Yhdenvertaisuus on ihmisoikeus

Syrjinnän kielto on yksi lapsen oikeuksien sopimuksen neljästä yleisperiaatteesta. Syrjintä mitätöi tai heikentää lapsen oikeuksien toteutumista.

Syrjimättömyys ja ihmisten yhdenvertaisuus kuuluvat tärkeimpiin ihmisoikeuksiin. Ne ovat keskeisiä ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia koskevassa lainsäädännössä.

Syrjintä on henkilön asettamista eri asemaan muihin ihmisiin nähden ilman hyväksyttävää perustetta. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan, että vertailukelpoisessa tilanteessa olevia ihmisiä on kohdeltava samalla tavalla. Erilaisessa tilanteessa olevia on taas usein kohdeltava eri tavoin. Hyväksyttävä syy oikeuttaa tai jopa vaatii erilaista kohtelua. Lapsen oikeuksien sopimus nimenomaisesti määrittelee useita vain lapsille kuuluvia oikeuksia, kuten lapsen edun ensisijaisuuden, oikeuden kehittymiseen, leikkiin ja erityiseen suojeluun.

Valtion on taattava lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet kaikille lapsille ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun huoltajansa ominaisuuksiin perustuvaa syrjintää. Valtion on varmistettava, että myös muu julkinen hallinto sekä yksityiset tahot, kuten yritykset, noudattavat syrjinnän kieltoa.

Syrjintää voi tapahtua monella eri perusteella. Syrjintäperusteita voivat olla esimerkiksi lapsen tai hänen vanhempiensa ihonväri, sukupuoli, kieli, uskonto, poliittiset tai muut mielipiteet, kansallinen tai etninen alkuperä, varallisuus, terveydentila, vammaisuus, syntyperä tai seksuaalinen suuntautuminen.

Syrjintä voi olla myös moniperusteista. Tällöin lapsi joutuu huonompaan asemaan usean samanaikaisen syyn vuoksi, esimerkiksi vammaisuuden, sukupuolen ja etniseen vähemmistöön kuulumisen vuoksi.

Syrjinnän kielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se myös edellyttää aktiivisia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen on ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien yhtenä lähtökohtana. Yhdenvertaisuutta ja syrjinnän kieltoa koskevien säännösten ohella erityisesti taloudellisia, sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia koskevilla oikeuksilla edistetään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Näitä oikeuksia ovat esimerkiksi oikeus koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan.

Syrjinnän kielto ja yhdenvertaisuusperiaate eivät tarkoita identtistä kohtelua. Kun eriarvoisuutta esiintyy, saatetaan tarvita erityisiä toimia tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.

Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan tietyn ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia toimia, joiden tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden parantaminen. Positiivista erityiskohtelua voi olla esimerkiksi kiintiö oppilaitokseen yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevaan ryhmään kuuluville, kuten vammaisille nuorille.

Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että syrjimättömyysvelvoite edellyttää valtion aktiivisesti pyrkivän tunnistamaan lapset ja lapsiryhmät, joiden oikeuksien toteuttaminen saattaa vaatia erityisiä toimenpiteitä. On monia lapsiryhmiä, jotka ovat vaarassa joutua syrjityiksi ja joiden oikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita. Näitä ovat esimerkiksi vammaiset lapset, etniseen tai kielelliseen vähemmistöön kuuluvat lapset, maahanmuuttaja- ja pakolaislapset, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja köyhissä perheissä elävät lapset.

Komitea korostaa myös tarvetta kerätä eriteltyjä tietoja, jotta syrjintä voidaan tunnistaa. Syrjintään puuttuminen voi edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, hallintoon ja voimavarojen jakamiseen sekä koulutuksellisia toimenpiteitä syrjivien asenteiden muuttamiseksi.

Syrjinnän kielto ja yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite sisältyvät myös Suomen perustuslakiin ja tavalliseen lainsäädäntöön. Tämä ei kuitenkaan vielä tarkoita sitä, että ne toteutuisivat riittävästi. Law in books ja law in action voivat olla kaukana toistaan. Rasismi ja vihapuhe ovat viime aikoina lisääntyneet ja ovat merkittävä uhka lasten oikeuksien toteutumiselle.

Syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisuuden toteutumista on vahvistettava. Tarvitaan lainsäädännön toimeenpanoa ja oikeuksien toteutumisen valvontaa, seurantaa ja arviointia. Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään torjua kaikkia syrjinnän muotoja. Komitea on maininnut esimerkkeinä vammaisiin lapsiin, maahanmuuttaja- ja pakolaislapsiin sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin kohdistuvan syrjinnän. Komitea on suositellut, että Suomi asettaa julkisissa ohjelmissaan keskeiselle sijalle syrjinnän torjunnan. Koulutus ja media ovat myös tärkeässä roolissa.

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä säädetään tasa-arvolaissa. Sen tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain toimeenpano ovat tärkeitä lasten oikeuksien toteutumiselle.

Varhaiskasvatuslain, perusopetuslain, sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain tavoitteisiin on kirjattu yhdenvertaisuuden edistäminen. Suunta palveluissa on kuitenkin huolestuttava. Palveluiden leikkaukset ja normien purkaminen heikentävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Leikkaukset varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja muihin lasten ja nuorten palveluihin vaikuttavat eniten heikossa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumiseen. Lasten ja nuorten palveluiden laadun ja saatavuuden kuntakohteiset erot kasvavat, kun palveluita sääteleviä normeja puretaan. Julkisen talouden sopeutustoimista tai normien purkamisesta päätettäessä on tärkeää tehdä lapsivaikutusten arviointi, jossa erityistä huomiota kiinnitetään heikossa asemassa oleviin lapsiryhmiin.

Lapsuudessa koettu eriarvoisuus ennustaa eriarvoisuutta myös myöhemmissä elämänvaiheissa. Hyvinvointi rakentuu lapsuudessa, kuten myös hyvinvointi- ja terveyserojen perusta. Väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat Suomessa suuret. Eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää katseen kiinnittämistä erityisesti lapsiin ja nuoriin. Tämä on tärkeä muistaa myös sote-uudistuksessa.

Artikkeli julkaistu Lapsemme 4/2016 -lehdessä

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja

Eeva Kariniemi

Kuvittaja