Miten hyvin lapsen oikeudet toteutuvat Suomessa?

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20. marraskuuta. Mikä on tilanne Suomessa, kuinka hyvin lapsen oikeudet toteutuvat?

Lasten oikeudet on kirjattu ihmisoikeussopimukseksi, jotta lasten hyvinvointi ja kehitys voitaisiin turvata. Kun oikeudet toteutuvat, lapset saavat kasvaa ja kehittyä turvallisissa olosuhteissa, ketään ei syrjitä, lasten näkemyksiä kunnioitetaan ja lapsen etu ohjaa heitä koskevia päätöksiä.

Suomessa lasten oikeudet ymmärretään ja isossa kuvassa näkymä on positiivinen: suurin osa lapsista voi hyvin. 30:ssä vuodessa moni asia on edennyt hyvään suuntaan. Esimerkiksi kuritusväkivalta on vähentynyt merkittävästi ja lapsia kuullaan enemmän kuin ennen. Tuorein Kouluterveyskysely kertoo, että lapset ja nuoret ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä ja pitävät koulunkäynnistä. Enemmistö yläkoululaisista kokee, että heillä on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa.

Tietoa lapsilta itseltään

Kun lasten oikeuksien toteutumista arvioidaan, tärkeintä on kuulla lapsia ja nuoria. Tutkimukset ja kyselyt, joihin lapset itse luottamuksellisesti vastaavat, piirtävät rehellistä kuvaa hyvinvoinnista. Esimerkiksi Kouluterveyskysely tai lapsi- ja nuorisobarometrit antavat tärkeää ja melko kattavaa tietoa. Oleellista kuitenkin on, että vastauksia saadaan kaikilta lapsiryhmiltä, myös esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitetuilta tai vammaisilta lapsilta.

Kyselyjen lisäksi on tarkasteltava tilastoja, sellaisiakin indikaattoreita kuin lapsikuolleisuus, lapsiin kohdistuva väkivalta ja henkirikokset sekä lasten tapaturmat. Ne kertovat paljon yhteiskunnan kyvystä suojella lapsia ja turvata lasten kehitystä. Palvelujen käyttö voi sen sijaan kertoa enemmän siitä, mitä palveluita on saatavilla kuin siitä, miten lapset voivat.

Keskimäärin hyvin ei riitä

Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Siksi se, että lapset voivat keskimäärin hyvin, ei riitä. Kyse on kunkin lapsen ainutkertaisesta lapsuudesta, joten on katsottava myös pieniä ryhmiä ja erityistilanteita. Mitä lähempää ja useammasta kulmasta asiaa tarkastelee, sitä enemmän löytää myös puutteita. Pieni osa, kahdesta neljään prosenttia kouluterveyskyselyyn vastanneista lapsista on kokenut fyysistä laiminlyöntiä. Se tarkoittaa, että lapsi on jätetty ilman ruokaa, puhtaita vaatteita tai lämmintä asuinpaikkaa. Paljon suurempi osa on kokenut esimerkiksi seksuaalista ahdistelua tai fyysistä väkivaltaa, ollut kiusattu tai tuntenut terveydentilansa huonoksi.

Vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten oikeuksissa on paljon parantamista. Vammaisten lasten oikeus tulla kuulluksi toteutuu heikosti: joko heidät unohdetaan tai heitä kuullaan vain vammaisuuteen liittyvissä asioissa. Romanilapset ovat niin tottuneita kiusaamiseen ja syrjintään, että heidän on vaikea tunnistaa oikeuksiaan, saati puolustaa niitä. Maahanmuuttajalapset kokevat usein syrjivää tai vihamielistä suhtautumista. Turvapaikan hakijoiden oikeuksissa on monia puutteita, kuten pakkopalautukset ja perheiden yhdistämiseen liittyvät haasteet.

Syrjintä heikentää myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointia. Erityisen haavoittavassa asemassa ovat transnuoret, joiden oma arvio terveydentilastaan on selvästi kielteisempi kuin muiden nuorten. Tämä koskee etenkin niitä nuoria, jotka eivät voi ilmaista sukupuoltaan sillä tavoin kuin heistä itsestään tuntuu oikealta.

Palvelut ja perusturva kaikille

Palvelujen puutteet ovat yksi este oikeuksien toteutumiselle. Esimerkiksi saamelaislasten oikeus omankielisiin palveluihin vaihtelee kunnittain. Saamelaisalueen ulkopuolella tilanne on heikko. Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten terveys- ja kuntoutuspalveluissa on suuret alueelliset erot. Mielenterveyspalveluissa on isoja puutteita, joita paikataan lastensuojelulla ja huostaanotoilla.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tarkastuksissa on tullut esille, että sijoitettujen lasten oikeudet eivät toteudu kuten pitäisi, eivätkä lapset saa ääntään kuuluville kertoakseen huonosta kohtelusta. Sosiaalityöntekijöitä on liian vähän, joten he eivät ehdi tavata lapsia riittävästi tai puuttua laitosten epäkohtiin.

