iltapäivistä lapset viettivät omassa ja puolet kaverin kotona. Vuorotellen yksi vanhemmista tuli työstä aiemmin kotiin kerran tai kaksi viikossa.

Työaikajärjestelyt sujuvoittavat arkea

Työajan joustot ja etätyö ovat mahdollistaneet monelle sujuvan arjen.

– Tutkimusten mukaan useimmilla työpaikoilla pystytään sujuvasti sopimaan väliaikaisista työaikajärjestelyistä ja joustoista. Niistä ja loma-aikojen jakamisperiaatteista on työpaikoilla puhuttava avoimesti, jotta kaikki ovat niistä tietoisia ja ymmärtävät ne, sanoo Toppinen-Tanner.

Hänestä työpaikoilla voitaisiin osallistua myös arjen sujuvoittamiseen. Monelta työpaikalta voi jo ruokalasta ostaa ruokaa kotiin tai hankkia sairaalle lapselle hoitajan. Asiantuntija uskoo, että työpaikoilla löytyy ymmärrystä lastenhoidon haasteissa. Jos työn luonne sen sallii, satunnaisesti voi lapsen ottaa mukaan työpaikallekin, kunhan siitä sopii työnantajan kanssa. Usein pieni vieras piristää tunnelmaa.

Naapurusto avuksi

Työssään Toppinen-Tanner on huomannut, kuinka vaikeaa ihmisten on pyytää omia sukulaisiaan, saati vieraita ihmisiä auttamaan. Ei haluta olla vaivaksi tai pelätään toisen suostuvan vasten tahtoaan. Helppoa se ei alkuun ollut Hanna Mustajärvellekään. Pikku hiljaa asuinalueen perheisiin tutustuessa yhteisten arjen haasteiden jakaminen helpottui.

– Santahaminassa on paljon perheitä, joissa suku on kaukana ja miehet paljon poissa työn vuoksi. Ehkä siksi täällä osataan turvautua naapureihin, hän toteaa.

Toppinen-Tanner uskoo käsityksen yksin pärjäämisen tärkeydestä alkavan pikku hiljaa muuttua. Hän on kohdannut nuoria perheitä, jotka vahvan yhteisöllisyyden hengessä jakavat arkeaan. Vanhaa koko kylä kasvattaa -ajatusta voi herätellä henkiin omassa naapurustossa.

Naapurikuvioihin kuuluu yhteistyö ja vastavuoroisuus. Toisen avun käyttämisestä pitää sopia.

– Väsynyt äiti ymmärtää toista väsynyttä äitiä. Silloin osaa olla pyytämättä toiselta liikaa, Mustajärvi kuvaa.

Yhteistyökuvioita voi hyvin sopia myös ystävien, työtovereiden, kummien, tätien, setien ja muiden sukulaisten sekä lasten koulukavereiden perheiden kesken.

Kun eteen on tullut viikonloppu- tai iltatöitä, Hanna Mustajärvi on saanut palkattua lastenhoitoapuun naapuriperheiden nuoria tai käyttänyt MLL:n lastenhoitajavälitystä. Ylitöistä voi perustellusti kieltäytyäkin.

Puhelimen päässä

Alakouluikäisen olisi hyvä olla pääosin aikuisen seurassa, mutta ennen pitkää tulee aika harjoitella yksinoloa. Tällöin on käytävä läpi, mitä lapsi tekee, jos sattuu jotakin tai pelottaa. On sovittava, mitä saa tehdä ja mitä ei. Lapselle voi vaikka ideoida listan mukavasta tekemisestä, jossa on mukana myös pieniä kotitöitä.

Lapsi ei useinkaan muista kaikkia annettuja ohjeita. Muistilappu oveen, avain kaulanauhaan ja puhelin kaulapussiin, niin tavarat kulkevat paremmin mukana. On hyvä varmistaa, että lähellä on naapureita tai muita aikuisia, joiden luokse lapsi voi tarvittaessa mennä ja olla itse puhelimen päässä. Puhelin on etäältä huolehtimisessa verraton.

– Meillä on 7-vuotiaan kanssa harjoiteltu itsenäistä kouluun lähtemistä. Joskus olen töistä joutunut naapurille soittamaan ja pyytänyt tarkistamaan, että poika on lähtenyt kouluun, kun ei ole vastannut puhelimeensa, Mustajärvi kertoo.

Hanna Mustajärvellä on taas edessään lasten lomien sumpliminen. Koululaisella on nyt koko kesä vapaata. Onneksi lomia on kertynyt jonkin verran itsellekin ja lomanviettoa jaetaan lasten isän kanssa.

Lapsen vapaa-ajan voi järjestellä monella tapaa. Oli kyseessä sitten yksin, kaverin tai aikuisen kanssa oleminen, tärkeintä on varmistaa, että lapsella on turvallinen olo.


Vinkkejä

  • Työajan joustot ja etätyöt: työpäivää voi jatkaa vaikka kotona illalla, mutta rauhoita kotiaikaa itsellekin.
  • Sukulaisten, ystävien, kummien ja naapurien apu: lasten seura voi olla yksinäiselle päivien ilo!
  • Yhteistyöverkosto naapurien kanssa: muista vastavuoroisuus, vaikka lyhempi työpäivä vuorotellen.
  • Iltapäiväkerhot: tarkista omasta kerhosta, toimintaa saattaa olla loma-aikoinakin.
  • Lastenhoitaja: tarjoa koululaiselle kesätyötä vaikka muiden perheiden kanssa yhdessä. Satunnaista ja lyhytaikaista lastenhoitoapua saa MLL:n lastenhoitovälityksestä.
  • Kaverit: toinen lapsi seuraksi tai kaverille kylään, joskus myös yökylään.
  • Lomat ja leirit: loma-aikojen vuorottelu, pyri kuitenkin varaamaan myös koko perheen yhteistä lomaa. Loma-aikoina järjestettävät lastenleirit.
  • Lapsi mukaan työhön: sovi työnantajan kanssa, satunnainen lapsivieras voi piristää ilmapiiriä.
  • Palkattomat vapaapäivät.
  • Säännöt: jos lapsi on yksin, sopikaa säännöistä, ole puhelimen päässä ja varmista, että hätätilanteessa aikuinen on saatavilla vaikka naapurista.

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 2/2016 -lehdessä.

Tuuli Ojakangas

Kirjoittaja

Tuuli Ojakangas

Kuvittaja

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.