Onko aikuisen pakko leikkiä?

Pakolla ei pidä leikkiä, mutta leikkiin heittäytymällä voi oppia ymmärtämään lasta paremmin.

Tiskivuori, pyykkivuori, väsymys. Tärkeä puhelu, sähköposti, Instagramin elähdyttävä kuvavirta. Hetki puolison kanssa tai hetki ihan rauhassa.

On monta syytä sille, että aikuinen ei leiki lapsen kanssa. Silti monessa kodissa huolehditaan: pitäisikö jaksaa leikkiä?

– Aikuisille leikkiin heittäytyminen on tutkimusten mukaankin usein vaikeaa. Se voi tuntua tylsältä tai jopa ajanhukalta, tietää lasten ja aikuisten yhteisleikkiä väitöskirjansa osana tutkiva sairaanhoitaja Johanna Olli.

Hänestä sekä leikkimisen että leikkimättä jättämisen voi perustella pitävästi.

– Leikkimisen esittäminen, sellainen että pakolla ajaa pikkuautoa paikasta toiseen, on todella tylsää. Lapsi huomaa sen heti ja jää aina vaan mankumaan lisää, kun vanhempi ei leiki kunnolla.

Pakkoleikkiminen ei siis kannata. Sen sijaan voi pysähtyä tutkimaan, mitä leikki oikeastaan on.

Leikki on lapsen puhetta

Leikki on hauskaa. Leikissä tärkeää on tekeminen, ei lopputulos. Leikki on vapaaehtoista ja itseohjautuvaa. Näin Johanna Olli määrittelee leikin tutkimuksessaan. Kun lapsi leikkii vapaasti, nämä periaatteet toteutuvat luonnostaan.

– Aikuisella taas on monesti tarve arvioida leikkiä ja johdattaa se kohti tiettyä päämäärää. Pitää tehdä legoista talo tai askarrella jokin tietynnäköinen juttu, Olli sanoo.

Silloin kyse ei ole leikistä, vaan leikillisten keinojen hyödyntämisestä jonkin asian opettelussa.

Tutkimustaan varten Olli seurasi sairaanhoitajan ja kehityshäiriöisen 3-vuotiaan yhteisleikkiä. He ajelivat automatolla, ja lapsi törmäili jatkuvasti toisiin autoihin. Aikuinen yritti opastaa: ajellaan nyt rauhassa teitä pitkin. Ei tulosta.

Sitten aikuinen vaihtoi linjaa. Hän oli minuutin hiljaa ja tarkkaili, mitä lapsi tekee.

– Lapsi otti Muumilaivan, joten aikuinen nappasi Muumihahmon ja kävelytti sitä laivaa kohti. Hän vastasi lapsen aloitteeseen, Olli toteaa.

Ensimmäisen hahmon lapsen hahmo potkaisi pois laivasta, ja niin kävi vielä toisellekin hahmolle. Lapsi testasi, miten sitoutunut aikuinen on leikkiin.

– Kun hän näki, että aikuinen pysyy mukana, hyvä vuorovaikutteinen leikki syntyi.

Leikki voi siis opettaa – aikuista. Se kehittää taitoa lukea sanattomia viestejä.

– Leikki on parhaita keinoja kuunnella lasta. Pienelle lapselle puhe ei yleensä ole ykköstapa kommunikoida, Olli muistuttaa.

Leikissä valta vaihtuu

Jos leikkiminen tuntuu vaikealta, tutkija kehottaa jäljittelemään lasta. Kassakone ei välttämättä kiehdo häntä ostosten tekemisen tai pallo potkimisen takia. Nuken päätä voi olla hauska paukuttaa sängynlaitaan, koska siitä tulee kiva ääni. Leikki on siinä.

– Suurimman osan ajasta aikuiset määrittävät kaiken lapsen elämässä: mitä puetaan, missä asutaan ja mihin lähdetään aamulla. Leikki on sellainen harvinainen tilanne, jossa lapsella voi olla täysi määräysvalta, Johanna Olli ehdottaa.

Vallan täydellistä menettämistä aikuisen ei tarvitse pelätä, vaikka välillä hölläisikin kontrollia. Päinvastoin.

– Olen huomannut, että lapsi suostuu paljon paremmin aikuisen määräämälle iltapalalle, kun on saanut vähän aikaa olla itse vallassa. Silloin häntäkin on kuultu.


Kokeile vaikka heti

  1. Testaa improvisaation periaatteita. Kun leikit lapsen kanssa, suhtaudu kaikkiin hänen aloitteisiinsa myönteisesti. Vie niitä eteenpäin silloinkin, kun lapsi ei suhtaudu yhtä myönteisesti sinun ehdotuksiisi, vinkkaa Johanna Olli. Vastaa siis kuten improvisaatioharjoituksessa: – Kyllä, ja…
  2. Älä kehu. Luit oikein. Kun leikitään, ylhäältä päin tuleva arviointi ei kuulu asiaan – kysymyshän on tasa-arvoisesta, yhteisestä hauskanpidosta. Leikin palkinto on nautinto eikä siitä ole tarkoitus suoriutua erityisen hyvin. Tee siis niin kuin lapsi tekisi: ole leikkikaveri. Kehut ja kritiikit kannattaa säästää toisiin hetkiin.
  3. Kunnioita flow’ta. The Parenting Junkie -somekanavia luotsaava vanhemmuusvalmentaja Avital Schreiber Levy muistuttaa, että jos leikki on lapsen työtä, hän tarvitsee sitä varten samanlaista keskittymisrauhaa kuin vanhempansa omalle työlleen. Leikkiin pitää saada uppoutua, jotta voi syntyä leikkimisen flow. Niinpä: Jos lapsi leikkii tyytyväisenä, älä osallistu väkisin tai yritä ehdottaa parempaa tekemistä. Vältä leikin keskeyttämistä ja kommentointia ja pyydä anteeksi, jos joudut häiritsemään.

Juttu on julkaistu Lapsemme 2/2020 -lehdessä Leikki läpivalaistuna -palstalla.

Laura Pörsti

Kirjoittaja

Laura Riihelä

Valokuvaaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.