Köyhyys estää esimerkiksi lasten oikeutta riittävään koulutukseen, virkistystoimintaan ja kulttuuriin. Koulutus tai harrastus voi jäädä aloittamatta tai sen joutuu lopettamaan, koska perheellä ei ole siihen varaa. Köyhyys haastaa myös lapsen oikeuden parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan, sillä perheen pitkäaikainen köyhyys altistaa lasta muun muassa mielenterveyden ongelmille.


Lapsen oikeudet otettava lapsipolitiikan perustaksi

YK:n lapsen oikeuksien sopimus tunnetaan Suomessa varsin hyvin, mutta tietämys on jäänyt julistuksenomaiselle pintatasolle. Lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamat suositukset ja sopimuksen sisältöä avaavat yleiskommentit tunnetaan heikosti. Sopimuksesta ei ole tullut lapsia koskevaa politiikkaa ohjaavaa välinettä.

Kestävä lapsipolitiikka perustuu lapsen oikeuksien sopimuksen tavoitteelliseen toimeenpanoon. Esimerkiksi Ruotsissa, Uudessa-Seelannissa ja Skotlannissa lapsen oikeuksien sopimus ohjaa vahvasti lapsipolitiikkaa. Lapsijärjestöjen ja lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyön tuloksena Suomessa ollaan nyt vihdoin valmistelemassa lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvaa kansallista lapsistrategiaa.

Lapsen oikeuksien toteutumisen haasteena on, että lapsinäkökulma jää päätöksenteossa helposti muiden näkökulmien, erityisesti lyhytnäköisen talousnäkökulman varjoon. Esimerkiksi varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja lapsiperheiden sosiaaliturvaan on viime vuosina kohdistettu leikkauksia, vaikka leikkausten tiedetään heikentävän lasten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista. Päätösten vaikutuksia lapsiin ei ole arvioitu tai tehdyn arvioinnin johtopäätöksiä ei ole otettu huomioon.

Oikeuksien toteutumisessa tietoisuus niistä on olennaista. Julkisuudessa on ollut paljon esillä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeuksien loukkaukset. Julkinen keskustelu on rohkaissut lapsia itse tuomaan epäkohtia esille. Sijaishuollossa olevien lasten kantelut eduskunnan oikeusasiamiehelle ovat lisääntyneet huomattavasti. Kantelut ovat koskeneet muun muassa kohtelua sijaishuoltopaikassa, sijaishuoltoon liittyvää päätöksentekoa ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä.

Kuluvana vuonna oikeusasiamies on antanut lokakuun lopulle mennessä 29 ratkaisua huostaanotettujen lasten kanteluihin. Niistä noin 70 prosenttia on johtanut oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. Tämä on viisi kertaa suurempi osuus kuin kaikissa oikeusasiamiehelle tehtävissä kanteluissa. Turhaan eivät lapset oikeuksistaan kantele.


Suomi raportoi YK:lle

Lapsen oikeuksien toteutumista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea, jolle kukin valtio säännöllisin väliajoin toimittaa määräaikaisraportin. Suomi on juuri antanut vuosia 2008-2019 koskevan raporttinsa.

Raportissa on mainittu useita lakiuudistuksia, joilla on pyritty parantamaan lasten oikeuksien toteutumista. Listalla ovat mm. yhdenvertaisuuslaki, isyys- ja äitiyslaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, sosiaalihuoltolaki, varhaiskasvatuslaki ja nuorisolaki. Myös erilaiset politiikkaohjelmat mainitaan, samoin kuin lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE, lapsistrategian valmistelu sekä hallitusohjelman lapsia koskevat kirjaukset.

Komitea antaa raportista palautteen. Edellisellä kerralla komitea kehotti muun muassa tehostamaan tukea vähäosaisille perheille ja takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon. Muita Suomen saamia suosituksia olivat esimerkiksi aktiiviset toimenpiteet syrjinnän tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen sekä lapsen oikeuksia koskevan koulutuksen lisääminen.

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 4/2019 -lehdessä.

Liisa Partio

Liisa Partio

johtava asiantuntija,  kansalaisyhteiskunta- ja hyvinvointipolitiikka  

Esa Iivonen

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Antti Yrjölä

Kuvittaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Kommentit

  1. Lastenoikeudet ei mielestäni toteudu suomessa. Tälläkin hetkellä lapset ovat indikaattoreina huonolle sisäilmalle ja altistumiselle, joka edistää sairastumista. Niin kauan kuin Ympäristösairaudet suomessa ovat tunnustamatta ja tunnistamatta liian suuri joukko lapsiamme tulee sairastumaan vakavasti. Ympäristösairauden vyyhtiä pitäisi keriä ja selvittää vakavimmin sairastuneiden suunnalta ja sitä kautta ennaltaehkäistä vakavaa oireilua. Suomessakin tilanne on juurikin päinvastoin. Homeita tulee aina olemaan ja luonnolla on omat lakinsa. Me luomme itse sellaiset tekijät, jotka eivät ole meille, eläimille ja luonnolle terveellisiä. Tästä kärsivät juurikin puolustuskyvyttömimmät. On aivan selvää mikä tekijä on kasvanut vaikkapa viimeisen 20 vuoden aikana. Jokainen meistä, varsinkin suomessa, jopa lapsetkin kantavat mukanaan monien omien oireidensa aiheuttajaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.