Lapsiperheiden asemaa parannettava sosiaaliturvauudistuksessa

Sosiaaliturvalla on keskeinen merkitys lapsiperheiden toimeentulon turvaamisessa ja köyhyyden ehkäisemisessä. Lapsiperheiden asema on ollut valitettavan vähän esillä sosiaaliturvauudistuksessa. Esimerkiksi lapsiperheköyhyyden torjunta tulisi nostaa uudistuksen kärkitavoitteisiin.

Ihmisoikeussopimusten kansainväliset valvontaelimet ovat antaneet Suomelle useita suosituksia, jotka on syytä huomioida sosiaaliturvauudistuksessa. Esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut, että Suomen perusturvan vähimmäistaso, kuten vanhempainpäivärahojen vähimmäismäärä, ei täytä Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämää tasoa.

Sosiaaliturvajärjestelmämme on rakennettu usean vuosikymmenen aikana, jolloin järjestelmästä on tullut monimutkainen. Sosiaaliturvan äärimmäinen yksinkertaistaminen olisi kuitenkin huono tavoite, sillä sellainen järjestelmä olisi joko korvaustasoltaan hyvin matala tai kustannuksiltaan hyvin kallis. Yksinkertaistamisen varaa sosiaaliturvassa on kuitenkin paljon.

Lapsiperheiden sosiaaliturvassa tarvitaan tulevaisuudessakin sekä kaikkia lapsiperheitä koskevia etuuksia –kuten lapsilisiä ja vanhempainpäivärahoja – että kohdennettuja etuuksia, jotka huomioivat perheiden erilaiset tilanteet ja tarpeet. Erityistä huomiota vaativia tilanteita ovat esimerkiksi yksinhuoltajuus, lapsen vuoroasuminen, vanhemman tai lapsen pitkäaikaissairaus tai vammaisuus, vanhemman työttömyys tai työkyvyttömyys.

Sosiaaliturvaa koskevassa keskustelussa sivuutetaan usein perhepoliittisten tulonsiirtojen heikentyminen. Lapsilisän reaaliarvo on tällä hetkellä merkittävästi alempi kuin 1990-luvun puolivälissä. Lapsilisä tulee sitoa indeksiin ja lapsilisän korottamiseen tulee laatia tiekartta. Ensimmäisenä voitaisiin nostaa lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, tehdä tasokorotus alle 3-vuotiaista lapsista maksettaviin lapsilisiin ja ulottaa lapsilisän maksaminen 17-vuotiaisiin lapsiin.

Vanhempainpäivärahojen taso on Suomessa muita Pohjoismaita matalampi niin vähimmäispäivärahojen kuin ansiosidonnaisen päivärahojen osalta. Muissa Pohjoismaissa vanhempainpäiväraha korvaa suuremman osuuden ansionmenetyksestä kuin Suomessa. Vanhempainpäivärahan vähimmäismäärä tulisi nostaa takuueläkkeen tasolle ja nostaa ansiosidonnaisen vanhempainpäivärahan korvaustasoa.

Yksinhuoltajaperheillä köyhyysriski on moninkertainen kahden huoltajan perheisiin nähden. Lapsilisän yksinhuoltakorotuksen nostamisen lisäksi yksinhuoltajaperheitä auttaisi myös elatustuen korottaminen. Sosiaaliturva huomio heikosti myös vuoroasuvien lasten perheiden tarpeet. Esimerkiksi lapsilisän jakaminen kahdelle vanhemmalle tulisi tehdä mahdolliseksi ja sisällyttää lapsilisään vuoroasumislisä.

Yhä tärkeämpää on löytää joustavia ja perheiden erilaiset tilanteet huomioon ottavia ratkaisuja yhteensovittaa työ, opiskelu ja perhe-elämä. Myös työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen tarvitaan nykyistä parempia välineitä. Reaaliaikainen tulorekisteri on tuonut uusia mahdollisuuksia työtulojen, verotuksen ja sosiaaliturvan paremmalle yhteensovittamiselle. Lapsiperheiden köyhyyden taustalla on usein osa-aikatyötä, pätkätöitä ja matalapalkkaisuutta. Köyhyys työssäkäynnistä huolimatta on Suomessa nimenomaan lapsiperheitä koskeva ilmiö.

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Esa Iivonen

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.