105. Mitä tunsin eilen?

100. Tunne- ja vuorovaikutustaidot

Tehtävä

Huomataan erilaisten tunteiden suuri määrä sekä tunnistetaan ja nimetään omia tunteita itsenäisesti pohdiskellen ja ryhmäkeskustelulla.

Tila

Yhteisen keskustelun mahdollistava tila, osallistujat istuvat piirissä siten, että he näkevät ohjaajan ja taulun.

Tarvikkeet

Fläppi- tai liitutaulu. Neljä eriväristä tussia tai liitua.

Kesto

15-45 min.

EmpatiaTunteet
7 - 9 luokatNuorisotyöToinen aste

Ohjeet

Kehota osallistujia palauttamaan mieleensä edellisenä päivänä tuntemiaan tunteita ja luettelemaan niitä ääneen. Kirjoita niitä ylös fläppipaperille tai taululle. Tunteiden ylös kirjaamisen tavoitteena on tehdä osallistujille näkyväksi se, että eri ihmiset voivat samassa tilanteessa tuntea hyvin erilaisia tunteita.

Pohtikaa edellä lueteltujen tunteiden ilmenemistä. Pyydä osallistujia kertomaan:

  • Mitkä mainituista tunteista tuntuivat kehossa?
  • Mitkä mainituista tunteista näkyivät muille?
  • Mitkä mainituista tunteista johtivat toimintaan?
  • Mitkä tunteet jäivät muilta huomaamatta?

Ympyröi nämä eri värillisillä liiduilla tai tusseilla. Sama tunne voi toisella ilmetä siten, että se jää muilta huomaamatta ja toisella taas johtaa toimintaan ja näkyä muille. Samalla tunteella voi siis olla vaikkapa kaikkien neljän värinen ympyrä.

Purkakaa harjoitus yhteisellä keskustelulla, jonka tueksi voit kertoa oppilaille vertauksen tunteista jäävuorena. Useat tunteet ovat kuin jäävuori, sillä myös niistä suurin osa on pinnan alapuolella. Usein näkyvissä on vain tunteen huippu, mutta pinnan alla on suuri kasautuma erilaisia tunteita. Jäävuorivertaus auttaa ymmärtämään, miksi ihmiset käyttäytyvät tietyllä tavalla. Jos on esimerkiksi aamulla riidellyt vanhemman kanssa, saattaa se heijastua käytökseen luokkatovereita kohtaan.

Taustaa

Tunteiden ilmeneminen

Tunteet eivät ole vain tunteilua varten, vaan niillä on vahva biologinen perusta. Pohjimmiltaan tunteet ovat selviytymistä varten – ne virittävät elimistöä ja ohjaavat toimimaan tilanteen mukaan.

Tunteet ovat osa neurobiologiaa. Tunteiden säätelystä vastaa muun muassa limbinen järjestelmä, joka sijaitsee isoaivojen reunaosissa ympäröiden aivorunkoa.  Limbinen järjestelmä säätelee tunteiden aktivoitumista, saa aikaan mielihyvän ja mielipahan kokemuksia ja säätelee tilanteen mukaista käyttäytymistä.

Useimpiin tunteisiin liittyy fysiologinen aktivoituminen. Esimerkiksi säikähdys saa verisuonet, hengityksen ja lihakset hälytystilaan. Vastaavasti voimakas rakastumisen tunne johtaa välittämiseen ja huolenpitoon. Henkiinjäämisen kannalta pelon tunne on merkityksellinen, sillä se kertoo ihmiselle, mikä tilanne on vaarallinen. Syyllisyyden tunteella on vahva merkitys vastuuntunnon kehittymisessä. Tunteet ovatkin useimmiten hyvin kehollisia. Pelko tuntuu mahassa, ilo sydämessä, jännitys salpaa hengitystä, vihastus saa posket punoittamaan ja suru tärisyttää koko kehoa.

Tunteet eivät aina ilmene selkeästi, vaan sekoittuvat keskenään. Esimerkiksi riidellessä läheisen kanssa voi kokea samanaikaisesti useita tunteita: pettymystä, raivoa, syyllisyyttä ja rakkautta. Joskus on vaikea itsekään tunnistaa oman reaktionsa taustalla olevia perimmäisiä tunteita. Tunteiden kokeminen tapahtuu mielessä eivätkä kaikki tunteet aina välity ulkopuolisille. Ulkopuolisen ihmisen on pelkästään tarkkailemalla mahdoton tietää, mitä toinen todella tuntee. Tunteiden ilmaiseminen sanallisesti ja kehonkielen avulla edistää vuorovaikutusta ja ehkäisee väärien tulkintojen tekemistä.

Kerro osallistujille

  • Tunteilla on vahva biologinen perusta, ne edesauttavat selviytymistä ja tarkoituksenmukaista toimintaa.
  • Useimpiin tunteisiin liittyy fysiologinen aktivoituminen.
  • Tunteet eivät aina ilmene selkeästi, vaan ne sekoittuvat keskenään. Toisen tunteiden havaitseminen ei myöskään ole aina helppoa.

Lähteet

Dunderfelt, T. 2006. Voimavarana itsetuntemus. Gummerus.
Kallio A., Kerola K. & Kujanpää S. 2007. Tunteesta tunteeseen.