Yökylässä

Yökylä kaverilla voi olla pieni jännittävä seikkailu. Kyläpaikan aikuiset ja omat vanhemmat voivat tehdä paljon sen eteen, että kyläilystä tulee lapselle turvallinen ja iloinen kokemus. 

– Yökylässä lapsi harjoittelee vanhemmasta erossa olemista pikkuhiljaa ja turvallisesti, toteaa MLL:n asiantuntija Jenni Helenius.

Usein lapset yöpyvätkin ensimmäistä kertaa hyvin tuttujen aikuisten, kuten isovanhempien ja muiden sukulaisten, luona. Kaverikylään lähdetään useimmiten vasta vuosia myöhemmin. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta yöpyä sukulaisilla ja vaikkapa päiväkotikaveri voi olla tärkeä yökyläpaikka.

–  Kaverin luona on hyvä tottua nukkumaan myös siksi, että joskus vanhempi voi joutua olemaan yötä pois kotoa ja lapsen pitäisi uskaltaa yöpyä muualla. Kun on harjoitellut aiemmin, kyläily tuntuu luontevammalta, Helenius sanoo.

Kaveri tulee tutummaksi

–Lasten kannalta yökyläily on hieno tapa oppia lisää omasta kaverista ja viettää yhdessä aikaa. Majaleikin tai ison legokaupungin rakentamista on hauskaa jatkaa seuraavana aamuna, sillä pitkäkestoiseen leikkiin ei usein ole aikaa ja sekin on arvokasta, Helenius toteaa.

Viettämällä yön kaverin kodissa, ymmärtää paremmin, mistä hän tulee päiväkotiin tai kouluun. Siksi lapsikin osaa ehkä toimia kaverin kanssa jatkossa vielä paremmin häntä ymmärtäen.

Lapselle kokemus toisesta kodista ja arjesta on arvokas kurkistus oman kodin tapojen ja tottumusten ulkopuolelle. Oma perhekin näyttäytyy uudessa valossa.

Lapsen ehdoilla

Heleniuksen mukaan ikärajoja yökyläilyyn on vaikea asettaa, sillä lapset ovat erilaisia ja osa on saanut jo pienestä asti harjoitella sitä.

– Kyläilyn voi aloittaa, kun lapsi tuntee itsensä siihen valmiiksi. Alkuun vierailuajat voi pitää lyhyinä, esimerkiksi illasta seuraavaan aamupäivään, ja pidentää seuraavalla kerralla.

Kyläpaikkaan saapuessa aikuisten rauhallinen jutustelu ja aikatauluista sopiminen rauhoittavat. Helpotusta jännitykseen tuovat myös omat tutut tavarat ja unilelu.

– Mitä pienempi lapsi, sen parempi yökylään tulijalle on kertoa perheen rutiineista: esimerkiksi että yleensä me syödään viikonloppuisin iltapalaa kello 20, sitten tehdään iltapesut ja mennään nukkumaan. Lapsen peti kannattaa tehdä yhdessä jo ennen iltapalalle menoa. Silloin hän tietää, mihin on menossa nukkumaan, ja ehtii totutella ajatukseen, Helenius sanoo.

Yö on jännä

Nukkuminen vieraassa paikassa on lapselle aina vähän jännä juttu. Jo illalla on kyläpaikassa hyvä käydä lasten kanssa läpi se, miten toimitaan, jos herää yöllä. Saanhan herättää aikuisen, jos näen yöllä pahaa unta tai alkaa pelottaa? Entä jos tulee vessahätä?

Ensimmäisillä kerroilla vanhempien on hyvä varautua siihen, että lapsi haluaa palata kotiin kesken vierailun ja sen varalta toimintatavat on hyvä sopia kyläperheen kanssa etukäteen. Jos kotiin palaaminen ei ole mahdollista, siitä on puhuttava lapsen kanssa jo kyläilystä sovittaessa.

Arjen apua

Helenius toteaa, että on tärkeää tietää, mihin lapsensa lähettää yökylään. Kun vanhemmat tuntevat toisensa hyvin ja sopivat yhdessä asioista, voi paremmin luottaa siihen, että yökyläily sujuu mukavasti. Kun kouluikäiset lapset ja nuoret sopivat keskenään yläkyläilystä, on hyvä varmistaa, että vanhemmat ovat paikalla ja tietävät lasten suunnitelmista.

Heleniuksen mielestä aikuinenkin voi hyvin ehdottaa yökyläilyä.

– Siitä voi olla aikuisillekin iso arjen apu, kun on esimerkiksi vuorotyötä tai työmatka. Arkiviikollakin voi sopia, että lapset tulevat kaverille suoraan koulusta, tekevät läksyt, menevät ajoissa nukkumaan ja aamulla yhdessä kouluun.

Erilaisissa hätätilanteissa, sairastumisissa tai onnettomuuksissa pidemmänkin yökyläilyn tarjoaminen kaverilapselle voi olla todella arvokasta apua.


”Valvotaan salaa vähän myöhempään”

Helsinkiläisen Babitzinin perheen 10-vuotiaat kaksoset Nadessa ja Elisabet yökyläilivät kaverin luona ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten. Isovanhemmilla tytöt ovat yöpyneet ilman vanhempia vauvasta lähtien ja vähän isompana muillakin sukulaisilla.

– Yökylässä leikitään ja valvotaan salaa vähän myöhempään. Yleensä nukutaan patjoilla. Ja viimeksi leikittiin Totuus vai tehtävä -leikkiä. Se oli jännää, Elisabet kertoo.

Yleensä tytöt pyytävät itse päästä kaverille yöksi ja äiti Anu ja isä Valentin kannustavat heitä siihen.

– Sukulaisilta pyydämme me vanhemmatkin silloin tällöin lastenhoitoa yön yli. Mikä ettei kaveriperheiltäkin voisi sitä joskus kysyä. Kahdenkeskistä aikaa kun harvoin on lapsiperheen aikuisilla liikaa, Anu sanoo.

Nadessa ja Elisabet pakkaavat itse yökylätavarat matkaan. Anu tarkistaa ennen lähtöä, että mukana on ainakin hammas- ja hiusharjat, yöpaidat ja puhelimet. Usein kassiin sujahtavat myös unikaverit ja muita leluja.

Kyläilystä saa mukavia muistoja

Kylässä ollaan kaveriperheen sääntöjen mukaan. Tyttöjen mukaan valvoa saa yleensä pidempään, mikä on yksi hauskimmista asioista. Anu pitää kuitenkin tärkeänä, että lapsille kerrotaan, kun on hiljaisuuden aika.

Eikö valvominen sitten väsytä seuraavana päivänä?

– No kyllä vähän, mutta se on silti hauskaa! tytöt sanovat.

Babitzineilla ei ole vielä käynyt tyttöjen kavereita yökylässä, mutta ajatukseen voisi äidin mukaan hyvinkin totutella.

Kaksoset käyvät pääasiassa samalla tietyllä kaverilla yökylässä, mutta menevät rohkeasti muuallekin, yhdessä ja erikseen. Yhden ainoan kerran on tullut pyyntö kotiinpaluusta ja sekin silloin, kun menossa oli jo toinen kyläyö putkeen.

Anun mielestä lapsi kannattaa totuttaa yökyläilyyn läheisten kodeissa pienestä pitäen. On kuitenkin hyvä mahdollistaa kotiinpaluu illalla ainakin aluksi, kun kyläilyä harjoitellaan. On myös mentävä lapsen luonteen ja ehtojen mukaan. Äiti hennoi antaa perheen vilkkaan 4-vuotiaan Sandro-pojan yökylään ensimmäistä kertaa vasta vähän aikaa sitten.

– Kannattaa reippaasti kokeilla. Aluksi meitäkin vähän jännitti, jos oli uusi paikka. Mutta ei siinä ole mitään pelättävää. Yökyläilystä saa hyviä muistoja, Nadessa sanoo.

Seuraavaksi Nadessa ja Elisabet menevät yökylään kummitädille. Se on tuttu paikka. Ja sieltäkin lähtee kotiin hyvänyönviesti, niin kuin yökylästä aina.


Yökylävinkit pikkulapsen vanhemmalle

  • Suunnittele kyläilyä yhdessä lapsen kanssa ja kuulostele lasta. Läheisten ihmisten luokse on helpompi mennä.
  • Yökylään kannattaa lähteä vasta, kun lapsi on siihen valmis. Muista, että sinä tunnet lapsesi parhaiten.
  • Kerro lapselle milloin ja keiden luokse lapsi menee, mitä kylässä tehdään ja milloin hänet haetaan.
  • Sovi kyläpaikan aikuisten kanssa aikatauluista. Käykää läpi myös tavat, tottumukset ja mahdolliset yliherkkyydet.
  • Pakatkaa yhdessä mukaan ainakin hammasharja, yöpuku, unilelu ja puhelin, jos sellainen lapsella jo on. Kaiken varalle on hyvä sujauttaa mukaan myös vara-alushousut.
  • Lasta kylään viedessä jutustele hetki aikuisten kanssa ja kertaa aikataulut. Se helpottaa jännitystä.
  • Hyvänyönpuhelu tai -viesti voi joko rauhoittaa tai lisätä koti-ikävää lapsen tottumuksista riippuen.
  • Keskustele yökyläkokemuksesta lapsen kanssa jälkikäteen. Kehu ja kannusta!

Yökylävinkit koululaisen vanhemmalle

  • Jos ehdotus tulee lapsilta, varmista kyläpaikan vanhemmilta, että suunnitelma sopii ja sovi aikatauluista.
  • Tarkista, että lapsi pakkaa mukaan tarvittavat tavarat.
  • Huomioi ja kerro lapselle, että kelle vain voi iskeä ikävä ja halu palata kotiin sovittua aiemmin, myös koululaiselle. Puhelu tai viesti saattaa tilanteessa helpottaa.
  • Kysele kuulumiset, kun lapsi palaa kotiin.
  • Muista vastavuoroisuus. Lasten on mieluisaa päästä yökylään molemmin puolin.
  • Mieti, voisitko joskus auttaa lapsen kaveriperhettä vaikka arkiviikolla tarjoamalla yökylämahdollisuutta esimerkiksi vanhempien työmatkan aikana.

Artikkeli on julkaistu Lapsemme 4/2018 -lehdessä.

Tuuli Ojakangas

Kirjoittaja

Johanna Sarajärvi

Kuvittaja

Ladattavat materiaalit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *