Kuka päättää, mitä lapselle luetaan? 

Päiväkoti-ikäinen tarvitsee lukuinnon syttymiseksi itseään kiinnostavia kirjoja ja rauhallista lukuaikaa.  

Lapsi ei ala harrastaa jääkiekkoa tai pianonsoittoa omin päin. Hän tarvitsee siihen vanhempien panosta: kiinnostusta, välineitä ja aikaa harjoitella. 

– Sama pätee lukemiseen, muistuttaa lasten lukuintoa tutkinut yliopistonlehtori Juli-Anna Aerila Turun yliopiston Rauman kampukselta. 

– Jos aikuinen sanoo, että lukeminen on tärkeää, mutta ei näytä sitä mitenkään, se ei vielä ole lukemiseen kannustamista. 

Otsikon kysymykseen hän vastaa, että aikuisen tehtävä on etsiä lapselle sopivaa lukemista ja varata kirjoille aikaa. Asiaan kannattaa panostaa jo varhain, sillä tiedetään, että asenteet lukemiseen kehittyvät päiväkoti-iässä. Kouluiässä niitä on vaikeampi muuttaa.  

– Lapselle kannattaa kyllä antaa vaikutusmahdollisuuksia ja kysyä, minkä tyyppistä kirjaa hän haluaisi lukea. Apua etsimiseen saa tarvittaessa kirjaston henkilökunnalta, Aerila vinkkaa.  

Pieni lukija haluaa samastua

Kirjoilla on monta tehtävää. Aikuisetkin lukevat eri tarpeisiin: joskus viihtyäkseen, joskus sivistyäkseen, toisinaan tullakseen kosketetuiksi. Erilaisia kirjavirikkeitä kannattaa tarjoilla lapsillekin monipuolisesti hankkimalla niitä kotiin tai vierailemalla kirjastossa säännöllisesti.

– Jos lukeminen ei ole perheessä tapana, kannattaa aloittaa siitä, mikä tuntuu helpoimmalta. Se voi olla Muumi-kirja, jos Muumit ovat tuttuja, tai kurkistuskirja, jos lapsi kaipaa toimintaa. Tai sitten voi kokeilla tehdä lapsen kanssa ruokaa keittokirjan avulla, Juli-Anna Aerila ehdottaa.

Päiväkoti-ikäiselle ennustettavuus on kirjassa tärkeää. Hän saa onnistumisen kokemuksia, kun osaa arvata, mitä seuraavaksi tapahtuu.

– Se on vähän kuin aikuisilla dekkarien lukeminen, Aerila vertaa.

Lapsi lukee pitkälle alakoululaiseksi saakka kaunokirjallisuuttakin saadakseen tietoa maailmasta. Paljon lukevia kannattaa Aerilan mielestä houkutella myös haastavamman sisällön pariin juuri tätä kautta.

– Lapsi voi kiinnostua vaikeastakin kirjasta, jos siinä on hänelle samastuttava hahmo tai tilanne. Uuden kirjan kohdalla aikuinen voi auttaa ennustamaan tulevia tapahtumia.

Kirjojen monipuolisuus opettaa lasta tulkitsemaan erilaisia tekstejä. Se taas on tärkeää hyvän lukutaidon saavuttamiseksi. Nautinnon kokemus on kuitenkin lukemisessa se, joka motivoi palaamaan kirjojen pariin.

– Harva aikuinenkaan tarttuu kirjaan siksi, että kokee lukutaitonsa rapistuneen.

Kiireessä kirja ei maistu

Mikä sitten vaikuttaa leikki-ikäisen lukunautintoon, itse kirjan lisäksi? Juli-Anna Aerilan lapsille tekemät kyselyt paljastavat, että tärkeää on, että lukemiseen saa rauhassa keskittyä ja että lukemastaan saa keskustella aikuisen kanssa. 

– Kymmenen minuuttia oli monelle lapselle liian lyhyt aika rauhoittua kirjan ääreen, tutkija tietää. 

Kun hän on kysynyt lapsilta, millainen on heidän mielestään hyvä paikka lukemiseen, monen piirroksissa ollaan ulkona. Lapset ovat myös innostuneet lukumajoista, joita voi tehdä vaikka pahvilaatikosta tai pussilakanasta.  

– Majassa saa keskittyä rauhassa. Parasta on, jos sinne mahtuu kaverin tai vanhemman kanssa. 


Kokeile vaikka heti  

1. Rakenna lukumaja.
Monet lapset nauttivat pienistä paikoista, joissa voi sulkeutua omaan maailmaansa. Lukumajan voi tehdä levittämällä pussilakanan tai joogaliinan pöydän yli tai rakentamalla erityisen majan isosta pahvilaatikosta. Pienelle lapselle on erityisen kivaa, että vanhempi mahtuu majaan mukaan. Sadepäivän lukumajasessioon kirjat kannattaa valita yhdessä, ja mukaan täytyy tietysti varata asianmukaisia herkkuja. Idea on peräisin Juli-Anna Aerilan ja Merja Kauppisen Sytytä lukukipinä -kirjasta (PS-kustannus 2019), jossa on monta muutakin mainiota vinkkiä. 

2. Puhu lukemastasi.
Juli-Anna Aerilan tutkimuksessa kysyttiin esikouluikäisiltä, tietävätkö he, tykkääkö opettaja lukemisesta. Joku päätteli opettajan lenkkareista, että tämä on enemmän urheilija kuin lukija ja toinen sanoi, ettei tiedä, koska ei voi mennä opettajan pään sisälle. Lapsille lukemisen arvostaminen ilmenee konkreettisista seikoista: siitä, että vanhemmat ja opettajat kertovat lukemastaan ja pitävät kirjoja esillä 

3. Täytä joulukalenteri kirjoilla.
Entä jos joulukalenterin luukut olisivatkin tänä vuonna kokonaisia paketteja, joista paljastuu iltasatukirjoja? Kirjakalenteri on halpa toteuttaa, jos sen tekee kirjaston kirjoilla. Kirjaston ammattilaisia voi myös hyödyntää kirjojen valinnassa. Idea on peräisin Erin Boylen Reading my Tea Leaves -blogista, josta kaunis toteutusidea löytyy hakemalla A Book Advent Calendar. 

Artikkeli on julkaistu Kirjallisia kysymyksiä -palstalla Lapsemme 3/2019 -lehdessä.

Laura Pörsti

Kirjoittaja

Laura Riihelä

Valokuvaaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *