Siirry sisältöön
LAPSEMME-ARTIKKELIN KUVA. EI KÄYTETÄ MUUALLA.

Tukioppilas Saga pehmentää hyppyä uuteen kouluun

Uusi koulu voi olla melkoinen jännityksen aihe. Hyppyä uuteen pehmittävät tukioppilaat, joita on lähes kaikissa Suomen peruskouluissa.

Järvenpään Kartanon koulussa tukioppilaita on parisenkymmentä, joista yksi on musiikkiluokalla opiskeleva 9.-luokkalainen Saga Santonen.

­­– Lähdin mukaan, koska tykkään kokeilla uusia asioita ja tukioppilastoiminta vaikutti kiinnostavalta. Olen sosiaalinen ja minusta on kiva olla kontaktissa ihmisten kanssa, Saga kertoo.

Uusien 7.-luokkalaisten ryhmäyttäminen on yksi tukioppilaiden tärkeistä tehtävistä.

– Meillä jokaisella kolmen tai neljän hengen tukioppilasryhmällä on ryhmäytettävänä kaksi tai kolme seiskaluokkaa. Ryhmäytyksissä muun muassa leikitään sellaisia leikkejä, joihin on helppo osallistua. Ketään ei pakoteta mukaan, mutta tosi harva kuitenkin jättää osallistumatta.

Tukioppilailla on kahdentoista tunnin koulutus ja valmista materiaalia toimintaan on toki saatavilla. Aktiiviset nuoret kuitenkin kehittävät toimintaa itse koko ajan – vanhoihin kaavoihin ei suotta jämähdetä.

– Jokainen tukioppilasryhmä keksii aina jotain, ja jo keksittyjä ideoita jalostetaan sitten matkan varrella ja tietysti mietitään myös uusia juttuja. Kokouksissa päätetään asiat ja yhteydenpidossa käytetään omaa WhatsApp-ryhmää.

Tukioppilastoiminta, oppilaskunnan työryhmä, nuorisovaltuusto, partio, mukanaolo avustajana mainoksissa ja elokuvissa… Kun on aktiivinen, syntyy positiivinen kierre ja pääsee mukaan monenlaiseen toimintaan. Mutta miten sitä ehtii kaiken koulun päälle?

– Vähän mietin sitä välillä itsekin, Saga nauraa.

– Osallistun aika herkästi siihen, mitä vastaan tulee, sillä kaikesta oppii jotain uutta. Tukioppilaana olo on esimerkiksi kehittänyt ryhmätyötaitoja, kommunikaatiokykyä ja järjestelmällisyyttä.

Sagan mielestä tukioppilastoiminnassa on hauskinta tapahtumien järjestäminen.

– On tosi kivaa miettiä porukalla jotain mukavaa tekemistä koko koululle. Mieleen on jäänyt esimerkiksi järjestämämme Tukarishow. Testasimme, miten hyvin opettajat olivat perillä nuorisokulttuurista ja kuinka hyvin oppilaat tunsivat opettajansa. Joukkuekisassa taas oppilaiden joukkue sai esimerkiksi esitettäväkseen jonkin vanhemman tanssin ja opettajat puolestaan nuorille tutun tanssin. Opettajatkin heittäytyivät mukaan juttuihin tosi rennosti, Saga kiittää.

Saga on tyytyväinen saamaansa koulutukseen ja koulun myötämielisyyteen tukioppilaiden ideoille. Kehitysideoita nuorella naisella kuitenkin on.

– Vaikka tukioppilaiden koulutus on ihan hyvä, sitä voisi olla enemmän. Lisäksi toivoisin, että koulutuksessa voisi käydä joskus asiantuntijoita esimerkiksi MLL:sta kertomassa ammattilaisen vinkkejä.

Myös laajempi verkostoituminen olisi Sagan mielestä eduksi tukioppilastoiminnassa.

– Olisi hienoa, jos meillä olisi yhteisiä kokoontumisia vaikkapa Uudenmaan tukareille. Tutustuisi uusiin ihmisiin laajemmin ja saisi ideoita.


  • Porukalla pystyy tekemään enemmän kuin yksin.
  • Ryhmähenki on tärkeä.
  • Aktiivisuus kannattaa, silloin oppii uutta.

Tukioppilaat ovat 8.–9.-luokkalaisia nuoria, jotka luovat kouluun hyvää yhteishenkeä. He suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa tukioppilasohjaajan kanssa. Tukioppilaat tutustuttavat 7.-luokkalaisia toisiinsa, pitävät tunteja esim. kaveritaidoista ja mediakasvatuksesta ja osallistuvat koulun yhteisten tapahtumien järjestämiseen. Tehtäviin kuuluu myös kiinnittää huomiota yksinäisyyteen ja kiusaamiseen ja keskustella niistä koulun aikuisten kanssa. Tukioppilastoiminta on osa koulun hyvinvointityötä.

Artikkeli on julkaistu Vapaaehtoinen-palstalla Lapsemme 2/2019 -lehdessä.

Merja Räty

Kirjoittaja

Tomi Tähti

Valokuvaaja

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös