204. Erilaisuuden kukka

200. Ryhmän toiminta

Tehtävä

Tuodaan esille moninaisuutta ja vahvistetaan ryhmähenkeä pohtimalla jokaisen erilaisia ominaisuuksia ja ryhmän yhteisiä ominaisuuksia.

Tila

Pienryhmätyöskentelyn mahdollistava tila.

Tarvikkeet

Erivärisiä papereita tai kartonkia, kyniä, saksia ja teippiä/sinitarraa/liimaa.

Kesto

15-45 min.

RyhmäytyminenYhteishenki
5 - 9 luokatKummituntiNuorisotyöToinen aste

Ohjeet

Jaa osallistujat 4─5 hengen pienryhmiin. Ryhmiin jaon voi tehdä toiminnallisesti niin, että pyydät osallistujia muodostamaan jonon esimerkiksi sukkien värin mukaan tummimmasta vaaleimpaan. Anna tämän jälkeen osallistujille numerot yhdestä viiteen. Ykköset muodostavat yhden ryhmän, kakkoset toisen ja niin edelleen. Ryhmien tehtävä on laatia ryhmäläisten ominaisuuksia kuvaava kukka, jossa on pyöreä keskusta ja yhtä monta isoa terälehteä kuin ryhmässä on jäseniä. Lisäksi tehdään sama määrä pienempiä väliterälehtiä.

Harjoitus aloitetaan leikkaamalla tarvittavat osat. Ryhmän tehtävänä on aluksi miettiä 1–3 positiivista asiaa tai ominaisuutta, jotka ovat sen kaikille jäsenille yhteisiä. Ominaisuus tai asia kirjoitetaan kukan keskustaan. Toisessa vaiheessa jokainen ryhmäläinen pohtii itsestään yhdessä muiden kanssa jonkin ominaisuuden tai asian, jota muilla ryhmän jäsenillä ei ole. Tämä ominaisuus tai asia kirjoitetaan isoon terälehteen. Kolmannessa vaiheessa mietitään jokin asia tai ominaisuus, joka yhdistää vierekkäisiä ryhmän jäseniä. Nämä ominaisuudet tai asiat kirjoitetaan pieniin väliterälehtiin.

Harjoituksen voi myös tehdä käänteisessä järjestyksessä miettimällä ensin ryhmän jäsenten yksilöllisiä ominaisuuksia ja lopuksi kirjoitetaan ryhmän yhteiset nimittäjät kukan keskustaan. Kun kukka on valmis, jokainen ryhmä esittelee työnsä muille.

Keskustelukysymyksiä:

  • Oliko ryhmän yhteisiä hyviä ominaisuuksia helppo löytää?
  • Millaiset asiat erottivat ryhmän jäseniä toisistaan?
  • Miten ryhmäläisten ainutlaatuiset ominaisuudet ovat hyödyksi ryhmän toiminnassa?

 

Taustaa

Ryhmän kiinteys pitää ryhmän koossa

Ryhmän kiinteys eli koheesio ilmenee oppilaiden välisenä yhteenkuuluvuutena ja jäsenten haluna pysyä ryhmässä. Kun jäsenet haluavat kuulua ryhmään, he sitoutuvat todennäköisesti ryhmän tavoitteeseen.

Ryhmän kiinteys vaihtelee. Ne asiat, jotka ryhmän alkuvaiheessa tuottivat yhteenkuulumisentunnetta, eivät ehkä myöhemmin ole tärkeitä. Yläkoulun alkaessa tärkein ryhmää yhdessä pitävä tekijä voi olla yhteenkuuluvuus ja hauskuus. Jatko-opintojen lähestyessä ryhmää saattaa pitää koossa pyrkimys hyvään opiskeluilmapiiriin.

Ryhmän jäsenten yhtäläisyyksien ja erilaisten puolien pohtimisella voidaan tukea ryhmän kiinteyden rakentumista. Hyvin toimiva ryhmä tarvitsee erilaisia jäseniä – eihän jääkiekkojoukkueeseenkaan mahdu viittä keskushyökkääjää. Yhteenkuuluvuudentunteen syntymisen kannalta on kuitenkin tärkeä löytää myös ryhmäläisiä yhdistäviä tekijöitä. Yhteinen tavoite ja kiinnostuksen kohteet yhdistävät.

Koheesio voi joissain tilanteissa olla liian suuri, jolloin voidaan ajautua ryhmäajatteluun. Tällöin päätöksenteossa pyritään välttämään erimielisyyksiä ja konflikteja. Tällaisessa tilanteessa syntyy illuusio siitä, että kaikki ovat samaa mieltä. Ryhmä ikään kuin suojataan kriittiseltä ajattelulta: vaihtoehtoja ei pyritä etsimään eikä asioita haluta kyseenalaistaa, jotta erimielisyyksiä ei syntyisi. Tukioppilaita on hyvä haastaa pohtimaan myös omaan tukioppilasporukkaan syntynyttä yhteenkuuluvuudentunnetta. Kuinka kiinteä meidän tukioppilasryhmämme on? Voiko liiallinen kiinteys olla haitallista tukioppilaiden toiminnalle?

 

Kerro osallistujille

  • Koheesiolla tarkoitetaan ryhmän kiinteyttä. Ryhmän kiinteys on tärkeä sekä ryhmän suoriutumisen että ryhmässä työskentelyn ja ilmapiirin kannalta.
  • Ryhmän kiinteys vaihtelee eri aikoina ja sitä tulee eri tilanteissa tukea eri tavoin.
  • Ryhmässä tarvitaan erilaisia ihmisiä, mutta on tärkeää huomioida myös ryhmäläisiä yhdistävät asiat kiinteyden tukemiseksi.
  • Liiallinen kiinteys tukahduttaa ryhmän toiminnan, jos asioita ei enää osata kyseenalaistaa tai ajatella eri näkökulmista.

 

Lähteet:

Johnson D. & Johnson F., 1991. Joining together: Group theory and group skills. Prentice Hall.